Kylässä Nika Equestrianilla!

Olipas kiva päivä! Aamusta ratsastin Caran, siihen perään Kapsun ja sitten suunnattiinkin Oonan kanssa auton nokka kohti Järvenpäätä. Päämääränä meillä oli Tuulen Talli. Tallilla meillä oli treffit KarolinaLiuksialan ja Nipsu Porthan-Broddelin kanssa, joiden kanssa tehtiin Hippola-juttuja, jotka julkaistaan sitten myöhemmin ;)

Päivän aikana pääsimme seuraamaan näiden kahden taitavan kouluratsastajan treenailua. Nipsulla oli erityisesti yksi todella todella kiva heppa allaan, johon ihastuin todella. Karon hevosista kahta pääsin ihan testaamaan selästä käsin ja molemmat olivat kyllä niiiin hienoja. Niistä lisää alempana!

Oli taas niin antoisaa päästä seuraamaan kahden ammattilaisen työskentelyä usean eri hevosen kanssa. Musta on ihana nähdä, kuinka kaksi täysin erilaista ratsastajaa saavat omilla taidoillaan ja systeemeillään hevoset suoriutumaan asioista lopputuloksellisesti yhtä hyvin. Toinen ratsastaa hevoset todella alas ja pyöreiksi ja toinen taas pitää hevoset selkeästi ryhdikkäämpinä ja ylempänä. Toki molemmilla oli hevoset erilaisessa treenitilanteessa ja siksi muodon syvyys saattoi olla riippuvainen myös siitä, mutta ero oli silti selkeä. Molemmilla tatsastajilla on myös ihailtava asenne tähän hommaan ja molemmat todellakin satsaavat kaikkensa näille eläimille ja tälle urheilulajille. Tollasen asenteen ja ammattitaidon mäkin haluan itselleni!

Niin kuin olen aiemminkin sanonut, rakastan seurata muiden treenaamista. Tänäänkin opin taas niin paljon uusia asioita. Tänään keskityin itseasiassa hevosten sijaan enemmän ratsastajien apujen käyttöön ja muutenkin hevoseen vaikuttamiseen, ja voi vitsi että se antoi niin paljon taas uutta mulle. Jotenkin se silmä vaan kehittyy erilaisia hevosia seuraamalla koko ajan tottakai enemmän ja enemmän, mutta se, miten olen oppinut seuraamaan nyt ratsastajia on ihan eri tasolla kuin aiemmin. Tämä päivä toi mulle taas uusia fiiliksiä, kun ensin pääsin katsomaan ja sen jälkeen toteuttamaan itse. Erityisesti tasainen käsi ja tiukka, mutta silti rento ylävartalo on näillä molemmilla ratsastajilla niin kadehdittava, että kyllä se omakin on nyt pakko saada kuntoon!

Ratsastin siis itse kahdella hevosella. Kävelin Karolle yhden hevosen, jonka jälkeen sain verkata GP-tason hevosen pois. Kaverin kanssa haettiin pitkää eteen-alas muotoa ja rentoa ravia ja laukkaa. Hevonen oli todella upea liikkeinen ja oli kyllä kiva fiilistellä tuollaisen hevosen kanssa pitkästä aikaa. Viimeksi olen ollut tuon tasoisen hevosen kyydissä 2010, kun pääsin ratsastamaan Alexandra Malmströmin Mr. Beanilla. Hevosesta ei valitettavatsi ole mitään materiaalia, kun muistikortti meni täyteen.. Työskentely kuitenkin onnistui hyvin ja sain tosi kivaa ja rentoa menoa hepan kanssa aikaan!

Toinen ratsastamani hevonen oli Rex, vaativa A-tason hevonen. Rex oli näistä kahdesta mielestäni se mulle sopivampi, vaikka molemmat olivatkin sairaan hienoja. Mulle sopii eteenpäin pyrkivä ja ratsastettava hevonen, johon saa vaikuttaa. Rexin kanssa alkuun oli tärkeää saada hyvä tuki suuhun, koska se saattaa välillä Karon mukaan olla turhan kevyt edestä. Sain Rexin kivalle tuelle ja lähdin verkassa työstämään avoja ja väistöjä Karon ohjeiden mukaisesti.  Hevonen oli teknisesti erittäin taitava ja kaikki liikkeet oli helppo suorittaa. Sain itse keskittyä vain istumiseen ja pieneen hienosäätöön! 

Laukassa verkkalaukan jälkeen työstettiin piruettilaukkaa ja WAU! Hevonen lyheni nii hyvin, että sain kääntää piruetteja.. Olipas hieno fiilis. Pirueteissa mun tuli ajatella, että jokainen askel olisi kuin uusi laukannosto. Ulkojalalla tuli pitää ulkotakajalka masun alla ja aktivoida hevosta käännöksessä. Muodon tuli myös säilyä mielummin jopa vähän matalampana, jotta hevonen olisi rento ja käyttäisi itseään oikein.  Viime pirueteista onkin jo aikaa, joten oli aika hienoa päästä tekemään noinkin vaativia liikkeitä. Tuossa sen taas vaan huomaa, kun on hyvin koulutettu ja läpiratsastettu hevonen, on tekeminen tosi helppoa ja tällainen esteratsastajakin voi ihan oikeasti suorittaa tuollaisia tehtäviä..

Muutenkin Karon ja Nipsun tapa hoitaa, käsitellä ja ratsastaa hevosia on ihailtava. Molemmat antavat hevosille aikaa, kävelyttävät ne huolella sekä näkevät vaivaa myös hevosten jälkihoidossa. Tottakai heillä on myös ammattitaitoinen hevosenhoitaja, mutta omaa panostaan he käyttävät mielestäni ihailtavan paljon työssään. 

Kiitokset vielä kerran hienosta päivästä Team NIKAn Karolle ja Nipsulle!