keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Tällasta tänään

Nyt on myös Sakke 3v päässyt ratsastuksen makuun :)




Lisää tästä oripojasta kuulette myöhemmin :)

Mukavaa vappua kaikille!!

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Perheenlisäystä

Hetki sitten kerroin kahdesta uudesta heppakaverista. Tässä olisi nyt heistä toinen, Nuppari :)


Nuppari on 3-vuotias suokki, joka on ikäisekseen erittäin fiksu ja helppo tapaus. Sillä on hyvä kaulan liittymä ja se liikkuu luonnostaan oikein päin ja mielellään. Nupulla on hyvät askellajit ja niistä saa ajallaan kehitettyä todella kivat :)


Nuppari suorittaa jo kaikki askellajit sekä kääntyy hyvin avusta. Se on myös irtohypännyt viime talvena ja tämän kevään aikana monta kertaa ja tarkoituksena sen kanssa olisi ottaa vielä ensimmäiset hypyt ennen kesätaukoa.


Koska Nuppari on niin fiksu ja hyvin oppinut, pääsee se kesäksi miettimistauolle :) Kesätauon jälkeen jatketaan treenejä ja edetään hevosen ehdoilla. Tavoitteena hevosen kanssa on mahdollisesti ikäluokkakilpailut jos kaikki sujuu hyvin!

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Fiiliksiä ennen kisoja...

Istun juuri autossa ja määränpäänä on Salo. Kauden ekoissa aluekisoissa startataan Akun kanssa 100 ja 110.


Eilen oltiin Johkun hyppärillä ja voisi sanoa että tunnin saldo oli todella opettavainen. Olin itse tekemässä ihan liikaa kun Aku ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin tuntui hitaalta. En jotenkin luottanut siihen että sen laukka riittäisi ja että se pysyisi koko ajan jalan edessä.


Johkun tunnit poikkeaa Kirsin tunneista todella paljon. Kirsin kanssa aloitetaan aina yleensä puomeilla ja pienillä esteillä, Johkun kanssa taas kavaleteilla ja saman tien yleensä isommalla radalla. Kirsin kanssa esteet nousee pikkuhiljaa, Johkun kanssa aina kolme tai neljä reikää kerrallaan. Kirsin kanssa saan siis työskennellä mukavuusalueella ja Johkun kanssa joudun saman tien ulos sieltä.


Molemmissa on puolensa. Kirsin kanssa saa säilytettyä yleensä koko tunnin todella kivan fiiliksen, mutta isot radat jää yleensä aika pieniksi ja okserit kapeiksi. Johkun kanssa joudun tsemppaamaan ihan eri tavalla koska radat ovat todella erilaisia kuin Kirsin. Samalla kun esteet kasvavat, muuttuvat myös radat teknisimmiksi. Johkun kanssa saattaa siis tulla enemmän virheitä, mutta joudun itse ratkaisemaan niitä saman tien isoilla esteillä, jolloin onnistuessa mun itseluottamus kasvaa todella paljon.


Esimerkiksi eilen tehtiin ensin vaihtoja kavaleteilla. Ne sujuivat yllättäen todella hyvin, suoralla linjalla mun vaan piti vahtia tarkasti Akun vasenta lapaa. Tässä Aku tuntui hieman hitaalta, mutta sain laukan työstettyä kuitenkin harjoituksen aikana pyöreämmäksi. Tämän jälkeen jatkettiin meille todella vaikealla kaarevalla uralla ja heti aika isona. Tämäkin sujui hyvin ennakkoluuloistani huolimatta. Kaarevalta uralta jatkettiin sitten suoralle linjalle, mikä tehtiin ensin viidellä ja sitten neljällä. Tämäkin sujui hyvin ja Aku alkoi pikkuhiljaa syttymän.


Sitten alkoivat ongelmat. Johku pyysi meitä tulemaan okseri-pysty (22m) viidellä ja tottakai tein siihen ekan kerran kuusi. Pysty oli kapea ja alla oli sateenkaari ja kaiken lisäksi se oli saman tien 110. Kirsin kanssa en koskaan olisi hypännyt sitä saman tien niin isona.. Tokalla kerralla pääsin sen viidellä, mutta sieltä jatkettaessa trippelille en meinannut saada ulkoapuja ollenkaan läpi. Enkä muuten myöskään sen trippelin jälkeen.. Trippeliltä piti jatkaa sujuvat kuusi askelta sarjalle ja tottakai sain sinnekin aina sen seitsemännen mahtumaan kun en päässyt kääntämään trippelin jälkeen normaalisti.. Onneksi vikalla kierroksella sain kaikkiin väleihin oikeat askeleet, vaikka rata hieman muuttuikin.


Ongelman ydin oli kaiken kaikkiaan se että yritin ihan liikaa. Koitin saada koko ajan enemmän ja enemmän laukkaa, en malttanut jäädä rytmiin ja tein asioista ihan liian vaikeita itselleni. Vaikka kaikki ei tällä kertaa ihan sujunutkaan, oli tunti silti mulle todella hyvä juttu. Hypättiin isoja oksereita, Aku auttoi mua eikä tuijottanut oikeastaan mitään esteitä. Sain siis paljon miettimisen aihetta ja sain korjattua virheitä myös niillä isoilla esteillä.

Esimerkiksi tällä radan pätkällä alku oli ihan lupaava, mutta heti kun en nähnyt trippelille askelta, käänsin pois koska en halunnut hypyttää Akun niin läheltä. Tässä Johku neuvoi mua vaan tukemaan enemmän jalalla, vaikka olisin tulossa kuinka lähelle tahansa. Tästä mun täytyy nyt pitää kiinni, koska mielelläni otan niitä ylimääräisiä askeleita ja tämä neuvo on mulle nimenomaa se, jolla pääsen irti siitä "yks vielä" -fiiliksestä ja paremmin perille esteelle asti.



Johku myös kiinnitti huomiota mun dyykkaavaan ylävartaloon ja käsiin. Mun kädet ei malta jäädä hiljaa väleissä ja ylävartalo sukeltaa vasemmalle alas aina esteen päällä ja alastulossa kun esteet kasvaa. Tähän täytyy siis kiinnittää nyt tosissaan huomiota!


Sitten niihin fiiliksiin.. Täytyy sanoa että pikkusen jännittää :) Mutta monen viimeaikaisen onnistumisen ja epäonnistumisen kautta mulla on sellanen fiilis että me ihan oikeasti voidaan hypätä se 110 ja päästä maaliin asti! Ainakin mä tiedän nyt että hevonen pystyy siihen ja kaikki on kiinni vain musta. Toki Aku saattaa heittäytyä aivan possuksi ja olla menemättä vaikka kentän toiseen päähän.. Mutta se on sitten oma ongelmansa :) Innolla kuitenkin nyt odotan kisoja ja ratoja, Johku onneksi lupasi auttaa verkassa jos vaan kerkeää muilta hommiltaan sinne!

torstai 24. huhtikuuta 2014

KAKE 20.4.2014

Akun Kaarinan kisailuista en vielä ollutkaan muistanut kirjoittaa. Osasyynä tähän on kuvien puute, täältä löytyy yksikympistä muutama kuva.


Aku oli hyvissä ajoin paikalla ja teinkin hieman normaalia pidemmän verkan. Aku oli alusta asti kummallisen rento ja hyvä ratsastaa.. Olin ihan äimänä kun se ei hallissa tuijottanut mitään ja hyppäsi kaikki verkkaesteetkin ilman ongelmia. Ukkeli tuntui kaikin puolin hurjan hyvltä!

Radalle mentäessä sama vire jatkui. Herra kiersi rataa ihan muina miehinä, poissa oli tuijottelu ja possuilu. Omaa vuoroani radalla odottaessani mietin vain koko ajan että millonkohan se show taas alkaa. Aivan varmasti se sitten radalla kyttää joka ikistä estettä.

Mutta toisin kävi. Herra hyppäs kaikki esteet ilman mitään mukinoita, mä löysin paikat hyvin ja mitään se ei tuijottanut. Se tuntu ihan NORMAALILTA hevoselta!! Olin kuin yksi hangon keksi kun tulin ulos radalta nolla-nolla suorituksen kanssa.. En vieläkään meinaa uskoa, ettei se oikeasti kytännyt MITÄÄN. Vau. Sijahan siitä kaiken kukkuraksi ropsahti, me happy! Keltanen rusetti kouraan ja kohti seuraavaa verkkaa!

Metrissä esteet oli ihan tapissa, mikä oli meille oikein hyvä treeni. Verkassa Aku oli edelleen älyttömän rento ja sain hienot hypyt siellä aikaan. Radalla oli jälleen ihan mieletön fiilis, itse halusin vaan taas tehdä kaarteesta yhden askeleen vaihteeksi liikaa ulos. Kutoselta siis puomi mukaan, mutta muuten rata oli äärettömän hyvä ja tasainen. Hieno Aku!

Kyllä varmaan jengi mietti siellä miks mua talutettiin ketjussa radalle ja odotusalueella kun hevonen käyttäyty ihan moitteittomasti :D Noh, aina näin ei ole ollut eikä varmasti tule olemaan joten parempi varman päälle.

En voisi siis enempää olla Akuun tyytyväinen, niin hieno se oli.. Ens sunnuntaille ilmoitin sen sitten valmentajan kannustamana 100 ja 110-luokkiin Saloon, koska Keravan ilmoittautumisaika oli mennyt jo umpeen. Toivottavasti sama vire jatkuu siellä :)

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Kaarina. Retu.

Eilen oli kyllä tämän kauden pisin kisapäivä. Lähdettiin puomi kolme ja takaisin tultiin vasta 12 aikaan. Peiton alle kömmin vasta 1 jälkeen.. Kisoissa sattui tylsä tippuminen ja ambulanssia odoteltiin paikalle n. 45min ajan joten aikataulu myöhästyi toden teolla. Onneksi tytölle ei sattunut pahemmin!

Retulla ohjelmassa olivat luokat 90 ja 100. Radat olivat aivan tapissa, mikä on seurakisoille hieman epätyypillistä. Olin kuitenkin tyytyväinen, että haastetta riitti esteiden korkeuksissa kun suhteutettuja oli vain metrissä. Ja sielläkin vain yksi.

90cm
Verkkasin Retua ennen ysikymppiä aika kauan. Tai no kauan ja kauan, mutta ainakin 15min. Tein paljon ravityöskentelyä ja sain Retun aika rennoksi. Laukassa sama ei ihan toteutunut, mutta oli heppa parempi kuin useissa viime kauden kisoissa. Aloitin hypyt pikku pystyllä, jotta sain Retun odottamaan. Tämän jälkeen yksi täysikorkuinen pysty ja pieni okseri, jonka jälkeen vielä iso okseri. Löysin hyvät paikat ja Retu odotti hyvin :)

Rata oli helppo. Aikaa ennen seuraavaa estettä oli paljon, esteissä oli kivasti täytettä ja kenttä oli iso. Retu teki todella hienon ja hyvän radan, mutta harmillisesti vikan esteen okserin etupuomi kolahti alas. Paikka oli hyvä, laukka oli ylämäkeen, joten ainut syy, jonka pudotukselle keksin saattoi olla liian nopea ylävartalo. Rataan olin kuitenkin tyytyväinen ja se on pääasia että heppa tuntui hyvältä :)

90cm

Metrin verkassa Retu oli todella hankala. Se poukkoili minne sattuu, eikä kävellyt askeltakaan. Jokaiselle esteelle se yritti lähteä ryysäämään, joten mulla oli aikamoinen haaste ajoittaa pidätteet oikein.

90cm

Radalla Retu olikin sitten jo superkuuma. Jouduin jokaisen esteen jälkeen jarruttamaan sitä todella paljon, mutta onneksi sain sen joka kerta takaisin. Se kuitenkin hyppäsi tarkasti ja paikat löytyivät hyvin. Se tuntui todella varmalta ja mä olin todella varma kaikesta tekemisestäni. Uusinnassa heppa kääntyi todella hyvin ja näin kaikki paikat ajoissa. Mutta sitten. Tuomari puhalsi hylsyn merkin. Olin aivan äimänä, olin hypännyt väärän radan. Tai, no en väärää, mutta yksi este jäi välistä.. Jo rataa kerratessani ennen radan aloitusta olin jättänyt sen yhden okserin pois laskuista. Se este ei vaan kuulunut mun rataan.. Harmitti kyllä ihan pirusti tuollainen oma moka kun heppa oli hyvä ja tehnyt koko radan nollana.. Mutta hieno se oli, joten propsit siitä! Ja eivät tuottaneet edes isot okserit meille ongelmia, sain tästä taas niin paljon lisää itseluottamusta tulevia ratoja varten nimen omaan Retun kanssa :)

100cm




Tuloksena siis kaksi hyvää rataa, tällä kertaa ilman sijoja. Seuraavaksi hypätään Retun kanssa varmaan viimeistään Turun Maljassa, ennen sitä haluaisin käydä vielä jossain hyppäämässä ainakin yhden metrin. Hippos-luokka on kuitenkin kansallinen, joten yksi alueluokka olisi kiva saada ennen sitä alle :)

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Helga

Tässä esittäytyy yksi "uusista" heppakavereistani!


Rauhalan Helga, tutummin siis Helga on palannut takaisin Rauhalaan ravitreenistä. Ennen ravitreeniin lähtöä ratsastin Helgaa kuukauden ajan ja opetin sille kaikki perusteet. Nyt mun olisi tarkoitus rakentaa sitä taas eteen päin ja esittää se mahdollisesti jo syksyllä kantakirjaan.


Helga on todella symppis 6-vuotias pieni tamma, jolla on asenne kyllä niin kohdillaan kun hevosella voi olla :) Tähän mennessä olen työstänyt pikkuheppaa vain sileällä, mutta piakkoin täytyy ne hypytkin testata!


Alkuun Helga oli todella hankala edestä - ikävät hammaspiikit kiusasivat sitä. Kun edestä otti edes hieman enemmän tuntumaa, aloitti tamma pään viskomisen saman tien. Nyt kun hampaat on hoidettu, alkaa myös työskentely helpottumaan :) Täytyy laittaa teille joku päivä ennen ja jälkeen kuvia, heppa on mennyt ihan valovuoden niistä eteen päin :)

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Kohti kisoja

Eilen ennen Akun tuntia Kirsi oli hypyttämässä mua myös Retun kanssa ja tehtiinkin hieman samoja juttuja kuin Akunkin kanssa. Myös Retu lähtee siis kisoihin huomenna.

Alkuun tehtiin samaa puomitreeni - puomi, 5,5m puomi, 2,3m ja okseri. Retu teki hyviä lähestymisiä ja sain pidettyä laukan hyvin paketissa. Suurimman osan hypyistä se hyppäsi todella rentona ja pyöreänä, tosin muutama ihan viimeisten joukossa tehdyistä hypyistä isolle okserillejäi vähän vailinaiseksi hyppykaaren puolesta. Toisella kerralla olin inan verran kaukana puomista ja toisella kerralla puomi oli rullannut edellisen hevosen mukana liian lähelle okseria.


Sitten siirryttiin radan osiin. Ensin tultiin pysty-pysty, välissä 20m. Sinne sujuvat viisi askelta. Haaste mulle tässä välissä oli pitää laukka ylämäkeen ja paketissa, mutta kuitenkin samalla isot voimakkaat askeleet.


Sitten otettiin radan haastavin linja. Lyhyen sivun keskeltä käännettiin kohti pitkää sivua ja hypättiin pysty, jolta jatkettiin neljä laukkaa sarjalle. Pääsin linjalle joka kerta oikein kivasti sisään, mutta sarjalla Retu kiirehti muutamaan otteeseen. Myös tunnilla ollut toinen hevonen oli aran oloinen sarjavälissä, joten päädyttiin Kirsin kanssa siihen, että pohja saattoi olla sarjavälissä hieman pehmeä hevosten mielestä.


Loppuun yhdistettiin sitten kaikki tehtävät. Ensin kaareva linja pystyltä sarjalle, sieltä okseri puomitehtävineen ja vielä viimeiseksi viiden askeleen linja. Retu oli äärettömän varman tuntuinen ja teki hienoja hyppyjä. Itse käänsin yhdellä kierroksella viimeisen linjan ekalta ohi kun en vaan yksinkertaisesti nähnyt mitään paikaa.

Olin todella tyytyväinen Retuun ja niin oli myös valmentaja. Vaikka puomitehtävän okseri kasvoi jo 110, tuntui Retu hyppäävän senkin hyvällä itsevarmuudella. Retuhan ei enää noinkaan isoilla ole se luottavaisin ja helpoin hevonen, se vaatii silloin ratsastajalta jo todella paljon apua ja hyvää fiilistä. Viimeksi kun ollaan hypätty noin isoa, pysähtyi Retu silloin muutamaan otteeseen. Nyt sellaisesta ei ollut tietoakaan ja este oli itseasiassa isompi kuin edellisellä kerralla. Retu onkin saanut nyt kivasti lisää voimaa takaosaan ja peppu on pyöristynyt jo hieman :) Lisää vaan hommia niin kyllä me siitä pepusta vielä kesän aikana hieno taiotaan!!

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Hyvä treeni, hyvä mieli

Pääsiäisterveiset Peikiltä!

Myös Aku lähtee kisoihin sunnuntaina. Koska avataan ulkokisakausi, päätin ilmoittautua 90 ja 100cm luokkiin. 90 tuntuu Akun kanssa jo aika pieneltä, mutta koska ulkona ollaan hypätty vain kaksi kertaa (ja toinen niistä kotona) halusin ottaa varman päälle.


Tänään oltiin kisoja valmistelevalla hyppärillä Peikillä. Aku oli alkuun kiinni vasemmassa ohjassa oikeaan kierrokseen, mikä vaikeutti etenkin laukassa mun työskentelyä. Heppa ei oikein kääntynyt vasemmasta jalasta, koska pidäte ei voinut mennä läpi sen ollessa niin kiinni vasemmalla. Pienellä työtöllä se kuitenkin parani ja alkoi tuntua ennen hyppyjä jo aika hyvältä.


Aloitettiin puomi-5,5m-puomi-2,3m-okseri treenillä. Ekoilla kerroilla Aku ei kunnioittanut viimeistä puomia esteen ollessa aika pieni, mutta kun se nostettiin isommaksi, alkoi hyppykaari taas muokkautua todella hienoksi.


Kun puomiharjoitus sujui, otettiin mukaan pysty, jolta jatkettiin puomeille. Alla näätte videon harjoituksesta. Se olikin Akulle päivän haastavin juttu. Tässä näkyy se, kuinka Aku on vähän edelleen kiinni vasemmalla ja siksi se laskeutuu väärässä laukassa.




 Tämän jälkeen siirryttiin kolmen esteen linjalle. Ensimmäinen este tultiin lyhyen sivun keskeltä kohti pitkää sivua, siitä jatkettiin seitsemällä aseleella diagonaalille, josta viidellä laukalla toiselle pystylle.


Linjan eka este oli Akulle aikamoinen kammotus - tyrsky. Sellaista ei olekkaan hetkeen hypätty ja kielto sieltä tuli. Yleensä Aku ei pysähdy, vaikka kuinka tuijottaisi, nyt kuitenkin kävi toisin. Eikun uudestaan ja yli. Tultiin muutama kerta tyrsky yksittäisenä jotta hypykaari saatiin rennoksi. Linjan muut osat sujuivat hyvin ja Aku sai hengähtää hieman pidemmän hetken.


Sitten tultiinkin koko rata. Aloitettiin kolmen esteen linjalla, josta jatkettiin tuolle videolla näkyvälle linjalle. Okserin perään rakennettiin kahden askeleen väli ja pysty. Oikeastaan kaikki radat oli hyviä. Aku oli kivasti menossa ja itse näin paikat hyvin.

Loppuun hypättiin 100-120 rata ja vau mitä hyppyjä se eläin väläytteli! Heppa tuntu rennolta ja varmalta, fiilis oli ihan loistava!! Nyt ainakin on tosi hieno fiilis lähteä kisoihin sunnuntaina :)


torstai 17. huhtikuuta 2014

Aurinkoisia juttuja

Täytyy sanoa että empäs edes muista milloin viimeksi mulla olisi ollut kuvaaja mukana tallilla.. Nyt onneksi sain kuitenkin poikaystävän kuvailemaan ja blogin päivittäminenkin on heti paljon mieluisampaa kun on uusia kuvia mitä jakaa :)





Ja varsinkin kun ne on Carasta! Carasta en edes hetkeen ole kirjoitellut täällä blogin puolella kun on ollut niin monta muuta heppaa josta kirjoitella :)



Caran kanssa olaan säännöllisesti tehty töitä useamman kerran viikossa ja hyppynappulatkin alkaa olemaan kivasti kasassa :) Eilenkin tehtiin muutamia odottamis-harjoituksia puomeilla sekä ristikoilla. Poni oli hyvin avuilla, tosin muutaman kerran se vähän innostui esteen jälkeen..





Cara muuttaa nyt viikonloppuna kesätallille ja siellä se saa pitää pikkuisen tuumailubreikin. Se on mennyt kivasti viime aikoina eteen päin ja nyt se saa kiitoksen siitä :)



Loppuun käytiin ilen vielä hieman maastossa ja saatiin muutama tosi hieno kuva ilta-auringossa!



Nyt olisikin sitten edessä aika heppatäyteinen pääsiäinen! Sunnuntaina mennään kisoihin Kaarinaan, onko joku muukin tulossa sinne?

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Nanning. Retu. Sunnuntai.

Noniin. Sitten olisi vuorossa viimeinen Nanning-postaus Retusta!


Alku sujui Retun kanssa sunnuntaina tosi hyvin. Sain Retun tosi rennoksi ja sain fiilistellä sellaista laukkaa, mitä en vielä koskaan ole aiemmin Retun kanssa päässyt kokemaan. Tässä sen taas huomaa, miten paljon estehevoset oikeasti tarvitsevat sitä säännöllistä ja kunnollista sileän työtä.

  
Verkan jälkeen siirryttiin verkkahyppyihin, jotka tein edelleen gramaaneilla. Näin sain Retun pysymään rentona ja se käytti itseään paremmin hyppyjen läpi. Niels oli tyytyväinen molempiin kertoihin, itse huomasin nyt videolta, että olisin saanut jäädä pystympään ylävartalon kanssa.


Sitten Niels otti gramaanit pois ja sain hypätä pienen verkkaradan. Rata sujui rennoissa merkeissä ja muuten ihan hyvin, kolmoselle otin vaan tutusti ja turvallisesti extra-askeleen. Kolmoselta neloselle oli 17m, minkä Niels halusi mun alkuun tekevän viidellä. Se teki meille tosi hyvää - Retu joutu odottamaan ja keskittymään hyppyyn.


Sitten oli vuorossa pidempi rata. Mukaan tulivat nyt siis sarja ja muutama yksittäinen este sekä kolmen askeleen linja. Tein edelleen viidellä askeleella 3-4 välin. Rata oli muuten ihan mukiinmenevä, mutta 5:lle tein viikonlopun ainoan ison askelvirheen. Retu ei kääntynytkään ihan niin nopeasti kuin ajattelin ja sen vuoksi etäisyys meni vähän ohi.. Niels oli jälleen tyytyväinen :)


Sitten onkin vuorossa tokavika rata. Musta rata oli rento ja myös Nielsin mielestä ihan kiva. Vikalle linjalle Niels pääsi taas moittimaan mua siitä, että mun täytyy aina varmistaa viimeiset askeleet ja odottaa mielummin hieman lähelle. Mulla on Nielsin mielestä usein hyvä etäisyys, jos vain malttaisin jatkaa isossa laukassa, mutta jostain syystä mun silmä sanoo aina että "ota yks lisää". Nielsistä on hyvä että odotan, mutta mun pitäisi jatkaa isommin kaarteesta ulos koska isommat luokat vaativat sitä.

Niels halusi mun seuraavassa radassa kiinnitävän huomiota siihen, että tasapainotan Retun todella huolellisesti esteen jälkeen. Ideana oli myös ottaa se kunnolla kiinni, jottei sen laukka pääse juoksevaksi kohti estettä, jolloin tiputuksia tulee herkästi.


Vika rata oli Nielsin mielestä sujuva ja hyvä. Nyt otin Retun paremmin kiinni esteen jälkeen ja maltoin silti jatkaa rytmissä senkin jälkeen. Retu tuntui skarpilta esteillä, ja varsinkin sarjalle tuli hienot hypyt.

Kotiläksyksi sain paljon puomitöitä, kavaletteja sekä rentoa hevosta läpi selän. Toivottavasti pääsen Retun kanssa myös seuraavalle kurssille ja saan näyttää edistymisen Nielsille :)

Mitä mieltä olitte Retun edistyksestä viikonlopun aikana? Mun mielestä meno ainakin rentoutui ja tasoittui huomattavasti :)

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Retu. Nanning. Lauantai.

Lauantai oli Retun kanssa tosi onnistunut.Gramaaneista oli hurjasti apua ja vaikka en edelleenkään tunnustaudu sivuohjien faniksi, sai niiden vaikutuksen kyllä huomata todella selkeästi. Ja ennen kaikkea tärkeetä oli se, että kun alkuverkassa pääsin ratsastamaan Retua niin hyvin jalalla rentona, oli hypytkin alusta asti ihan erilaisia.


Aloitin taas siis gramaanien kanssa ja Retu tuntu alusta asti hirmu hyvältä. Tehtiin hetki Nilsin kanssa alkuun sileällä ideana saada Retu vaan tosi pehmeäksi ja pyöreäksi edestä. Alla olevalla videolla näkyy paljon sileää ja lopussa tulee myös Nielsin kommentteja!


Verkan jälkeen aloitettiin hypyt. Ensin tehtiin pienempi rata muutaman kerran ja keskityttiin rytmiin ja siihen, ettei laukasta tule liian nopea ja matala.


Seuraavaksi mentiin pikkusen korotettu, hieman erilainen rata. Rata oli aika tekninen kaikella tapaa, oli erilaisia linjoja, lyhyitä lähestymisiä ja rytmin piti säilyä koko ajan koska tiet oli ratsastettava todella tarkasti. Olin itse tyytyväinen omaan tekemiseen ja eritoten Retuun, joka kuunteli älyttömän hyvin! Ja taas saatiin kuulla sweet horsea monta kertaa :D

Lauantai oli siis oikein onnistunut treenipäivä Retun kanssa ja Nielsiltä tuli kivaa palautetta meidän yhdessä tekemisestä. Takaraivoon vaan täytyy painaa tiukasti se, että mun täytyy jokaisen esteen jälkeen ottaa vähän takaisin ja tasapainottaa Retu entistä huolellisemmin :)

torstai 10. huhtikuuta 2014

Pikapäivitys

Hellurei!

Toivottavasti saisin viikonlopun aikana loput Nanningin jutut julkaistua - on siitäkin jo kaksi viikkoa aikaa..


Tällä viikolla olen heppailut ihan hurjasti! Mukana kuvioissa ovat olleet Retu, Cara, Hilda ja Helga! Helga on blogin puolella uusi tuttavuus, mutta mulle vanha tuttu! Tästä ihanasta nuoresta suokista kerron kunnolla lisää kun saan siitä söpöstä otuksesta kuvia :)

Tällä viikolla olisi luvassa myös yhden toisen uuden kaverin kokeilua, ehkä jopa kahden :) Niistä en vielä kirjoita tänne sen enempää, koska en tiedä miten omistaja suhtautuu bloggaamiseen.

Huomenna olisi tiedossa hyppäri Retun kanssa, sunnuntaina koulukisat Hildalla. Huomenna ratsastan myös Hilda, Akun, Caran ja Kapsun! Akun kanssa olisi tarkoitus tehdä puomeja ja kavaletteja, Hildan kanssa treenata kangilla, Kapsun ja Caran kanssa keskittyä vaan perushommiin.


Hildan kanssa startataan Kn ja A:1. Saa nähdä miten menee, poni vaan kyttää aina kauden ekat kisat niin paljon kaikkea, että parempi aloittaa ajoissa ja seurakisoista. Kommenteissa lukee todennäköisesti että sen pitäisi kulkea ylempänä ja enemmän ylämäkeen, mutta kunhan saataisi vaan rento rata näin kauden alkuun niin olisin tyytyväinen!

Sellanen pikapäivitys tällä kertaa, heippa hei!

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Aku. Nanning. Lauantai.

Aku oli lauantaina aika kamala. Niels kysyi multa jo muutaman kierroksen jälkeen, että mitä ihmettä mä oikein olin muuttanu edellisestä päivästä. Totesin etten mitään muuta kuin kannukset. Niitähän mulla ei pe ollut ja ne Niels pyysi mua lauantaille laittamaan.

Aku oli siis tosi villi ja kuuma heti alusta asti ja se ei yhtään avittanut asiaa, että Niels halusi mun aloittavan vaihdoilla. Niistä Aku otti vaan lisää painetta ja lopulta jouduttiin vaan siirtämään Aku laukasta raviin ja ajattelemaan vain sitä, että se siirtyisi rennosti raviin. Tämän Niels antoikin mulle kotiläksyksi - siirtyminen diagonaalilla laukasta RENNOSTI raviin ja mahdollisesti takaisin laukkaan kunhan ensin pelkkä ravi onnistuu hyvin.

Alun muutamien selättömien hyppyjen jälkeen Niels haki mulle tallista kumpparit ja niillä sitten mentiinkin lopputunti. Koska Aku oli niin jännittynyt, otti se koko ajan vääriä tai ristilaukkoja alas. Ihan sama mitä tein, se tuli aina väärässä tai ristilaukassa alas. Tähänkin Niels halusi vain siirtymisen raviin ja rennon uuden noston. Ja aina kun tuli väärä laukka alas, piti ravikorjauksen jälkeen tehdä mielellään ympyrä, jotta laukan sai taas kuntoon.


Loppuun hypättiin yksi ihan kelvollinen pieni rata. Niels painotti koko tunnin ajan sitä, että jos hevonen on noin jännittynyt, ei se voi sellaisessa mielentilassa oppia mitään. Loppuun teimme vielä sileän työtä ja kun Aku oli siinä hyvä, hyppäsimme vielä muutaman hypyn ja voila! Aku oli tooosi rento. Se oli selkeästi saanut purkaa turhan energiansa ja heti kun se keskittyi muhun ja mattoi, saatiin hienot rennot hypyt ja myötälaukat. Nämä hypyt olisin halunnut saada videolle, mutta empä tietenkään kuvannut juuri silloin :( Ne nimittäin tuntu hienolta :) Onneksi saatiin sentään hyvä päätös treenille vaikkei se hyvin sujunutkaan.


Mua vaan harmittaa tosi paljon että juuri kun ollaan valmennuksissa ja kaipaisin apua niihin ongelmiin, mitä meillä normaalisti on, eivät ne tule esiin :D Normaalisti Aku on aina liimainen ja hidas, mutta nyt täys pommi. Lisäksi se jää usein kiinni vasemmalle oikeaan kierrokseen kaarteissa ja nyt se tuntu taas tosi hyvältä kääntää.. höh.

Seuraavaa päivää varten Niels pyysi mua aloittamaan tosi ajoissa jo ulkona verkkaamisen, jotta mahdolliset tyhmät virrat karisisivat pois. Hän myös totesi Akun olevan aika haastava kaveri. Edellisenä päivänä kaikki oli helppoa ja kivaa, seuraavana päivänä taas todella haastavaa. Totesin tämän olevan tuttu juttu meille, mutta yleensä Aku on aika liima kun sitä jännittää. Tämäkin oli Nielstä kummallista, mutta hän sanoi että tällaisia haastavampia hevosia vaan täytyy jaksaa treenata ja käydä paljon erilaisissa paikoissa, jotta ne edes josku tottuisivat uusiin paikkoihin ja oppisivat rentoutumaan niissä.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

"Sweet horse"

Päästiin Retun kanssa näyttämään Nielsille suokkien osaamista perjantaina. Hollantilainen kaveri ei siis koskaan ollut ennen nähnyt suokkeja tositoimissa, joten sain vastata aika moneen kysymykseen koskien niiden tyyppiä, luonnetta, laukkaa ja alkuperää.


Työstin Retua ensin ympyrällä Akun tavoin. Niels halusi Akun tavoin myös Retulle rauhallisen rytmin ja pitkän kaulan. Ymyrällä tämä onnistui hyvin, mutta suoralle siirryttäessä Retu ei jäänyt kunnolla molemmille ohjille, mikä on sille kovin tyypillistä. Niels myös muistutti mua olemaan taivuttamatta hevosta liikaa.


Jatkettiin verkan jälkeen puomeilla ja Retu jäi tapansa mukaisesti vähän jännittyneeksi edestä. Niels katsoi menoa muutaman kierroksen ja haki sitten gramaanit tallista. Gramaaneita laittaessaan hän huomasi myös, että Retun kuolain oli inan verran liian lyhyt ja kerroinkin samalla hänelle kuolainajatuksistani kisoja ajatellen. Kisoissahan Retu kuumenee aika paljon ja välillä mulla on sellainen olo, että jarrua tarvisi vähän lisää. Ei missään nimessä mitään nopeaa ja kovaa kuolainta, mutta joku hitaan ja vakaamaan tuntuinen kuolain on ollut ajatuksissa. Niels käski ottamaan seuraavana päivänä mukaan tavallisen paksun nivelen ja sen kanssa mentiinkin sitten koko loppu kurssi :)


Ja ai että Retu tuntu hyvältä gramaaneilla. Mä oon aina ollu vähän sellanen "mähän en mitään apuohjia tai vahvoja kuolaimia käytä" -tyyppi, mutta täytyy kyllä myöntää että pääsin noiden apuohjien kanssa työstämään Retua ihan uudelle levelille ja aion kyllä käyttää niitä myös jatkossa. Gramaanit laitettiin poikkeuksellisesti kiinni rintaremmin lukkoon jotta ne eivät jäisi jalkoihin pikkuisten hyppyjen aikana.

Hypyt aloitettiin pienillä kavaleteilla ja niiden kanssa haluttiin säilyttää sama rentous kuin puomeillakin. Retu odotti ihanasti ennen estettä, mutta vaihtoihin täytyy saada vielä lisää voimaa taakse, jotta ne tulevat puhtaasti joka kerta ilman raviaskelta! Tässä videolla näkyy hyvin myös toi mun vasemman käden vammaus, se vaan elää jotain ihan omaa elämäänsä..


Tehtiin useampaan kertaan myös neljän askeleen linja ja otettiin siihen kavaletteja mukaan joka kierros hieman eri tavalla. Niels halusi Retun hyvin molemmille ohjille ja rennoksi.



Perjantai oli siis molempien hevosten kanssa todella onnistunut ja Niels kehui Retua kivaksi. "Sweet  horse" toistui useaan otteeseen valmennuksen aikana. Retun kaulaa täytyy siis saada pidemmäksi ja selkää hommiin. Tätä aion nyt tosissani työstää ja käyttää tosiaan myös niitä gramaaneja. Nyt videolta huomasi, että Retu jäi pätkittäin liian lyhyeksi edestä, joten siihen kiinnitän todella paljon huomiota tulevina viikkoina ja kuukausina. Puomille ja kavaletille on päästävämyös tuossa rennossa muodossa, pitkällä kaulalla!