maanantai 30. syyskuuta 2013

Heidi & JRS Alue Koulu

Nämä olivatkin mun ja Heidin tän kauden ekat kisat. Yleensä ollaan keskitytty hyppäämiseen, mutta nyt päätettiin tehdä uusi aluevaltaus, nimittäin aluekoulukisat. Ollaanhan me Heidin kanssa aikaisemminkin aidoissa oltu yhdessä, mutta ei koskaan muualla kuin seurakisoissa.


Aamu alkoi jo aika aikaisin, poni pakattiin autoon klo 8, jota ennen letitin sen. Kisapaikalla katsoin muutaman radan ennen omaa verkkaa. B3 ratsastettiin maneesissa, joten verkkasin ponin pikkumaneesissa. Aloitin käynnissä väistöillä ja avoilla ja huomasin ponin olevan tosi pahasti kiinni vasemmalle oikeasta ohjasta. 


Kun poni oli hieman kevyempi oikealta, siirsin sen raviin ja aloitin oikeassa kierroksessa. Poni tuntui oikein hyvältä, joten vaihdoin suunnan, jolloin ulko-ohjassa oli taas aivan liikaa kiloja. Asettelin ponia ulos ja tein väistöjä ja avoja, mutta mikään ei oikein auttanut. Kyllähän se keveni, muttei kuitenkaan tarpeeksi.


Jatkoin laukassa ja sain tehtyä aika hyvät nostot ja siirtymiset alas. Kun olin käynyt läpi been hommat laukassa, tein myös pari vastalaukkaa nivelillä, koska edelleen hieman mietin kummat kuolaimet ottaisin aahan. Kaikki toimi hyvin ja päätin kävellä hieman.


Ennen rataa tein vielä muutaman pysähdyksen ja noston. Halusin että poni on hereillä jalalle koko radan ajan, joten loin siihen juuri ennen omaa suoritusta pikkuisen enemmän painetta.


Tämä toimikin hyvin radalla. Poni ravasi isoa ja letkeää ravia hienossa tahdissa. Kaikki suorittaminen tuntui kivalta ja suht helpolta, koska aikaa oli niin paljon. Mitään rikkeitä ei radalla sattunut, mutta mitään ei esitetty ylivoimaisen upeasti. Rata oli kuitenkin hyvä ja tasainen ja tuomarit sijoittivat meidät sijalle 3 :)


Seuraavana oli vuorossa Heidin eka A:n rata. Verkkasin aika vähän, koska meillä oli jo se b alla. Jätin kankiketjun edellistä päivää löysemmälle, koska mulle jäi treeneistä sellainen olo, että se hieman vastusti kokoamisissa ohjaa. Tämä oli hyvä ratkaisu, koska poni pelitti verkassa ja radallakin oikein hyvin.



Ponin kunto vaan ikävä kyllä lopahti radalla aivan kesken.. Poni ravasi todella hienosti vielä verkassa ja oikeastaan vielä paremmin radalla ennen suoritusta, mutta radan alkaessa se hieman liimautui pohjaan ja jäin itse hieman yliratsastamaan sitä ja tahdista tuli nopea. Siitä tuomarit eivät kuitenkaan rokottaneet, mutta liikkeiden laatu kärsi kuitenkin sen takia.



Keskiravit eivät lähteneet radalla selän läpi ja ne jäivätkin ihan mitättömiksi. Koska tossa A2:ssa saa niin paljon pisteitä keskiaskellajeista ja niiden siirtymisistä, menetin sen vuoksi todella paljon pisteitä. Väistöihin olin itse tyytyväinen, mutta tuomareiden mielestä niissä olisi saanut olla takaosa paremmin mukana. Laukassa tehtiin ihan kiva ja tasainen duuni, mutta keskilaukkoihin tuomarit toivoivat vielä lisää pituutta vaikka laukka pyörikin hyvin.



Vaihto käynnin kautta oli mun mielestä hirmu hyvä, ja toinen tuomari antoikin siitä 6 1/2. Toisen tuomarin mielestä nosto tuli raviaskeleen kautta ja paperissa luki 4???!! Olin hieman ihmeissäni. Vastalaukat olivat tasaiset ja poni jäi hyvin takajaloille. Niistä tuli tasaisesti kutosta.



Tulokseksi saimme prosentteina 56 ja risat, joka oli juuri sen verran mitä ajattelin. Tuomareilla oli kuitenkin aika suuri näkemysero sijastamme. Toinen sijoitti mut sijalle 13. ja toinen 31. Toisen mielestä Heidi liikkui hyvässä muodossa ja aktiivisesti, toisen mielestä taas liian matalana ja hieman löysänä. Näkemyseroille ei mahda mitään ja sijoitus oli näin puolessa välissä luokkaa.

Poniin olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen, joten sijoituksella ei tällä kertaa ole mitään väliä :) Ensi kisoja odotellessa!!

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Caraillen

Tänään ratsastin Heidin kisojen jälkeen jälleen Caran. Poni on petrannut nyt kerta toisensa perään kaiken mahdollisen suhteen treeneissä. Tänään tein jo jopa pienen pätkän vastalaukkaakin suoralla uralla :)


Ravissa se liikkuu jo todella tasaisena ja pehmeänä, samoin käynnissä. Nyt loppuviikosta otettiin työn alle käynnissä ja ravissa avot, jotka luonnistuivat itseasiassa todella hyvin. Varsinkin ravissa ollaan esitetty jo erittäin hyviä pätkiä :) Avothan me aloiteltiin jo ennen breikkiä ja oli kiva huomata, että poni on selkeästi miettinyt niitäkin lomansa aikana. Nyt se nimittäin malttaa niissä paljon paremmin ja jää pajon helpommin ulko-ohjan ja sisäjalan väliin. Kovin montaa toistoa en viitsinyt edelleenkään tehdä, mutta molempiin kierroksiin tein muutamat pidemmät pätkät.

Avoa
Laukassa nostot käynnistä ovat jo hyviä, mutta ravista ne levähtävät vielä aika hyvin joka kerta. Muoto aukeaa ja tahti kiihtyy. Kaikkea ei kuitenkaan voi näiden alkuviikkojen aikana vaatia, joten nämä nostotkin täytyy työstää pikku hiljaa :) Laukka itse on jo paljon parempi. Tai noh, oikea on tosi hyvä, mutta vasemmalle se jää hieman suorajalkaiseksi ja pitkäksi. Tämän aion ottaa työstöön ensi viikolla, kun työmäärää voi taas lisätä!


Tein myös muutamat keskiravit, mitkä olivat aika ok. Mitään supereita väläytyksiä en edes odottanut, koska en halua vetää ponista vielä maksimia ulos. Kuitenkin nyt askel piteni ja ravi pysyi rentona. Myös niska pysyi jo paremmin ylhäällä :)


Ensi viikko mennään Caran kanssa vielä sileän työskentelyn parissa, mutta seuraavalla viikolla alkaa taas sitten estetreenit, jee!!


Mitäs tykkäätte Carasta? Ja hei, kävimpä muuten Espoon Hööksin avajaisissa, arvatkaa mitä tarttui mukaan? (Vinkkinä, se näkyy kuvassa..)

lauantai 28. syyskuuta 2013

KisaKisa

Heeiiii! Oonkin ihan kokonaan unohtanut kertonut teille huomisista kisoista! Suunnataan siis Heidi-ponin kanssa Järvenpäähän aluekoulukisoihin :)

Tänään olin treenaamassa Heidin kanssa ja ihan kivastihan se lopulta sitten sujui. Ponilla oli kanget ekaa kertaa kokeilussa, mutta niin kuin aavistelin, poni ei sanonut niistä yhtään mitään :) Ensin humputeltiin ravissa kevennellen ja poni tuntui tosi kevyeltä ja hyvältä. Laukassa se oli vasemmalle lavan kanssa ulkoa hieman ulkona, mutta muuten se oli tosi kivasti avuilla.

Välikäynnin jälkeen treenasin keskiraveja. Heidi alkaa helposti tahdittamaan keskiraveissa, joten sain olla tosi tarkkana että maltoin pitää rytmin koko keskiravin läpi. Tein myös Kikon Hildalle antamien ohjeiden mukaisesti keskiravia ympäri uraa vahvalla tuntumalla. Näin poni joutui itse löytämään tahdin ja myös jäämään siihen. Tämä toimi kivasti ja siirryin väistöihin. Vasemmasta jalasta väistöt olivat helppoja, oikeasta taas eivät ollenkaan. Joko poni oli lähdössä takaosa edellä, tai sitten se ei oikein väsitänyt ollenkaan. Sain muutaman toistokerran jälkeen nekin ihan hyvälle mallille ja otin työn alle vastalaukat.

Olin vastalaukkoihin ihan tyytyväinen, koska ponin kanssa on nyt tehty todella paljon vaihtoja diagonaaleilla. HeA2 ne vastalaukat tulevat täyskaarrolta uralle, eli juuri niin, että ponin tekisi mieli vaihtaa. Se kuitenkin malttoi yllättävän hyvin ja jatkoi vastalaukassa kaikki kaaret :)

Keskilaukkojen kanssa oli hieman säätöongelmaa. Luulen, että kankiketju oli hieman liian kireällä, koska poni hieman vastusteli kokoamisia keskilaukoista takaisin harjoituslaukkaan, mitä se ei yleensä tee. Taidan huomenna katsoa, miltä poni tuntuu b:ssä ja päättää vasta sitten, otanko kanget aahan vai en.

Tarkoituksena on siis startata helppo B3 ja helppo A2. Saas nähdä miten menee, huomiseen!

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Se kävelee!!

Jeee!! Tätä päivää oon oottanu koko kesän. Caralla siis murtui puikkoluu ihan kesän alkumetreillä ja nyt poni on saatu kolmen kuukauden tauon jälkeen takaisin treeniin.

Maanantaina kipusin ponin selkään ensimmäistä kertaa. Täytyy myöntää, että en kyllä ikinä osannut odottaa tuollaista tauon jälkeistä ponia! Ensimmäinen todella suuri edistysaskel oli se, että poni käveli aivan rehellistä KÄYNTIÄ. Se on ollut sille se ehdottomasti haastavin juttu. Käynti on ollut turhan kiireistä ja välillä hieman jopa passimaista, mutta nyt se käveli, ja aivan rentona. Olin ihan suu auki siellä satulassa kun se käppäili menemään ihan muina miehinä. Kyllä se laidun taas kerran vaan on tehnyt tehtävänsä..

Jatkoin käynnin jälkeen ravissa keventäen isoilla kaarevilla urilla. Poni oli edestä höyhenen kevyt ja se asettui ja taipui todella hyvin molempiin suuntiin. Kaiken lisäksi se ravasi hyvin tahdissa ja kantoi itseään paljon paremmin kuin aikaisemmin. Mutta miten se on oikein mahdollista, kun poni on ollut vain laitumella kolme kuukautta?! Keksin tähän muutaman fiksun selityksen. Ensinnäkin, poni on miettinyt asioita laitumella. Toisekseen, se on ollut laitumella koko ajan liikkeessä ja sen kunto ei ole päässyt laskemaan aivan täysin. Lisäksi se on nyt varmasti kunnossa, ja sen mielestä on jälleen mukavaa liikkua.

Ravailin ehkä noin viiden minuutin ajan, jonka jälkeen nostin laukat kerran molempiin suuntiin. Nostot olivat aika ala-arvoisia, mutta sillä ei nyt ensimmäisellä kerralla ollut mitään väliä. Laukassa tein muutamat ympyrät ja sain taas yllättyä siitä, miten hyvässä tasapainossa poni laukkasi. Loppuun vielä muutama ympyrä ravissa ja pitkät käynnit päälle :)

Eilen tiistaina ratsastin vartin verran. Selkään noustessa ponilla oli selkeästi kirpsakasta ilmasta johtuen ilmaa ja pienen pyörimisen jälkeen päästiin eteen päin. Työstin jälleen hetken käyntiä ja siirryin sen jälkeen kevyeen raviin. Nyt uskalsin jo hieman säätää ravia, tein enemmän puolipidätteitä ja hieman ratsastin ravia pätkiä jo jopa hieman eteen. Ajattelin tämän olevan hyväksi ponille, pientä jumppaa se nimittäin näin pitkän tauon jälkeen kaipaa :)

Laukannostot olivat parempia, mutta eivät vieläkään sillä tasolla, kuin ennen taukoa. Muuten poni toimi edelleen kuin unelma :) Laukan jälkeen kävelin hetken, jonka jälkeen otin työn alle vähäksi aikaa ravi-käynti siirtymiset. Alkuun poni hieman sähläsi ylöspäin siirtymisissä, mutta kun sain sen rehellisesti jalan eteen, sujuivat nekin aika hyvin. Koska ponia ei voi ratsastaa niin kauan, päätin lopettaa hyviin siitymisiin.

Tänään ponilla oli jälleen aika paljon virtaa, mutta sepä ei menoa haitannut! Aloitin tänään aika nopeasti ravissa ja jatkoin ravin temponvaihteluiden parissa. Pidensin ravia ja otin sen puolipidätteillä ja istunnalla takaisin normaaliin tempoon. Tämä sujui erittäin hyvin, Cara oli pehmeä edestä ja reagoi apuihin nopeasti ja hyvin. Alkuravien jälkeen tein isoa laukkaa ympyrällä. Halusin, että Cara kääntyy kunnolla oikealle ulkoavuista. Pidin kaulan aika suorana ja jopa asetin sitä hetkittäin ulos, jotta saisin lavan paremmin kontrolliin. Laukka oli aika isoa, koska en halua vielä laittaa ponia liian koville. Vasemmalle laukka toimi hyvin ja Cara kääntyi tähän suuntaan paremmin.

Laukan jälkeen tein muutamat avot pitkille sivuille harjoitusravissa, ja vau miten poni liikkui niissä! Se ravasi letkeästi itsensä läpi ja teki mielettömän tasaista avoa molempiin suuntiin! Montaa pätkää en tietenkään tehnyt, mutta ne pätkät mitä tein, olivat erittäin laadukkaita. Olin taas ihan hoomoilasena siellä satulassa. Oli vaan pakko taputtaa ja lopettaa..

Huomenna Cara saa huilta ja viikonloppuna hommat taas jatkuvat :) Tänään ratsastin aamulla myös Akun ja Suvin, niistä lisää myöhemmin :)


tiistai 24. syyskuuta 2013

Sunnuntain heppailuja

Sunnuntaina kierrettiin Oonan kanssa pari tallia ja sain hurjasti kivoja kuvia :) Sunnuntaina ratsastin Akun, Suvin sekä Retun.


Aku on edelleen käynnistelymoodissa, joten tein edelleen aika kevyen treenin. Aloitin isoilla kaarevilla urilla ja pyrin suoristamaan Akun ohjan ja pohkeen väliin. Vasemmalle se toimi itseasiassa yllättäen paremmin kuin oikella, mikä on Akulle todella epätavallista. Oikealle se jätti hieman lapaa ulos, mutta sain senkin korjattua siirtymisten ja ulosasetusten kanssa.


Uusi kuolain on kyllä todettu nyt sileällä oikein hyväksi ja aion jatkaa nyt sen kanssa. Aku oli jälleen koko treenin hirmu kevyt edestä, ja liikkui hyvin jalasta kohti kättä. Sain sen alkuun oikein hyvälle pitkälle kaulalle ja loppuun uskalsin jo hieman nostaakkin sitä, vaikka kokoavia liikkeitä tällä viikolla ei vielä saa suorittaa.


Välikäyntien jälkeen tein Akun kanssa muutamat loivat vastalaukat vasemman laukan laadun parantamiseksi ja työstin jälleen ympyrällä siirtymisiä laukkaan niin, että jätin Akun heti siirtymisen jälkeen laukkaamaan yksin. Laukka parani treenin aikana yllättävän paljon ja Aku saikin paljon taputuksia. Hieman siinä on kyllä possuvirtaa, sen Oonakin huomasi Akun sinkoillessa välillä minne saattuu :D


Suvin kanssa alottelin tuttuun tapaan hölkkälaukassa. Sen kanssa pääsee paljon paremmin hommiin kun aloittaa laukassa, koska silloin se saa itse oman moottorin rehellisesti käyntiin. Itse keskityn alun hökkäilyissä aina omaan istuntaan, jotta sekään aina ei menisi ns. hukkaan. Tällä kertaa suljin silmiä aina pitkille sivuille, jotta saisin oman suoruuden kohdilleen. Silloin kun joutuu sulkemaan silmät, tasapainoaisti herkistyy ja kroppa hakee itsensä automaattisesti parempaan, oikeaan asentoon. Vähitellen, kun silmiä sulkee tarpeeksi usein, jää istunta pikku hiljaa omalle paikalleen. Tämä vaatii kuitenkin useita toistoja, mutta kun tarpeeksi usein muistaa sulkea silmät ja tsekata istunnan, niin korjaukset onnistuvat helpommin.


Suvi oli päässyt viikolla ilmeisesti aika helpolla ja vaati aika paljon irroittelua ja työstöä. Myös Suvi oli poikkeuksellisesti parempi tällä kertaa vasemmalle kuin oikealle. Ehkä pääsin itse istumaan nyt paremmin keskelle ja siksi molemmat hevoset toimivat paremmin vasemmalle.



Pyörin Suvin kanssa ympyrällä ja asettelin sitä paljon ulos. Etenkin oikealle Suvi oli todella kiinni vasemmalla ja puski vain lapaa ulos. Sain ihan tosissani tehdä töitä, jotta sain tamman antamaan edes inahduksen periksi ja silti säilyttämään raamin.Vasemmalle sain hepasta ihan asiallista menoa ulos, mutta oikealle olisi ollut vielä parantamisen varaa. Ratsastan Suvilla tällä viikolla muutamana päivänä, joten pääsen jatkamaan siitä mihin jäin.




Myös Suvi sat tehdä hieman vastalaukkoja ja siirtymisiä käynnin ja laukan välillä. Ja olihan mun myös pakko näyttää Oonalle myös Suvin koottua ravia ja laukkaa, se ei nimittäin ole silloin ihan normisuokin näköinen ;)

Asetus ulos


Matka jatkui vielä Oonan kanssa Rauhalaan, mutta siitä saatte ihan oman postauksen :)



Kaikki kuvat ovat siis muuten Oonan ottamia, kiiitoooos :)

torstai 19. syyskuuta 2013

Kuolaa

Jälleen sain mun mustan takaisin treeniin. Akun kanssa työskenneltiin viime viikolla pelkästään suorilla urilla käynnissä ja ravissa. Käytiin myös pitkillä maastokävelyillä ja vedettiin mäkiä ylös ja alas.

Tällä viikolla uskalsin tehdä jo pienen treenin kaikissa askellajeissa. Ratsastin Akun vain rennoksi ja pitkälle kaulalle. Vaihdoin jätille myös kuolaimen - ihan tavallisen paksun kolmipalan. Aloin jo muutamassa vime kisassa miettimään, että onkohan se käyttämäni kuolain kuitenkin liian nopea Akulle, kun ennen estettä se reagoi välillä turhan voimakkaasti pidätteeseen. Koska nyt työskennellään sileällä, on mulla hyvää aikaa testailla kuolaimia, ja ainakin nyt tuon muutaman kerran perusteella kolmipala on hyvä valinta.


Tiistaina ratsastaessani Akun, se pyrki tosi mukavasti itse eteen ja mikä hienointa, sen suu vaahtosi aivan valtoimenaan jo viiden minuutin ravailun jälkeen! Onhan se aina hieman vaahdonnut, mutta nyt se oikein vaahtosi vaahtosi. Janinekin oli ihan kummastunut kun suu vaahtosi niin paljon :) Hyvä asiahan se vaan on, että suu vaahtoaa noin paljon :)

Tein vain paljon hölkkää ja taivutteluja, mitään syviä kulmia tai kokoamisia en vaatinut. Ratsastan Akun myös la ja su, mutta vasta ensi viikolla aloitan puomitreenin pienten kavalettien kanssa. Tarkoituksena olisi hypätä Ypäjällä, mutta katsotaan miten heppa kuntoutuu. Nyt lihasrepeämä on hyvällä mallilla, mutta pientä muhkuraa pepussa on edelleen..

maanantai 16. syyskuuta 2013

Toinen uusi kaveri

Kapsu on siis mun toinen uusi heppakaveri. Sen kanssa on tarkoitus opetella hyppäämisen saloja. Tällä hetkellä sen laukan kanssa on kuitenkin vielä niin paljon tekemistä, että hyppyjä voi suorittaa oikeastaan vain ravista. Koko hevonen on kokonaisuudessaankin todella raaka, koska se on ollut entisessä elämässään papan ravuri ja seuraheppa. Paljon on siis tekemistä ihan sileälläkin, jotta niitä hyppyjä voidaan toteuttaa fiksummin.


Tyyppinä Kapsu on oikein miellyttävä. Se tuntuu kovin selväjärkiseltä ja iisiltä luonteeltaan. Sillä on todella laadukas käynti, hyvä ravi ja tahdikas, mutta vielä kovin suuri laukka.

Työskentelin Kapsun kanssa ensimmäistä kertaa viime viikolla. Aloitettiin ihan perus jutuilla. Seis-käynti-seis, käynti-ravi-käynti ja pidätteet ennen kulmia läpi käynnissä ja ravissa. Aluksi Kapsulla meinasi olla hurja kiire, se koitti muuttaa tahtia koko ajan ja se olisi halunnut keskittyä kaikkeen muuhun paitsi muhun.

Sain kuitenkin onneksi noiden siirtymisten avulla kaverin kuulolle ja kun tahti oli rauhallinen, pääsin myös jo hieman taivuttelemaan hevosta. Oikealle sujui jo aika kivasti pätkittäin, mutta vasen oli selkeästi haasteellisempi.


Kun ravi oli rauhallista, tein muutaman laukannoston. Tai oikeastaan yritelmän. Kyllähän se aina nosti, mutta vasta muutaman kiihtyneen raviaskeleen jälkeen. Hannista nostot oli jo ihan ok, mutta musta ne oli aivan liian levähtäneitä. Mutta niitäkin täytyy vaan treenata paljon lisää, ja se pitää aina tehdä tarkasti ja samalla tavalla. Mitä pedantimpi itse muistaa olla, sitä nopeammin ne hevoset sen oppivat tekemään oikein :)

Pienen breikin jälkeen lähdin ylittämään viittä peräkkäsitä puomia. Välit puomeissa olivat hieman väljät, niin että Kapsu saisi vain rennosti ravata niiden yli. Aluksi sitä hieman jännitti, ja eka kerta mentiinkin käynnissä niiden yli. Toisella kerralla päästiin jo ravissa, mutta hieman kompuroiden. Toisella kerralla kaveri oli aika tarkkana ja puomien ylitys meni hyvin. Tehtiin paljon toistoja molemmista suunnista ja haasteena oli selkeästi rytmin säilyttäminen ennen puomeja. Kapsu ei oikein tiennyt pitäisikö sen hidastaa vai edetä enemmän, ja jouduinkin auttamaan sitä todella paljon. Saatiin kuitenkin muutamia ihan kelpoja ylityksiä aikaan ja tämän jälkeen oli vuorossa taas pieni kävely pätkä. 


Breikin jälkeen otettiin sitten ekat hypyt. Tiedettävästi Kapsulla ei ole aikaisemmin hypätty, joten nämä olivat ilmeisesti sen ekat hypyt koskaan. Koska olin tietoinen tästä, osasin tulla pienelle ristikolle tosi skarppina. Olin varautunut siihen, että Kapsu yrittäisi ohi oikealta, ja että hyppy saattaisi olla todella iso. Oikealta se sitten yrittikin ohi, mutta hyppy ei ollut kovin iso. Kuitenkin se imi koko ajan aika hyvin esteelle ja pienen sivuliikkeen se yritti tehdä jo yllättävän aikaisessa vaiheessa.

Seuraavilla kerroilla osa hypyistä oli ihan hyviä, mutta osa taas meni ihan keilaten. Suokeissa on se huono puoli, etteivät ne aina välttämättä ihan kunnioita puomeja ja pieniä esteitä. Kapsua ei paljon haitannut kaataa koko este, seuraavalla kerralla se saattoi tehdä sen hyvin uudestaan.

Pääosin hyppäsin ravista, mutta myös muutaman kerran laukasta. Laukassa ne onnistuneet hypyt olivat todella hienoja, mutta ne huonot sitten taas tosi huonoja. Fiksu se kyllä oli siinä mielessä, että se laskeutui aina oikeassa laukassa alas esteeltä :) Eikä sitä kyllä pelottanutkaan ollenkaan, mutta sekin on tosi tyypillistä suokeille..

Se mitä itse täytyy muistaa näiden junnujen ja osaamattomien kanssa on se, ettei itse saa hoppuilla. Kaikki täytyy tehdä rauhassa ja rennosti sekä ajan kanssa. Aina täytyy muistaa kehua, mielummin vaikka turhan vähästä. Ja jos minkä, niin tasapainon täytyy olla kunnossa. Kaverit tarjoavat usein jos jonkin moisia loikkia ja siellä on pysyttövä kyydissä ja käsi ei saa jäädä lukkoon ja vetämään. Kaiken lisäksi tehtävien täytyy olla sellaisia, mitkä kannustavat niitä hyppäämään ja pyrkivät tekemään siitä helppoa. Tulevien viikkojen aikana tulen varmasti jakamaan sellaisia teille, koska yhteistyö Kapsun kanssa jatkuu :)


sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Kasvattajakilpailun toinen kouluosakilpailu - Kenttäkilpailuohjelma nro 6 2009

Esteiden tuottaman pettymyksen jälkeen suunta ei voinut siis lauantaina olla kuin vain ylöspäin. Koska ponilla tuntui olevan vielä paljon virtaa, päätin uskaltaa verrytellä hieman suunniteltua pidempää.

Pysähdys laukasta verkassa

Tällä kertaa pääsimme radan viereiselle radalle verkkaamaan. Tästä oli nuorille hevosille paljon hyötyä, koska ne pääsivät tutustumaan tuomarimökkeihin yms. paljon pidemmän aikaa, kuin rataa kiertäessä. Näin ylimääräisen jännityksen pääsi ratsastamaan pois ja kokemuskin oli hevosille opettavainen.

Hilda ei ihan hirveästi tällä kertaa kyttäillyt, mutta kulmien ratsastamiseen sain aidoista paljon apua. Sain ponin odottamaan hyvin kääntöapuja ja pääsin näin ratsastamaan sitä myös ryhdikkäämmäksi kulmissa ja lyhyillä sivuilla.


Verkassa aloitin ensin tosiaan käynnissä ja käyntiväistöillä. Tämän jälkeen hölkkäsin muutaman kierroksen, minkä jälkeen tein alas istuen voltit sekä väistöt. Väliin muutama siirtyminen ja peruutus. Peruutus tuli tällä kertaa siihen helpompaan suuntaan, joten päästiin taakse pehmeästi ja suorana.


Seuraavaksi vuorossa olivat nostot. Poni tuntui niissä tällä kertaa äärimmäisen hyvältä, joten pääsin jatkamaan laukkatyöskentelyä jo muutaman siirtymisen jälkeen. Tein tsekkauksen laukassa voltteihin sekä nostoihin kohti tuomaria. Muutaman kerran pysäyhtin ponin myös laukasta ja aina poni pysähtyi ihan tasajaloin, jess. Pysähdysten jälkeen tein keskilaukat ja niiden perään muutamat keskiravit niin kuin Kikko oli neuvonut. Ensin piti saada poni baanaamaan ja venyttämään itseään laukassa, jonka jälkeen keskiravit yleensä olivat sujuneet paljon paremmin. Tänään keskarit eivät kuitenkaan edes verkassa lähteneet niin hyvin kuin edellisenä päivänä ja tuntui, että poni olisi levittänyt normaalia enemmän takaa. Koitin keventää ja istua alhaalla, mutta mitenkään en saanut sitä samaa fiilistä niihin kuin aikaisemmin. Hannikin totesi etteivät ne näyttäneet niin hyviltä kuin edellisenä päivänä.. Eipä auttanut muu kuin baanattaa lisää ja tehdä kaikkea muuta taas välissä.

Katse?

Vastalaukat sujuivat verkassa mun mielestä hirmu tasaisesti ja sain itsekkin istuttua laukassa oikeasti rehellisesti alas. Koitin vain koko ajan muistaa Kikon sanat mun päässä siitä miten se ponin laukka ei voi olla tarpeeksi rauhallinen ja rento, jos mä en päästä itseäni oikeasti sinne satulaan. Se vaati tosi paljon tsemppiä, mutta itse olen ainakin tyytyväinen lopputulokseen :)

Vastalaukkaa

Vastalaukkojen jälkeen tein hieman käyntityötä ja juuri ennen omaa rataa pidin ponin ravissa ja tsekkasin vielä väistöt. Koska olin niin huolissani keskiraveista, päätin vielä riskillä tehdä yhden ennen rataa. Ja onneksi tein, koska se oli ehdottomasti päivän paras!

Lopputervehdys laukasta

Mulla oli niin hieno fiilis lähteä radalle. Poni tuntui hienolta, kaikki pelitti ja aidan takana oli paljon yleisöä. Koko rata, aina alkutervehdyksestä aina lopputervehdykseen oli parasta työskentelyä, mitä poni on koskaan radalla esittänyt. Se teki hienot voltit, hyvät keskiravit (tosin ei niin hyviä kuin edellisenä päivänä) ja aika tasaiset väistöt. Laukkaohjelma oli musta hyvin siisti ja toinen keskilaukasta harjoituslaukkaan siirtyminen oli musta niin hieno että oksat pois. Vastalaukat oli paljon paremmat radalla kuin osasin kuvitella, toki vasen laukka olisi edelleen voinut olla hieman rauhallisempi, mutta kuitenkin. Ja lopputervehdykseen tehty nosto ja pysähdys olivat ihan radan highlight kohtia. Poni nosti juuri pisteessä, täysin pyöreänä ja pysähtyi tasajaloin, olisinko onnellisempi voinut olla?



Poni teki siis kunkkareissa elämänsä radan. Tai noh, me tehtiin se yhdessä. Se kuunteli yhtä pientä puolikasta metriä (aidan vieressä oli ennen yhtä laukan nostoa joku näkymätön mörkö, mitä piti meinata hieman livahtaa karkuun) lukuun ottamatta mua koko radan ajan tarkasti ja halusi tsempata mun kanssa yhdessä loppuun asti.


Tuomareilta irtosi paljon hyvää sanottavaa ponista. Se oli niiden mielestä tasainen, teknisesti taitava, yrtitteliäs sekä positiivinen kaikin tavoin. Oli myös kiva kuulla rakentavaa palautetta; Sillä saisi olla enemmän kantovoimaa takana ja käynnissä se saisi astua yli reilummin. Yhden tuomarin mielestä raviohjelma oli kiireinen, toisen mielestä todella hyvä rytmiltään.


Kaiken kaikkiaan ohjelma oli siis todella onnistunut ja hyvä. Prosentteja irtosi 60,417%. Sijoitus oli kymmenes ja sijoitus ei todellakaan ollut kaukana. Kokonaiskilpailussakin sijoitus nousi huimasti!

Tuloslistaa katsellessa saa jokainen huomata, että kaikki kärkipään ratsastajat ovat ammattilaisia. Huonoille en siis todellakaan hävinnyt. Se, mikä multa vielä puuttuu heihin verrattuna, on se vuosien kokemus. Monie heistä on esittänyt hevosia jo vuosien, ellei vuosikymmenien ajan näissä erinäisissä kasvattajakilpailuissa. He tietävät tasan tarkkaan, mitä tuomarit tahtovat radalla nähdä ja osaavat suoriutua siitä rutiinilla.

En mitenkään tällä halua puolustella, tai selitellä sijoitustamme - päin vastoin. Haluan itse olla realisti ja analysoida omaa tekemistä ja asettaa tavoitteita. Ensi kerralla tiedän sen, että mun täytyy viedä jo neli- ja viisivuotiaana kasvattajakilpailuun osallistuva hevonen useammin kouluradalle. Treeni täytyy aloittaa jo paljon aikaisemmin ja treenaamassa täytyy käydä sellaisen ihmisen luona, joka tietää miten se hevonen kasvattajakilpailussa tulee esittää. Ja se kaikkein tärkein, mitä ratsastaja voi tehdä, on seurata koko ajan muita ratsukoita, erityisesti ammattilaisia. Pitää keskittyä siihen miten he verryttelevät tai suorittavat radalla ja poimia sieltä vinkkejä omaan työskentelyyn. Esimerkiksi nyt moni kärkipään ratsastajista ratsasti vastalaukka kiemuran täysin päin kummankin valmentajani oppeja vasten, saaden silti numeroiksi seiskaa ja kahdeksikkoa. Miksi? Koska laukan rytmi ja tahti säilyi. Moni ratsastaja ei suoristanut hevosta ollenkaan pitkän sivun suuntaiseksi, vaan he tekivät kaaren enemmän v-mäisenä, jolloin hevosen tasapaino ei ole niin kovalla koetuksella. Jos itse olisin tehnyt näin treeneissä, olisin saanut hirveät huudot siitä, kuinka suoristus jäi tekemättä ja kuinka kaaret olivat eri kokoiset. Radalle se kuitenkin olisi kelvannut, ja pisteetkin olisivat luultavasti olleet paremmat, koska kaaren ratsastettavuuskin olisi helpottunut huimasti.


Mutta tämän vuoksi kisoissa käydään - me nimittäin halutaan oppia. Ensi kerralla olen ainakin itse paljon fiksumpi ja osaan ainakin tehdä ennakkovalmistautumisen vielä huolellisemmin. Poni oli kuitenkin toisen päivän radalla mahtava ja parempaa suoritusta en olisi voinut edes toivoa <3


TIIVISTYS

Poni teki elämänsä radan. Se oli tasainen ja se kuunteli mua hienosti koko radan. Prosentteja kertyi 60,417%. Kommentit tuomareilta olivat positiivisia ja kannustavia. Heistä poni kaipaa vielä kuitenkin lisää kantovoimaa taakse ja lisää yliastuntaa käyntiin. Ravin rytmi jakoi edelleen mielipiteitä, toisesta se oli hyvä, toisesta kiireinen. Sijoitus oli tässä kenttä kutosen ohjelmassa kymmenes ja sijoitus ei jäänyt kauas. Poni on påp <3