Aina on kiva voittaa

Somesta moni huomasi varmasti jo viime viikolla että Retu nappasi voiton SHW:n 100cm luokasta. Aika hienosti suokkiponiinilta avoimessa luokassa<3

c. Henskun valokuvaus

c. Henskun valokuvaus

Retu ja Kapsu hyppäsivät molemmat 100 ja 110cm. Kapsu meni ekana metrissä ja teki tosi hyvää työtä. Puomeja se edelleen saa, mutta ne jäävät kyllä pois kun vaan saadaan yhdessä lisää kokemusta.

c. Henskun valokuvaus

Vaikka Kapsu ei kaikkien silmään näytä ulospäin ahdistuneelta tai hankalalta niin se on todellisuudessaan ihan mielettömän herkkä ratsastaa. Se haluaa olla varovainen, mutta ei vaan yksinkertaisesti vielä ihan aina hallitse itseään. Yksi puomi ei vaadi kuin ihan pienen lähestymisvirheen multa niin homma on jo siinä. Hyväähän tässä on se, että mun pitää vaan ratsastaa paremmin ;)

c. Henskun valokuvaus

Sen kanssa saa vaan aina vähän arpoa että kuinka paljon tarvitsee minäkin hetkenä jalkaa.. Esimerkiksi kympissä meidän verkka oli ihan fantastinen. Hevonen toimi kuin unelma ja päätin antaa sille mahdollisuuden jatkaa radalla yhtä rennosti. Kuitenkin heti ykkösellä se otti puomin, olisi vaan pitänyt olla siinä vähän enemmän kiinni.. Kakkosella sen takajalat kävi jo ihan katossa, samoin kolmosella. Noh, neloselle sitten ajattelin jättää sille kunnolla tilaa ettei se joutuisi niin paljon hypyssä ylös mutta ilmeisesti Kapsun mielestä tilaa oli jo vähän liikaa koska se ei uskaltanut lähteä hyppyyn ja juoksi ohi. Uudella lähestymisellä päästiin yli mutta seuraavalle esteelle meno ahdisti sitä niin paljon että sen hypyn jälkeen keskeytin.

Loput kuvat c. Säde

Olin hakemassa Hangosta sille kvaalia mestaruuksiin ja se peli oli jo menetetty niin en halunnut ahdistaa sitä enää lisää. Hyppäsin verkassa yhden pienemmän esteen vielä ja Kapsu oli heti paljon rennompi. Tämä ratsu kaipaa vain ratoja, mutta voi olla ettemme ehdi saada kuninkaallisiin tarvittavia mestaruuskvaaleja..

Retu hyppäsi siis metrissä 0/0 mutta hieman meillä oli tuuria ekassa vaiheessa matkassa. Sarjaan ratsastin kuin puusilmä, ihan kahden askeleen väliin. Onneksi vain odotin hyppyä ja Retu hoiti homman<3 Myös perusradan vika kolahti aika makeasti mutta pysyi kannattimilla. Ja sitten mentiin! En ratsastanut oikeastaan kovaa, käänsin vain yhden esteen edestä mistä moni muu ei mennyt ja sujuin viimeisen linjan sisäkaarella. Sillä irtosi tällä kertaa voitto :) Palkinnoksi saimme mm. aivan superihanan SHW loimen ja kahvimukin.

Kympissä Retu oli parempi kuin aiemmin tällä kaudella, mutta samoin kuin Kapsulla sain ykkösen ja kutosen alas. Molemmat esteet tulivat ulos pienestä kaarteesta aidan viereen, ihan samanlaiset virheet molemmista suunnista. Hevonen jää vähän vetämään ja matalaksi, en päässyt tekemään sitä tarpeeksi valmiiksi kaarteessa. Muuten hyppy tuntui paljon paremmalta kuin aiemmin ja taisteluntahtoakin löytyi<3

Hyppäsin siis vain yhtenä päivänä ja loput päivät menivätkin sitten kavereiden kanssa hengaillessa. Hanko on kyllä aina kesän paras kisa<3

Takki Makebe/Smart Riders, Housut Licarzo/Smart Riders, Kisapaita Equestrian Stockholm

Huomatkaa muuten Retun uudet ihanat karvasuojat ja mun kisatakki<3 Me molemmat saatiin pitkään kuolaamamme uudet jutut! Retua ahdistaa aina kaikki suojat ja nyt vihdoin ja viimein hankittiin sille noi karvasuojat mitkä näytti ainakin nyt pelittävän ;) Samoin kisatakissa oli kyllä taikaa heti ekassa kisassa minkä sen kanssa tein :D Tuo Makeben takki on aivan ihana, teen siitä vielä oman postauksen :)

Kohti AT-Touria

Viikko sitten sunnuntaina suuntasimme Jaden kanssa Jessica Timgrenin valmennukseen hakemaan viimeisiä vinkkejä Amateur Tourille. Jade voitti paikan valmennukseen Horse Shown järjestämästä arvonnasta ja itse olin mukana yhteistyön tiimoilta.

Valmennus järjestettiin Nissalassa, eli ihan Retun kotitallin vieressä. Kaikki tämän postauksen kuvamateriaali on Wilman kuvaamaa, kiitos siitä :) Ilman pitkää videota olisi postaus jäänyt melko tylsäksi!

Videolta näette oikeastaan lähes kaikki hypyt joita teimme. Lisäksi kaikki Jessican kommentit on kuvattu, joten en sen kummemmin selitä vaan saatte nauttia piiiitkästä videosta.

Lyhyesti sanottuna Retu oli todella innokas alkuun ja ei malttanut odottaa kohti estettä. Sain Jessicalta neuvoksi jäädä esteen jälkeen vähän kevyemmäksi ylös satulasta joka auttoi Retun kanssa hyvin. Lisäksi toinen hyvä neuvo oli ajatella uusintaa treenatessa sitä, että olisin puoliksi "koomassa". Vaikka kuulostaa hassulta, niin se oikeasti auttoi :D Kun Retu haluaa esteelle jo itsestään niin kovasti niin mun pitää vaan ajatella että "annan" sen mennä. Muuten rytmi kiihtyy liikaa ja hevonen ei ponnista symmetrisesti molemmilla takasilla ja hyppy leviää käsiin.

 linkki videoon

Suoruuteen pitää keskittyä nyt sileän treeneissä todella paljon. Viime viikolla ratsastin Retun kolme kertaa ja tällä viikolla menen sen joka päivä ennen torstaita. Keskiviikkona aion toteuttaa Jessican vinkin, eli puomiharjoituksen ympyrällä. Harjoituksen löydätte Jessican blogista, eli täältä. Uskon että tuo harjoitus on meille hyvä viimeistelytreeni koska en halua tällä viikolla enää hypätä Retun kanssa. Kaksi hyppypäivää peräkkäin on kuitenkin jo näin iäkkäälle hevoselle aina rutistus, joten kolmatta hyppykertaa en halua ottaa. Puomit ja tarkkuustehtävä ajavat kuitenkin asiansa ja uskon Retun tulevan kuuliaiseksi niiden avulla.

Jessican valmennus tuli meille siis juuri sopivaan paikkaan. Valmentajana Jessica oli todella mukava ja jaksoi selittää kaikki asiat ihan perinpohjin. Voin siis lämimästi suositella häntä ja uskon että menen itsekin vielä uudelleen! 

Sain muuten myös Karilta muutaman vinkin ja muistutuksen Horse Showta varten. Listasin ne ylös ranskalaisilla viivoilla

- koska tilassa ei voi harjoitella, täytyy hevosen olla hyvin valmiina ennen radalle siirtymistä
- verkassa hevosen tulee kuunnella 100% ja olla skarppi sekä vastata apuihin
- jotta hevonen voi vastata apuihin täytyy työ tehdä kotona niin hyvin, että hevonen on siellä täysin avuilla
- verkassa kannattaa tehdä muutama pysähdys esteen jälkeen jotta hevonen miettii jokaisen esteen jälkeen mitä ratsastaja pyytää
- jo ekalta esteeltä saakka hevosen pitåä pystyä miettimään mihin mennään ja sen täytyy olla niin hyvin kuulolla että se keskittyy vain ratsastajaan

Aluemestari 2015!

Jep. Vanha juttu. Taas :D Kerron silti.

Pari viikkoa sitten Retu hyppäsi kauden vikan ulkokisan Laaksolla. Tiedossa oli vain yksi luokka - suokkien aluemestaruus. Kilpailu hypättiin tasolla 100cm, peruskauraa siis meille. Olin letittänyt ja laittanut Retun aamulla itse tallilla alusta asti valmiiksi ja kisoihin suunnattiin Hannin miehen Janin kanssa.

c. Inka Lahtinen

Oltiin paikalla just sopivasti. Kävin ilmoittamassa Retun ja kävelin siinä samalla reissulla radan. Rata oli reilun kokoinen ja tehtäviä oli kivasti. Teknisesti rata oli paljon haastavampi kuin yksikään mestaruusradoista. Tämä sopii meille, itse olen vielä enemmän skarppina kun tehtäviä riittää.

Lähdin luokassa ekana ja mulla oli selkeä suunnitelma. Tiesin, että edellinen viikonloppu painoi edelleen Retun jaloissa ja olin suunnitellut kaikki paikat, mistä pääsisin kääntämään jos puomi jossain vaiheessa tulisi. Meitä oli vain 8 kilpailemassa mestaruudesta, joten ajattelin nelosellakin olevan melko korkealla.

c. Inka Lahtinen

Aloitin radan hieman alitemmossa ja tajusin korjata sen vasta kolmoselle, eli sarjalle. Esteiden 4-5 suhteutettu väli sujui hyvin, mutta kutoselle juduin hieman lennättämään Retua avoimemmasta paikasta. Seiska kolisi vaikka paikka oli ihan hyvä, samoin kasin okseri. Puomit kuitenkin pysyivät ylhäällä ja jouduin jännittämään vikalle pystylle asti olisiko rata nolla vai ei. Vika hyppy oli hyvä ja sain tuulettaa nollaa!

Toka kierros varmistui kun kaksi muuta ratsukkoa tekivät myös nollan. Koska mitali oli jos siis varmistunut ja lähdin ekana radalle, päätin mennä tosi riskillä. Olin ottanut verkassa muutaman isomman hypyn vain okserille, koska uusinnan eka este oli iso okseri. Muuten olin vain vähän ravannut ja kävellyt.

c. Inka Lahtinen

Aloitin isossa laukassa ja Retu hyppäsi ihan mielettömän hienon hypyn heti ekalle. Jatkoin isosti myös seuraavalle okserille, jonka jälkeen pistin kaasun pohjaan ja otin takaisin vasta juuri ennen kaarretta ja tein pienen tien pystylle. Tämän jälkeen sujuin taas todella isoa laukkaa okserille, enkä ottanut laukkaa kootummaksi ollenkaan ennen estettä. Näin paikan jo kaukaa joten annoin vaan mennä. Tämän jälkeen pieni tie pystylle jonne paikka jäi liian avoimeksi, mutta Retu seivasi hyppäämällä puhtaasti. Vikalle pystylle taas isoa laukkaa ja riskillä. Nollahan sieltä tuli!

Täytyy myöntää, että tiesin olleeni niin nopea, että olin lähes varma voitosta. Marin ratsu on tosi tarkka, mutta hevosen laukka ei ole Retun laukan veroinen. Stina taas ei ole luonteeltaan niin hurjapäinen kuin minä ja Mari, joten tiesin voiton olevan tosi lähellä.

Mari teki lopulta hienon nollan, mutta monta sekuntia hitaammalla ajalla. Stina taas sai harmittavat kaksi puomia. Olin niin iloinen, me oltiin voitettu Retun kanssa Etelä-Suomen aluemestaruus!!

Palkinnoksi sain tietty hienon rusetin ja Hilfigerin miestenkellon sekä hieman rahaa. Kello tuli itseasiassa ihan tarpeeseen - poikaystäväni oli juuri aiekeissa ostaa uuden kellon :D Se, mitä jäin kaipaamaan, oli voittoloimi :D Musta tollasissa kisoissa pitäisi saada voittoloimi! Sellaista ei kuitenkaan nyt ollut tarjolla, ehkä ensi kerralla ;)

Jälleen ei voinut kuin kiittää Retua sen upeudesta ja tsempistä <3 On se vaan niin ihana hevonen.

Jos joltain muuten löytyy kuvia meistä kunniakierrokselta niin saa tosi mielellään infota, ostan niitä mielelläni!

Tuomarinkylä 23.8

Hilda ja Retu pääsivät hyppäämään Tuomarinkylään kansallista suokkiluokkaa useampi viikko sitten. Hilda hyppäsi alle 90cm verkkaluokan ja Retu hyppäsi metrin perään vielä avoimen 110cm kunkkareita valmistelevana luokkana.

Hilda oli tuntunut edellisellä viikolla treeneissä ihan hyvältä. Tein sen kanssa kotona muutamia vinohyppyjä ja treenasin pystyjä - ne kun ovat viime aikoina kolahdelleet alas useammin kuin okserit. Kisoissa poni oli verkassa oma itsensä. Se hyppäsi tarkasti ja oli tosi rento.

90cm radalla meillä oli hieman harvinaisempi arvostelu, nimittäin ihanneaika! Tarkoituksena oli siis päästä ratamestarin asettamaan ihanneaikaan. Todellakin helpommin sanottu kuin tehty! Etenkin ponilla. Itse teinkin päätöksen mennä yhden esteen edestä hieman lyhyemmän tien jotta aikaa ei kuluisi liikaa. Tämä oli loppujen lopuksi kuitenkin virheellinen valinta sillä alitin ihanneajan melkein 3 sekunnilla! Oma aikani oli sen verran kuitenkin lähellä oikeaa että sijoituimme nollaradallamme lopulta kuitenkin luokassa neljänsiksi :)

c. Suvililja

Ysikympin jälkeen verkkasin Hildaa vain vähän suokkien Prix de Hipposta varten. Rata oli sen verran massiivinen että mietin miten Hildan mahtaa käydä mutta upeasti se taas tsemppasi koko radan! Harmittavat ja hieman turhat virheet tulivat sarjan a-osalta jonne en saanut jätettyä tarpeeksi tilaa ja viimeinen askel meni liian kiireiseksi ja puomi kolisi alas. Sarjalta jatkettiin linja punaiselle lankulle, jossa poni Antin sanoin "lopetti hyppäämisen kesken" ja otti sieltä takajalka virheen. Luulen, että poni hahmotti esteen vähän huonosti - se oli rakennettu kohti rojukasoja ja lähes jokainen hevonen tiputti sen. Tämän jälkeen poni hyppäsikin jo niin paljon että kyydissä oli taas pysymistä :D

c. Suvililja

Retu taas teki tässä luokassa tosi varman nollan. Verkassa se oli ihan äärettömän vino ja radallakin se jäi muutamalla okserilla aivan liian vinoksi. Pääsin sen kanssa kuitenkin hyviin paikkoihin ja se hyppäsi helposti kaikki tehtävät. Uusinnassa ratsastin ihan tosissaan voitosta mutta viimeiselle linjalle Retu ei kääntynytkään ihan niin hyvin kuin yleensä. Menetin siellä kallista aikaa ja hävisin Sennille niukasti voitosta. Toka sija tottakai lämmitti mieltä mutta voitto olisi ollut kuitenkin voitto ;)

Seuraavaa luokkaa jouduttiin odottamaan yli tunti, mutta starttasin Retun kanssa onneksi heti alussa ja odotteluaika ei venynyt ihan hirveäksi. Verkassa Retu oli nyt paljon suorempi. Se oli mielettömän rento ja teki tosi upeita hyppyjä. Ja kerrankin se sama fiilis jatkui myös radalle! Ykköselle hyvä paikka ja hieno hyppy. Kakkoselle jouduin avaamaan askelta vähän turhan paljon kaarteesta ja saatiin sieltä takajalka virhe, kolmonen, nelonen, vitonen ja kutonen aivan superisti. Fiilis oli sairaan hyvä! Vika linja oli pysty-okseri 18m varustettuna. Jäin laukkaamaan kaarteesta ulos liian vähän ja vaikka pääsin seiskasta ihan hyvin yli, ei mulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa isosti neljällä okserille ja ottaa sieltä puomi. Mutta ne kaksi puomia on mun puomeja ja mä tiedän että pystyn jättämään ne pois kun keskityn itse vielä tarkemmin ja maltan jatkaa kaarteista ulos. Olin paljon tyytyväisempi siihen kympin rataan kuin metriin, Retu oli niin paljon suorempi ja paremmin "mun kanssa".

Sakkeboy Laaksolla

Ollaan nyt treenattu Saken kanssa ahkerasti kohti kuninkaallisia ja laatareita. Viime viikolla hypättiin rataa ihan omatoimisesti kotinkentällä, koska tiedossa oli kisat tän viikon tiistaille. Olin rakentenut vain kolme estettä - yhden molemmille pitkille sivuille ja yhden diagonaalille suunnan muutosta varten. Näitä mentiin sitten ristiin rastiin ja eri suunnista. Lopuksi hypättiin jo ihan "esteitä" 70-80cm korkeudella :)

Sakke meinasi jäädä hypyissä vähän vinoksi oikealle ja halusi etenkin esteen jälkeen vetää liikaa oikealle. Korjasin sitä aika voimakkaalla vasemmalla ohjalla ja oikealla jalalla. Lopulta päästiin ihan rennosti ja suorasti yli, mutta kyllä siinä muutama kerta jouduttiin etenkin vasemmasta kierrosesta hypättävää pitkän sivun pystyä tulemaan..

Tällä viikolla Sakke pääsi stten tiistaina kilvanajoihin Laaksolle. Luokkana oli 70cm. Sakke matkusti reippaasti ihan yksin traikussa paikan päälle ja sai selkäänsä varusteet ja pääsi verkkaamaan hyvissä ajoin. Tein aika kauan töitä ravissa jotta Sakke malttoi relata ihan kunnolla. Muutaman kerran se vähän meinasi lähteä häntä koipien välissä kiitämään kun tuntemattomat asiat ahdistivat, mutta muuten se oli tosi nätisti :)

Laukkasin vain muutaman kierroksen ennen hyppyjä, jotta duunia ei tulisi liikaa, sen verran hyvin olin verkannut sen ravissa. Ravihypyissä Sakke oli vähän "känninen" mutta laukkalähetymisien myötä sekin jäi pois :) Ja intoa muuten oli!! Sakke imi kivasti verkkaesteille ja oli ihanasti menossa :)

Radallakaan sitä ei yhtään mietityttänyt avara kenttä tai esteet, ei edes vesihauta.. Ihana SukariSakari <3 Pieni hyppäsi koko radan tosi reippaasti ja ylätti mut ihan totaalisesti pääsemällä uusintaan! Onhan sillä hyvä hyppy ja se on melko varma menijä, mutta Laakson kenttä ei todellakaan ole se helpoin paikka noin nuorelle! Uusinasta saimme yhden puomin, ristilaukasta oli lapsen vähän hankala ponnistaa ;) Olin laukan vaihtuessa ristiin jo niin lähellä estettä että en alkanut korjaamaan laukkaa, oli parempi vain jatkaa rytmissä!

Reipas lapsiheppa sai suitsiinsa sinisen rusetin, hyvä Sakke!! Alla vielä video radasta :)

linkki videoon

Retu Salossa

Retu hyppäsi Salossa Hildan tavoin Hippos-luokan 100cm sekä vielä isomman, kaikille avoimen 110cm.

Metriä varten laitoimme hevoset samaan aikaan kuntoon ja heti Hildan radan jälkeen hyppäsin Retun selkään. Retu yskähteli verkassa muutamia kertoja ja annoinkin hevosen ravata ensin hieman pidemmällä ohjalla. Kovin kauaa tämä ei kuitenkaan onnistunut kun Retu alkoi käymään niin kovasti kierroksilla.. Verkkasinkin sitten ihan normaalisti ja yskiminen jäi pois. Retu oli syönyt autossa aamulle heinää, jonka olimme kyllä kastelleet ihan kunnolla, mutta uskon yskimisen johtuneen siitä. Retu on aika herkkis yskimään kun on syönyt kuivaheinää, joten toivottavasti kyse oli vain siitä eikä muusta..

Verkassa Retu toimi hyvin ja hyppäsi melko suoria hyppyjä. Tein loppujen lopuksi vain 6 hyppyä verkassa koska päivä oli suhteellisen lämmin ja edessä oli vielä 110cm luokka.

Radalla Retu työskenteli hyvin. Sain sen laukkaamaan hyvää isoa, mutta rauhallista laukkaa ja pääsin etäisyyksiin rennosti. Kolmoselta Retu otti ihan turhan puomin takasillaan. Este oli juuri tuo alla näkyvä pinkki este, joten saattoi olla ettei Retu hahmottanut sitä ihan täysin, sen verran vaaleat ne puomit kuitenkin olivat! Tuloksena radalta siis 4vp, mutta tyytyväinen kuski.

Kymppiä varten halusin vain säilyttää niin verkassa kuin radalla saman fiiliksen. Hyppäsin Piuden vinkistä verkassa vain oikeasta kierroksesta, koska sieltä lähestyttäessä Retu ei vedä itseään vinoon. Tämä vinous on sellainen asia, mihin täytyy kotitreenissä panostaa nyt todella huolella, uskon että moni puomi jää sen myötä pois kun tuo asia saadaan kuntoon!

Itse rata oli kympissä varmasti parhaita kymppejä, joita olen Retun kanssa tehnyt. Se oli hyvin koko ajan mun kanssa ja teki isoja, pyöreitä hyppyjä. Viimeiselle linjalle olisi vain pitänyt tehdä se 7 odottavaa askelta, nyt hyppy suuntautui kuuden laukan jälkeen liikaa eteen päin ja etuseinän puomi tuli ihan kunnolla alas. Myös viimeiseltä esteeltä tuli vähän turha puomi, olisi pitänyt itse olla loppuun asti paremmin pystyssä ja jäädä hyppyyn hitaammaksi koko oman vartalon kanssa. Rataan olin kuitenkin ihan super tyytyväinen!! Vielä kun saataisiin mukaan tasaisuutta ja renotoutta niin olisin vielä tyytyväisempi.

Onneksi Retu oli nyt niin normaalin tuntuinen kuin se vaan voi olla. Olin vähän skeptinen sen Tampereen jälkeen, että kuinka se mahtaisi hypätä.. Onneksi sen mieleen ei ollut jäänyt mitään ikävyyksiä ja heppa oli ihan menossa :)

linkki videoon

Tampereen hevoshippalot

Tampereen kisoista jäi hieman vaihteleva fiilis. Mukana olivat Retu ja Hilda, molemmat hyppäsivät 100 senttimetrin korkuudella Seilinpoika Cuppia ja Retu oli ilmoitettu myös kauden ekaan 110 aluestarttiin.

Luokkamme oli aamulla vuorossa heti ekana, joten aamu alkoi suhteellisen aikaisin! Hilda hyppäsi Seilinpoika Cupissa heti kakkosena ja meillä meinasi tulla hieman kiire hokkien väännön kanssa. Koska ilma oli jo aamusta hieman tihkuisa, sai poni taakse vähän järeämmät hokit kuin yleensä. Nämä osoittautuivat jo verkassa hyväksi vaihtoehdoksi.

c. Marika Hukari

Rata oli rakennettu selkeäksi ja siellä oli mukavasti täytettä esteiden alla. Varsinkin Hilda hyppää paljon tarkemmin jos esteiden alla on vähän "mörköjä" :) Poni tuntui verkassa hyvältä ja sama meno jatkui radalla! Poni oli ihan liekeissä ja hyppäsi perusradalta sairaan hienon nollan! Toisessa vaiheessa tein todella pienen tien heti tokalle esteelle ja poni sanoi vinoon tulevan hypyn vikassa askeleessa ettei haluakkaan mennä :D Tuo kielto tuli mulle ihan puskista, sen verran paljon ollaan sen kanssa vinohyppyjä tehty! Itse muksahdin sieltä sitten alas ja hylkyhän siitä sitten napsahti, mutta onneksi vasta tokasta vaiheesta!

c. Marika Hukari

Kun olin päässyt radalta ulos, sain taas kiireellä mennä vääntämään Retulle hokkeja. Retu sai alleen isot hokit kaikkiin jalkoihin, se kun on sellainen söhelö ;) Kisakenttä tuntui Hildan kanssa kyllä tosi pitävältä, ei tietoakaan mistään liukastelusta!

Verkassa Retu oli oikein rela, vaikka ajattelin kauden ekojen nurmikisojen tekevän siitä ihan kahjon. Kaikki hypytkin se teki rauhassa, mutta suoruuden kanssa on kyllä vielä tekemistä! Radalla se rela fiilis säilyi aivan samalla tavalla ja pääsin ratsastamaan todella hyvän perusradan. Saisipa sen aina pidettyä noin rauhallisena, kaikki on silloin niin paljon helpompaa :) Puomit pysyivät ylhäällä, joten myös Retu jatkoi toiseen vaiheeseen. Koska nollia oli tullut todella vähän, päädyin tekemään Retun kanssa melko rauhallisen ja varman uusinnan. Tulos oli lopulta nolla virhettä ja maaliin tultiin kolmanneksi nopeimmalla ajalla.

Lopullinen sijoitus oli Retun kanssa 3 ja Hildakin sijoittui luokassa 6. Sen verran oli vähän hevosia jotka sinne toiseen vaiheeseen pääsivät, että toisen vaiheen hylylläkin sai ruusukkeen :)

Luokan jälkeen piti olla pieni breikki ja sen jälkeen Retun avoimen kympin vuoro. Mutta ei.. Se pieni tihku mikä meidän luokan aikana oli, muuttui kamalaksi kaatosateeksi. Kilpailuissa pidettiin melkein kahden tunnin tauko, jonka aikana rataa siirrettiin ja hiekotettiin. Moni perui lähtönsä, mutta oman jalan alle kentän pohja tuntui sen verran hyvältä, etten halunnut lähteä starttiani perumaan.

Verkkaan mennessäni tajusin kuitenkin, ettei itse ongelma ole se kisakenttä, vaan se itse verkka! Siellä kun ratsasti, tuntui siltä että olisi polskinut mutalammikossa.. Onneksi Retu on ns. joka sään hevonen, koska liikuu ympäri vuoden kentällä, mutta oli se silti aika hurjaa.. Uskalsin hypätä verkassa ehkä max. 100cm esteitä. Olisi ehkä tässä vaiheessa pitänyt perua startti, mutta luotin liikaa siihen kisakentän pohjaan. Ajattelin myös, että tämä ihan sama tilanne saattaa olla sitten syyskuussa kuninkaallisissa ja mestaruuksia harvemmin perutaan, ellei tilanne ole aivan äärimmäinen. Sielläkin pitää sitten vain selviytyä!

Rata ei todellakaan alkanut hyvin. Olin ensimmäinen lähtijä ja kun minut pyydettiin radalle, oli siellä vielä täysi tohina päällä. Esteiden edustoja hiekotettiin, joku kantoi kukkia ja ratahenkilökunta vasta asettui paikoilleen.. Jouduin odottamaan lähes 5 minuuttia että sain starttiluvan ja siinä ajassa Retu muuttui niin kuumaksi että tiesin, ettei siitä hyvä seuraa.. Koitin vain kävellä sen kanssa pitkin ohjin, jotta se pysyisi rauhallisena, mutta ei.. Se vaan pomppi ja keuli paikallaan.. Ja jos ei pomppinut niin se ryntäili aivan mahdottomana ihan mihin sattuu.

Kun vihdoin sain lähtömerkin, ei mulla ollu toivoakaan saada aikaan minkäänlaista rytmiä. Periaatteessa Retu oli menossa, mutta vain matalana täysiä eteen päin kiskoen samalla multa ohjia pois. Estettä kohti se jäi kuitenkin jalan taakse ja etenkin vaihdoista huomaa, ettei se ole ollenkaan menossa rehellisesti eteen. Tästä linkistä pääsee Bambuserin videokanavalle, mistä ratani voi katsoa. Koska starttasin heti ekana, ei tarvitse kelailla yhtään!

Ykköseltä tuli ihan hyvästä paikasta huolimatta puomi, kakkosella Retu taas jäi leijumaan ilmaan, mikä ei ole sille yhtään tyypillistä. Kolmoselle mulla oli ennen estettä hyvä paikka, mutta kaadotin sen Retun lähtiessä vetämään liikaa oikealle. En saanut enää tilannetta korjattua ja Retu hyppäsi ihan läpi yläpuomista.. Tässä vaiheessa ei ollu fiilikset kovin korkealla ja mielessä kävi jälleen kyllä keskeytys.. Seuraavalla okserilla Retu taas hyppäsi ihan liikaa ylös ja jäi vain leijumaan. Seuraavalle pystylle paikka oli jälleen liian lähellä, mutta Retu tsemppasi siellä hienosti. Seuraavaksi vuorossa oli kaarevan linjan jälkeen okseri, jonne hieman avasin laukkaa ja seurauksena oli taas etujalkojen virheestä puomi.. Seiskalla näkyy taas hyvin se, kuinka hevonen ei ole jalkojen välissä ja hyppy vetää aivan liikaa taas oikealle. Sarjalle pääsin ihan hyvässä temmossa sisään, mutta selkeästi taas kun jouduin hieman avaamaan laukkaa, ei Retu uskaltanut ottaa pohjasta ihan haluamaansa tukea ja otti jälleen suomin sarjalta mukaan. Radan 9. este ylittyi varmaan radan esteistä parhaiten, mutta kympille ajauduttiin taas liian lähelle ja hyppy valui liikaa oikealle.

Kokonaisuudessaan fiilis radasta oli tietysti huono, mutta Retu vaan ei uskaltanut hypätä normaalisti sen mutavellisen verkan jälkeen. Jälkiviisaana on aina hyvä sanoa, että olisi vaan kannattanut perua se startti, mutta tehty mikä tehty. Ainakin nyt osaa kuninkaallisiin varautua nyt sitten sateen suhteen todella isoilla hokeilla jotta pito on oikeasti niin hyvä, ettei Retun tarvitse olla huolissaan pidosta :)

Seilinpoika Cupista jäi siis todella hyvät fiilikset, mutta kauden eka aluekymppi voisi mun puolesta pyyhkiintyä pois muistista. Ehkä jotain myös muiden alisuorittamisesta kertoo koko luokan tulokset, kun kärjessä on vain muutama nolla ja loput sijat irtoavat virhepisteillä.. Nyt täytyy vain unohtaa tuo fiasko rata ja keskittyä miettimään tuevia treenejä ja etenkin Retun kanssa sitä suoruutta!

Retu Niken kurssilla

Vihdoin sain kaikki kuvat ja videot ladattua ja muokattua Retun osalta Niken kurssilta!

Retu hyppäsi siis vain yhden päivän Niken kurssilla. Kurssin lokaationa toimi jälleen Hongisojan kilpatalli ja sen loistavat puitteet.

Tästä kuvasta näkee hyvin kun käsi ei mene tarpeeksi kohti suuta

Alkuun työstettiin hevosia sileällä ja natisin Nikelle Retun vaikeasta ratsastettavuudesta laukassa. Jos en ole ratsastanut sitä läpi montaa kertaa viikossa, ei se jää pyöreäksi ohjan ja pohkeen väliin etenkään vasemmassa laukassa ollenkaan. Tämän vuoksi ratsastan sen usein esteverkassa gramaaneilla läpi. Silloin hypyt ovat olleet kauttaaltaan pyöreämpiä ja laukka paremmin hallinassa. Nyt mulla ei siis kuitenkaan ollut gramaaneja ja olinkin aika vaikeuksissa sen laukan kanssa jo oikealle. Nikke neuvoikin mua sitten vaan pitämään Retun nenän ylhäällä ja keskittymään vaan sen takajalkoihin ja siihen että se kääntyisi tasaisesti ulkoa niin että mun käsi liikkuisi koko ajan kohti suuta. Niken mukaan tuollaisen hevosen kanssa tärkeämpää kuin peräänanto on se, että se on tasaisella tuntumalla pidemmällä kaulalla ja laukkaa takaa eteen. Sainkin työstää Retua aika kauan erilaisilla ympyröillä ennen kuin Nikke oli tyytyväinen tuntumaan ja hevosen reaktioon ulkoavuista.

Aloitettiin hypyt lopulta pienellä pystyllä jossa Nikke vartioi taas kärppänä mun ylävartaloa. Lisäksi Retun laukan piti säilyä koko ajan tasaisesti kohti tukea esteelle asti ja se oli mun osalta vaikeaa. Mielelläni olisin jäänyt kaarteissa pidättämään liikaa, jolloin laukka rikkoontuu rytmiltään ja Retun selkä laskee liikaa alas. Kun lopulta maltoin vain olla ja pitää tasaisen tuen Retu parani todella paljon.

Näiden hyppyjen jälkeen jatkettiin pitkällä jumppalinjalla. Siellä Retu hyppäsi oikealta koko ajan hyvin, mutta vasemmalta tultaessa mun piti rajottaa sitä huomattavasti enemmän ulkoavuilla. Alimpana olevalta videolta näkyy hyvin miten koko hevonen suoristuu ihan hirveästi loppua kohden ja kuinka hypyt pyöristyvät. Rajoittamisella tarkoitan siis sitä, että pidän enemmän oikealla ohjalla ja rutistan oikealla jalalla, jotta hevonen joutuu jäämään keskelle, eikä hae tilaa ulkoa, jolloin se ei joudu hyppäämään koko kropan läpi. Kun Retu oli suora, ponnisti se paremmin molemmilla takajaloilla ja hypyt olivat tosi hyvän tuntuisia selkään. Tästä hyvä esimerkki tuossa alla olevalla videolla :)

linkki videoon

Lisäksi Nikke kiinnitti huomiota mun ratsastamaan kaarteeseen ennen jumppaa vasemmalle. Helposti lähden kääntämään aavistuksen aikaisin ja jään enemmän mun vasemmalle istuinluulle ja nojaan liikaa sisään. Tätä korjattiin sillä että käänsin hieman myöhemmin ja yritin tehdä kaiken enemmän molempien ohjien kautta kuin vain vasemman.

linkki videoon

Kun  jumpat oli jumpattu, oli Retu tosi rauhallinen ja miellyttävä pienellä neljän esteen radalla. Ideana oli Akun tavoin saada hevonen etenemään isossa laukassa rauhallisesti. Tehtiin aluksi linjalle yksi laukka enemmän, jotta Retu odottaisi myös isommassa laukassa paremmin. Harmi ettei niitä viimeisiä ratoja ole videolla, Retu hyppäsi ihan mielettömiä hyppyjä :) Mutta videolta näätte kuinka rauhallinen Retu oli, nyt kun sain sille pidemmän kaulan ja itselleni tasaisemman käden kohti suuta.

Niken mukaan Retun kanssa ei sinänsä ole mitään "ongelmaa", mutta tasaisuutta täytyy saada lisää. Valmentajani jutteli Niken kanssa sunnuntaina ja he olivat yhdessä todenneet että Retun kanssa on tehty ihan oikeita asioita ja että mun omaa tekemistä vaan täytyy vartioida jotta se pysyy tällä samalla rauhallisella tasolla. Tuollaisen fiiliksen kun saisi Retun kanssa kisoihin niin ai että :)

Kausi 2014

Olen koonnut teille nyt koko vuoden (ainakin melkeen kaikki) menot ja meiningit yhteen tekstiin :) Jos joku ei malta tai jaksa lukea koko tekstiä niin lopussa on tiivistelmä teille ;)

Tammikuu

Tammikuussa treenattiin ahkerasti Akun, Kapsun, Caran ja Hildan kanssa. Etenkin Akun kanssa keskityttiin estetreeneissä sarjoihin ja erilaisiin jumppatehtäviin, jotta saisimme hevosen hyppäämään rennommin koko selän läpi. Kapsu keskittyi siirtymisiin ja Cara ja Hilda pehmeään tuntumaan ja sitä kohti tasaisesti pyrkimiseen.

Aku starttasi Peikillä yhdet harjoituskisat, niistä tuloksena nollaradat 90 ja 100 korkeudelta. Metrin jälkeen hyppäsin vielä 110 kokoisen radan, josta saimme sarjan b-osan alas.

Helmikuu

Helmikuussa Retu aloitti kisarupeamansa Evitskogin harjoituskisoista. Luokkina olivat 80 ja 90, joista tuloksena molemmista clear round. Käytiin myös Kirsin tunneilla ja tehtiin muutamia kertoja hankitreeniä :)

Myös Hilda pääsi pellolle treenaamaan ja koulutunnit jatkuivat sen kanssa säännöllisen epäsäännöllisesti. Poni rupesi kantamaan itseään jo paremmin, mutta nenä olisi saatava vielä enemmän auki ja eteen.

Kapsu jatkoi sileän treenejä ja otin mukaan mm. avot ja väistöt. Niitä treenaillessa menikin oikeastaan koko helmikuu.

Cara otti sileän treenin ohelle mukaan hyppyjä, aika vauhdikkaita sellaisia :) Muutaman hyppykerran jälkeen nekin onneksi tasoittuivat!

Maaliskuu

Kapsu pääsi maaliskuussa kunnolla laukkatöihin kun kentän pohja vihdoin salli sen. Saatiin aikaan jo aika asiallisia nostoja ja muutenkin laukka rupesi toimimaan jo hieman paremmin kokonaisuudessaa. Ravissa treenattiin paljon väistöjä ja koitin korjata hevosen vinoutta niissä useilla suoristuksilla väistöjen välissä onnistuen aika hyvin.

Aku treenasi kotona kentän mukaan, välillä vain ravissa ja välillä kaikissa askelljaissa. Peikillä käytiin treenaamassa ihan normaalisti ja hypättiinkin muutama aika hyvä rata maaliskuun aikana. Käytiin myös yhdet seurakisat Melginien tallilla, luokkina helpot 90 ja 100. Tuloksina 0/4 ja 0/0 ja hyvä fiilis :) Akun kanssa päästiin myös Nielsin kurssille josta saatiin taas ihan vimmana hyviä neuvoja ja vinkkejä treeneihin. Itse kurssi oli loistava, Nielsin opetustyyli vaan sopii meille todella hyvin :) Lisää kurssista voitte lukea täältä.

Hildan kanssa tehtiin edelleen paljon siirtymisiä ja muistuteltiin mieleen parempaa ja rytmikästä laukkaa. Talven aikana rytmi oli päässyt hieman kiihtymään ja takaosa jäämään taakse. Parempia pätkiä rupesi löytymään, mutta vielä jäi parannettavaa ;)

Retu osallistui Akun tavoin Nielsin kurssille. Niels sai meille hyvän rytmin ja erityisesti kasasin itselleni vinon pinon uusia vinkkejä Retun sileän ratsastukseen. Muutenkin työskenneltiin Retun kanssa huhtikuussa paljon sileällä ja se alkoi kyllä myös näkymään!

Huhtikuu

Huhtikuussa mukaan treeneihin tulivat Helga ja Sakke. Helgan kanssa kesityttiin suoruuden löytämiseen sekä hyvään ja tasaiseen rytmiin. Sakke totutettiin satulaan ja juoksutukseen ja lopulta mut heitettiin sinne selkäänkin. Heppa oli oikein fiksu ja kaikki sujui hyvin :) Tämän jälkeen Sakke lähti orilaitumelle.

Sakke ekaa kertaa ratsastuksessa

Aku teki paljon ratatreeniä Peikillä ja hyppy alkoi tulemaan jo aika hyvin selän läpi. Käytiin myös Johkun silmän alla Wisteillä ja sieltä saatiin taas paljon hyviä neuvoja. Kisoissa käytiin Kaarinassa, missä Aku sijoittui 90:ssä ja metrissä se sai yhden puomin. Se oli ihan mielettömän hyvä ratsastaa ja olin siihen todella tyytyväinen.

Retu oli myös mukana Kaarinassa ja hyppäsi hienot radat. Ysikympissä tuli vika puomi alas ja metrin uusinnassa unohdin sitten radan.. Mutta Retu oli aivan mielettömän varma ja innokas ja siitä olin todella iloinen! Retu teki muun kuun aikana paljon Nielsin neuvomia suoria tehtäviä sileällä niin gramaaneilla kuin ilman.

Retu Kaarinassa 100cm

Caran kanssa tehtiin paljon vaihtotreeniä sekä kavalettijumppaa. Poni piti saada odottamaan paremmin kohti estettä ja siihen otin avuksi puomeja.  Loppukuusta alkoi noikin hommat sujua jo rennommin ja kokonaisuudessaan rauhallisemmin, mutta sitten alkoivat satulaongelmat jälleen kiusaamaan...

Cara ja upea auringonlasku

Mukaan kuvioihin astuivat huhtikuussa myös Haissi ja Nuppari. Haissin kanssa treenattiin eteen päin vievää liikettä sekä selkään nousua. Nuppari, 3-vuotias tamma oli ikäisekseen jo hyvällä mallilla, vaikka liikkuikin hieman turhan lyhyenä edestä ajoittain. Nupparin kanssa aloitettiin sileällä perusratsastuksella. Huhtikuussa tehtiin paljon ravia ja laukannostoja.

Nuppu kotona

Toukokuu

Treenit Haissin kanssa jatkuivat puomeilla ja laukannostoilla. Päästiin jo paremmin eteen päin, mutta meno oli vielä hieman arvaamatonta. Parempaa päin mentiin kuitenkin koko ajan.

Haissi kotona

Kiipesin myös toista kertaa Hildan äidin, Virman selkään. Hanni ja Jan olivat päättäneet että Virma lähtee piensuokkimestaruuksiin mukaan, joten sen kanssa oli hieman treenattavakin..Tehtiin vähän estetreeniä ja suunniteltiin ponille myös hieman kisoja..

Hilda teki äitinsä tavoin estetreenejä ja koulupuolella treenattiin väistöjä ja siirtymisiä. Hypyissä Hilda tuntui tosi mielettömältä. Se hyppäsi hienosti läpi selän ja liikkui muutenkin rennosti koko ajan :)

Retu starttasi kauden ensimmäiset kansalliset Turussa. Ekana päivänä saimme nollatuloksen Clear Round luokasta ja tokana päivänä sama hyvä meno jatkui ja nappasimme voiton kansallisesta Prix de Hippos-luokasta!

Turun Malja

Retu voittajana Turussa

Aku teki paljon kavalettitreeniä kotona ja kävi akuekisoissa Salossa. Hypättiin 100 ja 110, joista pienemmästä luokasta napattiin 7. sija ja kympissä hukattiin rytmi tylsästi korispelaajien takia ja napattiin kaksi puomia radalta mukaan. Metrissä meno oli jo oikein passelia!

Salon aluekisat

Salo 110

Salo 110

Cara muutti kesätallille ja löydettiin loppukuusta vihdoin istuvampi satula! Pääsin taas kuukauden tauon jälkeen aloittamaan treenit pikkuhiljaa. Tehtiin rentoa työskentelyä kaikissa askellajeissa aluksi kumppareita apuna käyttäen.

Cara kesätallilla

Kapsu jatkoi treenejä edelleen väistöjen, avojen ja laukan suhteen. Väistöissä oli jo huomattavasti parempi suoruus ja laukassa ympyröillä paketti pysyi kasassa jo aika kivasti. Suorilla Kapsu valahti edelleen liian pitkäksi ja matalaksi.

Helgan kanssa treenattiin muutamia kertoja, mutta se sai keskittyä pääasiassa ratsastuskoulutyöhön.

Helga kotona treenissä

Nuppu suoritti ensimmäisiä hyppyjään todella fiksusti, mutta innoissaan. Aloitettiin puomeilla ja loppuun hypättiin aina muutamia pieniä esteitä. Myös Haissi tutustui puomeihin niin liinassa kuin ratsastajan kanssa, mutta sen kanssa hypyt jätettiin vielä toistaiseksi.

Kesäkuu

Virma Lohjalla

Virma hyppäsi kanssani ensimmäiset kisansa Lohjalla kuun alussa. Siellä luokkina 60-70cm ja 80-90cm. Molemmista luokista tuloksena tuplanollat ja ensimmäisestä luokasta toinen sija :) Poni ylitti kaikkien odotukset ja luotsasi itsensä maaliin todella tyylikkäästi :)

Virma 80-90cm

Virma kävi myös ennen piensuokkimestaruuksia Peikillä harjoituskisoissa hyppäämässä tyyliluokan 80cm, josta nappasimme Lohjan tavoin toisen sijan. Poni toimi todella hyvin ja sen kanssa kaikki tuntui toimivan!

Myös Laakson seurakisoissa hypätyt 80 ja 90cm joista tuloksena 0/0 ja 4vp.

Virma Urjalassa

Kauden päätavoite Virman kanssa oli Urjalan piensuomenhevosten mestaruuskilpailut, joissa hypättiin kaksi kierrosta. Ensimmäinen tasolla 80cm ja toinen 10cm korkeampana. Virma hyppäsi näiden luokkien lisäksi edellisenä päivänä 80cm, josta se nappasi kirkkaan voiton ja 90cm josta tuloksena harmillinen puomi vikalta esteeltä. Poni oli tehnyt kuitenkin hienot radat ja olin siihen todella tyytyväinen!

Virma 85cm

Seuraavana päivänä poni meni piensuokkimestaruuden molemmat osakilpailut. Ekana oi vuorossa 80cm, jossa valitsin uusinnassa vaihtoehtoesteen ja pidemmän tien muurin sijasta. En ollut koskaan hypännyt Virmalla muuria ja se tujotti sitä niin paljon ohi mennessä etten halunnut ottaa riskiä. Muuten nopea aika riiti 3. sijaan ja tokalla kierroksella lähdettiin sitten pitämään siitä kiinni. Valitsin seuraavassa luokassa jälleen vaihtoehtoesteen ja sain jälleen hyvän nollaan. Edellisen kierroksen nelonen tuli kuitenkin mun kanssa tasapisteisiin ja kakkonen tippui pudotuksen myötä pois sijoilta. Koska toisen kierroksen tulos ratkaisi, olimme Virman kanssa lopulta pronssilla :)

Pronssimitalistit :)

Retu vieraili Hippolan klinikassa Antti Jurvasen silmän alla. Keskityimme klinikassa hevosen suoruuteen ja erilaisten teiden ratsastamiseen. Retu meni klinikassa oikein hyvin ja saimme Antilta muutamia oikein hyviä neuvoja kautta varten.

Retu Hippolan klinikassa

Seuraavaksi kilpailimme Ypäjällä Finnderbyssä ja luokkana oli suokkien kansallinen 100cm. Kilpailin Finnderbyssä ensimmäistä kertaa ja oli kyllä hieno fiilis hypätä tuollaisessa kilpailussa :)

Retu Finnderbyssä

Retu oli aluksi nurmella vähän ihmeissään, mutta lähti sitten sujumaan lopulta paremmin. Rata oli kokonaisuudessaan hyvä, perusradan vikalta tosi saatiin etujalkavirheestä puomi mukaan.

Finnderby

Hilda teki Lohjalla kauden kisadebyytin aikamoisella menestyksellä! Se voitti molemmat luokkansa, 80-90 ja 90-100! Ponilla oli mieletön draivi ja se hyppäsi todella hienosti.

Hilda Lohjalla

Muutenkin poni hyppäsi kesäkuun aikana myös kotona ihan yli odotusten. Se hyppäsi Nissalassa helposti 110 esteitä metrin radan joukossa ja toimi kuin ajatus, sen kanssa oli hieno fiilis <3 Ennen juhannuksen kisoja Hilda kävi vähän myös uimassa.. :)

Dumissa poni sitten jatkoi hienoa kisamenestystä ja otti voiton huonosta verkasta huolimatta (pohja rullasi, ponista tuli ylivarovainen) suokkiluokasta 90cm ja hyppäsi ekan aluemetrinsä yhdellä kiellolla. Hieno poni!!

Dumi 100cm

Myös Hildan päätavoite oli piensuokkimestaruudet Urjalassa. Poni meni Virman tavoin ekana päivänä 80 ja 90. Ekassa luokassa poni teki itse ihan ihme päätöksen yhdestä extra-askeleesta ennen sarjaa ja saimme sarjan a-osan alas, mutta 90ssä teimme hienon nollan ja saimme toisen sijan :)

Hilda Urjalassa

 
Toisen päivän mestaruusluokassa poni teki tylsän takajalkavirheen sarjalla (taas) ja sai 4vp ekalta kierrokselta. Toiselta kierrokselta se sai kuitenkin nollan ja sijoittui 12.

Myös Aku oli mukana alkukuusta Lohjalla ja hyppäsi 90-100 sekä kisojen jälkeen vielä reilun 110 radan. Aku oli nolla 90-100 luokassa, mutta sijaan asti aika ei riittänyt. 110 tuntui myös helpolta, vaikka radalta saimmekin yhden puomin. Hevonen oli innokkaan oloinen, mutta kuitenkin ratsastettava!

Aku hyppäsi kesäkuun ensimmäiset aluekisansa Kangasalalla. Siellä saimme aluemetristä uusinnasta yhden puomin kun toinen ratsukko tuli harmillisesti tielleni ja kympissä, joka oli piste-esteratsastus, saimme kaksi pudotusta. Radat olivat kuitenkin sujuvia ja Akuun olin tyytyväinen :) Aku jatkoi kisojansa Dumissa juhannuksena ja hyppäsi 100 ja 110. Metrissä nolla tulos ja aika riitti seitsemänteen sijaan! Kympissä tehtiin super rata ja tuloksen vain yksi hiuksen hieno tiputus!

Cara muutti kuun alussa Rauhalaan, jossa se teki muutamia tunteja mun ratsastuksen lisäksi. Poni aloitti myös kisakautensa Peikiltä harjoituskisoista ottamalla kotiin kaksi sijoitusta. Luokkina turvalliset 80 ja 90cm ja hieno poni!

Cara Laaksolla

Käytiin treenamassa paljon myös naapurissa ja poni alkoi olemaan todella hienossa kunnossa! Cara kävi näiden kisojen lisäksi myös Laaksolla seurakisoissa hyppäämässä samaiset luokat ja otti sijoituksen jälleen 80cm.

Mukaan treeneihin astui myös Joda, jonka kanssa tähdättiin myös Urjalan aluekisoihin. Heppa teki treenejä niin kotona kuin naapurissa ja osoittautui aika hauskaksi kaveriksi :) Joda matkasi Caran ja Virman kanssa Peikille alkukuusta harjoituskisoihin ja hyppäsi 80 ja 90cm. Kasikympistä nollarata ja sijoitus. Ysikympissä heppa vähän väsähti ja radalla keskittyminen ei ollut parasta mahdollista. Tuloksena yksi puomi.

Joda Urjalassa

Urjalassa heppa hyppäsi ekana päivänä 80cm, josta uusinnasta yksi puomi ja 90cm, josta neljäs sija! Toisena päivänä Joda strattasi 85 ja 95. Kasivitosessa saatiin jälleen yksi puomi sarjan b-osalta, mutta rata oli kokonaisuudessaan jo todella hyvä! Laukka sujui ylämäkeen ja hevonen hyppäsi hienosti. Isommassa luokassa Joda pysähtyi todella yllättäen yhdelle okserille ja sen jälkeen koko rata oli täysi fiasko. Se ei keskittynyt enää ollenkaan ja meni ihan miten sattuu.

Joda Evitskogissa

Onneksi sain sen mukaan vielä heinäkuussa Evitskogin iltakisoihin, joissa se hyppäsi 90cm rennosti ja kuuliaisesti. Yksi puomi saatiin sieltäkin, mutta se tuli mun omasta ratsastusvirheestä.

Helga

Helgalla riitti hommia jälleen ratsastuskoululla, joten päätettiin Hannin kanssa laittaa sen treenit holdiin vähäksi aikaa koska kantakirjauksella ei olisi mikään kiire :)

Heinäkuu

Kuukauden alussa käytiin Caran kanssa Evitskogin iltakisoissa tekemässä 90 ja 100cm radat. Molemmat radat olivat oikein hyviä ja poni sai sijan 5 ysikympistä!

Cara Evitskogissa

Metrissä tulos oli yksi puomi, mutta se ei meitä haitannut, poni hyppäsi niin hienosti :)

Cara Evarissa 90cm

Lisäksi Cara pääsi Kemiöön ensimmäisiin nurmikisoihinsa, mutta ne eivät sujuneet ihan suunnitelmien mukaan. Poni ei ollut ollenkaan sinut nurmen ja hokkien kanssa. Jouduin taistelemaan sen maaliin kaikilla radoilla ja kisan jälkeen poni joutuikin saikulle. Se piikitettiin etusista ja aloitin sen kuntouttamisen vasta elokuun puolella.

Kemiö

Kemiö 100cm

Retu taas debytoi kansallisella 110-tasolla Dumissa. Hyppäsin alle suokkien metrin ja se ei sujunut kovin mallikkaasti. Jännitin kymppiä ihan turhaan niin paljon ja saimme yhden kiellon metristä. Kympissä sitten tsemppasin ja pääsimme maaliin kahdella puomilla :)

Dumi kansallinen 110cm

Retu hyppäsi Kemiössä kansallisen Seilinpoika Cupin ja sijoittui 0/4 tuloksella 5., jee! Hypättiin myös avoin kansallinen 110, josta saimme 3 puomia. Meno tuntui paljon helpommalta kuin Dumissa, tein itse vain vähän turhia virheitä radalla!

Retu Dumissa 110-radalla

Kemiön jälkeen valmistauduttiin loppukuu suokkien mestaruuksiin kohottamalla Retun kuntoa pitkillä maastoilla sekä harjoituskisoilla Peikillä. Hyppäsin 100 ja 110-radat ja Retu toimi hirmu hyvin!

Peikillä harjoituskisoissa

Aku hyppäsi Retun tavoin Dumissa kansallisen 110cm, vaikka ensin emminkin osallistumistani. Alle ei ollut mitään pienempää, mutta päätin silti hypätä luokan treenimielessä. Käytiin ennen kisaa jälleen Johkun luona treenamassa ja tuo valmennus osui kyllä hyvää saumaan!

Aku Wisteillä treenissä

Akuli

Kisan hyppääminen oli ihan hyvä päätös ja sain hypättyä radan läpi aika kivalla fiiliksellä. Tuloksena oli yksi pydotus ja aika tasainen rata huonosta verkasta huolimatta.

Dumi 110

Seuraavaksi oli vuorossa Kemiö Derby. Ekana päivänä Aku hyppäsi 100cm, josta 4vp:llä napsahti yhdeksäs sija! Toisena päivänä Aku hyppäsi 100cm, jossa jäin itse pitämään sitä liikaa ja nypin kaksi puomia alas. 110-luokka olikin ihan katastrofi kun Aku kyttäsi niin paljon tuomaritornia ja sarjan vieressä ollutta venettä. Hylsy sieltä napsahti, mutta onneksi se oli kauden ainoa!

Kemiö 100cm

Aku oli Kemiön jälkeen kurinpalautuskuurilla, kun se lähti pelleilemään myös kotona. Ratsastin sitä paljon kumppareilla ja maastossa vaikeissa paikoissa niin, että sen kyttäilyille ei jäänyt tilaa. Loppukuusta hyppäsin Akulla vielä Peikillä harjotuskisoissa 100 ja reilun 110 radan, jotka sujuivat oikein hyvin :)

Peikillä harjoituskisoissa

Nuppu kävi Peikillä tutustumassa rataharjoituksissa kouluaitoihin ja reissu sujui mukavissa merkeissä. Ratsastin läpi KN-Specialin ja tuomari arvosteli suorituksen samalla skaalalla kuin muutkin ja lapsihevonen sai hyväksytyn tuloksen :)

Nuppu harjoituskisoissa Peikillä

Kapsu ja Joda olivat koko heinäkuun mun osalta lomalla, samoin Haissi :)

Elokuu

Aku hyppäsi kesän toiset nurmikisat Hyvinkäällä kuun alussa. Metrissä saimme uusinnassa kaksi puomia turhista Akun huolimattomuusvirheistä, aika olisi riittänyt toiseen sijaan jopa :) Kympissä rata oli jo aika hyvä, sarjalta saatiin puomi b-osalta ja vikalle en nähnyt mitään paikkaa ja Aku joutui liian lähelle. Tuloksena siis 8vp.

Polo Jump Hyvinkää

Seuraavaksi suunnattiin Lohjalle seurakisoihin ja hypättiin 100 sekä 110 radat. Metrissä saatiin hipaisupuomi ja kymppi meni nollana maaliin, tosin hyppäsin väärän radan.. Kisojen jälkeen hyppäsin vielä 120 radan yhdellä puomilla ja Aku oli ihan likeissä :)

Lohjan seurakisoissa

Käytiin vielä ihan loppukuusta Laaksolla seurakisoissa hyppäämässä 110cm. Aku hyppäsi todella hyvin ja sain yhden puomin mun omasta lähestymisvirheestä. Päätin sitten vielä mennä perään 120 ja sekin meni ihan kelvollisesti! Oma silmä vei vaan liian lähelle ykköstä josta tuli oikeutetusti puomi, mutta toisen puomin Aku nappasi mukaan jälleen sarjalta takajaloillaan.

Myös treenit jatkuivat Kirsin kanssa Peikillä ja treenattiin mm. pitkää vettä :)

Jumppatreeniä Peikillä

Hilda ja Virma osallistuivat elokuussa piekkareiden koulumestaruuksiin ja Hilda oli taitavasti 6. Olin tuomareiden kanssa Hildan molemmista radoista aivan eri mieltä pisteiden osalta ja tulokset harmittivat. Virma sen sijaan suoritti oikein näppärästi ja siihen olin oikein tyytyväinen :)

Piekkarimestaruudet

Retu suuntasi elokuussa kohti Tuuria ja suokkien mestaruuskilpailuja. Ekana päivänä hypättiin 100cm nollana ja pitkä vesi sekä suokkien eka mestaruusosakilpailu 110-tasolla. Sain kympistä kolme puomia, Retu oli aivan liian innoissaan ja turhan paljon menossa.

Miljoonahevonen ja Tuuri :)

Seuraavana päivänä tein itse 110-radalla yhden virheen ja Retu nappasi takasillaan vielä toisenkin puomin mukaan. Tulos 8vp ja toiselle kierrokselle ei sitten valitettavasti päästy :/ Kokemus oli kuitenkin tärkeä seuraavaa vuotta ajatellen :)

Kapsun kanssa vedettiin ekat kisamme, luokkana KN-Special ja ihan kotikisoissa. Kapsun kanssa oltiin treenattu loma jälkeen muutama kerta ja hevonen oli toiminut todella hyvin :) Kapsu suoritti radalla mukavan tasaisesti ja tulos riittikin voittoon :) Hyvä Kapsu!

Syyskuu

Syyskuu aloitettiin Rekun kanssa Suomen hevosten kuninkaallisilla. Hypättiin Smauli GP ja Hipposluokka, 105 ja 110-tasolla. Ekana päivänä sain 4vp, mutta pääsin tokalle kierrokselle. Retu oli taas aivan liian innoissan ja vauhti kiihtyi tasaisesti loppurataa kohden. Uusinnan aika olisi riittänyt ylivoimaiseen voittoon mutta ne 3 puomia olisi pitänyt pysyä ylhäällä.. Seuraavalle päivälle hankin uuden kuolaimen ja rata oli aivan toista luokkaa! Tuloksena jälleen 4vp, mutta super tyytyväinen kuski!

Samuli GP

Retun kisakausi päättyi ESRAn aluemestaruuksiin, joista saimme kotiin kaksi rusettia :) Verkkaluokassa 95cm Retu oli ponien joukossa hienosti kolmas nollaradalla ja suokkien mestaruudessa 100cm tasolla se oli pronssilla <3

ESRAn mestaruudet

Aku hyppäsi myös ESRAn sennujen aluemestaruudet 120-tasolla ja saimme hyvää kokemusta aika hankalasta radasta. Verkkaluokassa Aku meni kivasti eteen ja sain hyvän flown muutamasta puomista huolimatta. Molemmat tulivat Aku takajalkavirheistä ja olivat ihan turhia. Mestaruusluokassa olin Akuun supertyytyväinen ja se luotti muhun hienosti vaikka teinkin alkuradasta ison virheen. Tuloksena kuitenkin yksi voltti ja kolme puomia, mutta hevonen ei olisi paljon paremmin mun toilailujen takia voinut suoriutua :)

Sennujen mestaruus ESRA 120cm

Syyskuussa varmistui myös mun Saksaan lähtö ja se, että saisin Akun mukaan :)

Nupun kanssa estehommat jatkuivat. Haissi jäi kuvioista pois, koska toisella ratsuttajalla oli sille enemmän aikaa kuin mulla.

Sakke palasi orilaitumelta ja osallistui lattareiden finaaliin, jonka jouduimme ikävä kyllä keskeyttämään. Tämän jälkeen Sakke ruunattiin ja muutaman viikon tauon jälkeen treenit jatkuivat.

Sakke lattareissa

Cara jatkoi treenjä ja pääsi kisoihinkin :) Käytiin Jokelassa hyppäämässä 80 ja 90 ja poni oli tosi innoissaan :) Ekassa luokassa Cara meni perusradan vikasta esteestä ohi, mutta muuten puhtaasti, mutta aika jännittyneesti. Seuraavassa luokassa poni oli jo rennompi ja saatiinkin nollatulos :)
Näiden kisojen jälkeen vietiin Cara uuteen ylläpitokotiin.

Cara verkkailemassa Jokelassa

Lokakuu

Aku kävi aluemestaruuksien jälkeen lääkärissä. Halusin tarkastuttaa sen kauden jälkeen ja tarkistus tuli hyvään paikkaan ennen Saksaan lähtöä. Hevonen oli kuulemma hyvässä kunnossa ja reagoi vain vasemmasta etusesta taivutukseen ympyrällä juoksuttaessa. Etunen piikitettiin vuohisnivelestä ja hoidoksi määrättiin viikko kävelyä ja sen jälkeen normaalisti takaisin hommiin. Loppukuusta palattiin normaalimpiin hommiin ja hypättiin vielä yhdet hallikisat Järvenpäässä. Luokiksi valitsin 100 ja 110. Metrissä teimme nollan mutta aika ei riittänyt tällä kertaa sijaan. Kympistä saimme yhden puomin, mutta rata oli oikein hyvä!

Joda oli töissä jälleen säännöllisesti ja työstin hevosta vain sileällä. Halusin sen kuuliaisemmaksi molemmille jaloille. Tein paljon väistöjä ja avoja. Myös Kapsun viikko-ohjelma oli hyvin samanlainen ja hevonen tekikin jo ihan mielettömän hienoa laukkaa niin kaarilla kuin suorillakin urilla!

Sakke pääsi tekemään ekat hyppynsä ratsastajan kanssa ja suoriutui todella hyvin hommasta. Sen kanssa maastoiltiin paljon, jotta kordinaatio paranisi entisestään. Sakke suoritti hyvin jo ravia ja laukkaa myös kentällä.

Kävin ratsastamassa Caran ylläpitokodissa ja hyppäsin sen kanssa lokakuussa myös Järvenpään aluekisoissa 90cm. Poni oli ihan mieletön ja sai 5. sijan isossa luokassa!

Puolessa välissä lokakuuta joudunkin sitten ratsastusonnettomuuteen ja sen seurauksena viikoksi sairaalaan. Sen jälkeen olin lisäksi meilkein kaksi viikkoa ratsastamatta ja sain onneksi apua monilta ystäviltä hevosten liikutuksen suhteen. Parannuin kuitenkin hyvin ja pääsin takaisin satulaan nopeammin kuin kuvittelinkaan. Onneksi lokakuun lopussa oli HIHS ja sain kunnolla ajan kanssa kerrankin seurata luokkia :)

Sairaalassa onnettomuuden jälkeen

Marraskuu

Pääsin kuun alkupuolella takaisin satulaan ja ratsastin alkuun enimmäkseen vain Akulla. Nuorilla en mennyt ennen kuun puoltaväliä ja suokeilla kävin muutaman kerran kentällä hetken ratsastamassa niitä läpi, koska en voinut kuormittaa itseäni liikaa.

Aloitin Akun nesteboostauksen tulevaa matkaa varten ajoissa ja suunnittelin pakkauslistaa omistajan kanssa. Kerettiin onneksi kätdä myös Peikillä yhdet treenit ennen lähtöä ja ne sujuivat oikein hyvin :)

Nesteboostausta

Akun lähtö ennen kuun vaihdetta ei sujunutkaan ihan parhaalla mahdollisella tavalla kun herra päätti luoda paiseen ja joutui lähtemään matkaan sen kanssa. Se kuitenkin matkusti hyvin ja paise saatiin heti Saksan päässä avattua ja heppa parani hyvällä tahdilla. 

Myös Nuppu pääsi Peikille kokeilemaan estejuttuja. Tamma meni äärettömän hienosti ja sai varmasti todella hyvän kokemuksen uudesta maneesista ja hyppäämisestä :)

Mukaan muiden treenattavien joukkoon tuli yksi poni lisää. Piensuokki Tuikkeen kanssa kerkesin ottaa parit treenit ennen lähtöä ja sen kanssa jatketaan kun palaan Saksasta. Tämä poni on aivan älyttömän kiva tapaus!

Saken kanssa maastoilin ja tein hieman ravia ja laukkaa kentällä ennen lähtöä muutamana päivänä. Takaisin hommiin se pääsee kun palaan Saksasta :)

Haimme Caran takaisin ylläpitokodista koska se ei sitten lopulta kuitenkaan ollut se oikea poni kyseiselle tytölle. Cara muutti Vihtiin mukavalle maneesitallille jossa pääsin ratsastamaan sitä onnettomuuden jälkeen.

Joulukuu

Joulukuussa oltiinkin sitten kaksin Akun kanssa. Tai, olenhan mä ratsastanut yli kymmentä eriä hevosta täälläkin, eli ei me ihan kahdestaan olla ;) Aku on mennyt paljon eteen päin ja yhdet kisatkin kerettiin korkata ihan uudella systeemillä. Kokemusta tuli vaikka tulos ei ollutkaan paras mahdollinen.

Saksassa kotipihassa

Ollaan viihdytty molemmat todella hyvin ja opittu enemmän jo kuukauden aikana kuin olisin ikinä voinut uskoa :)

Kausi on siis ollut ihan onnistunut niin tulosten kuin kokemuksienkin kannalta. Yhteensä ratsastin yli 80 starttia, joista sijoituin noin 30 kertaa. Ehdoton rusettiduo tällä kaudella oli Virma ja Hilda. Virma sijoittui yhdeksästä estestartistaan 6 kertaa ja Hilda veti myös todella hyvin, se sijoittui nimittäin seitsemästä startistaan 5 kertaa :) Aku hyppäsi paljon luokkia virhepisteillä, jotka johtuivat niin hevosen huolimattomuudesta kuin mun omista arviointivirheistä. Niihin saadaan nyt paljon apua täältä Saksasta ja virhepisteet vähenevät toivottavasti ensi kaudelle. Akukin napsi kuitenkin muutamia sijoituksia, samoin Retu. Paljon on siis parannettavaa ensi kaudelle, mutta hyvä niin :) 

Tavoitteisiinkin päästiin aika hyvin. Aku starttasi 120-tasolla, Retu hyppäsi mestaruudet ja Hilda ja Virma osallistuivat piekkareihin :) Saatte vielä hevoskohtaiset tavoitepostaukset ensi vuodelle ja kertauksen viime vuoden saavutetuista ja saavuttamatta jäineistä tavoitteista :)

Koko kaudesta on jälleen kiittäminen hevosille ja niiden omistajille. Suurkiitos ihanat Hanni, Jan, Janine, Marko, Päivi, Soila sekä te muutamat muut hevosen omistajat, jotka haluatte pysyä nimettöminä, koko kuluneesta kaudesta, avusta sekä tuesta. Ilman teitä ja teidän upeita hevosia kausi olisi ollut todella erilainen. Ensi kaudesta tulee varmasti upea kun on tällaisia tyyppejä ympärillä <3