Retu hyppäsi siis vain yhden päivän Niken kurssilla. Kurssin lokaationa toimi jälleen Hongisojan kilpatalli ja sen loistavat puitteet.
 |
| Tästä kuvasta näkee hyvin kun käsi ei mene tarpeeksi kohti suuta |
Alkuun työstettiin hevosia sileällä ja natisin Nikelle Retun vaikeasta ratsastettavuudesta laukassa. Jos en ole ratsastanut sitä läpi montaa kertaa viikossa, ei se jää pyöreäksi ohjan ja pohkeen väliin etenkään vasemmassa laukassa ollenkaan. Tämän vuoksi ratsastan sen usein esteverkassa gramaaneilla läpi. Silloin hypyt ovat olleet kauttaaltaan pyöreämpiä ja laukka paremmin hallinassa. Nyt mulla ei siis kuitenkaan ollut gramaaneja ja olinkin aika vaikeuksissa sen laukan kanssa jo oikealle. Nikke neuvoikin mua sitten vaan pitämään Retun nenän ylhäällä ja keskittymään vaan sen takajalkoihin ja siihen että se kääntyisi tasaisesti ulkoa niin että mun käsi liikkuisi koko ajan kohti suuta. Niken mukaan tuollaisen hevosen kanssa tärkeämpää kuin peräänanto on se, että se on tasaisella tuntumalla pidemmällä kaulalla ja laukkaa takaa eteen. Sainkin työstää Retua aika kauan erilaisilla ympyröillä ennen kuin Nikke oli tyytyväinen tuntumaan ja hevosen reaktioon ulkoavuista.
Aloitettiin hypyt lopulta pienellä pystyllä jossa Nikke vartioi taas kärppänä mun ylävartaloa. Lisäksi Retun laukan piti säilyä koko ajan tasaisesti kohti tukea esteelle asti ja se oli mun osalta vaikeaa. Mielelläni olisin jäänyt kaarteissa pidättämään liikaa, jolloin laukka rikkoontuu rytmiltään ja Retun selkä laskee liikaa alas. Kun lopulta maltoin vain olla ja pitää tasaisen tuen Retu parani todella paljon.
Näiden hyppyjen jälkeen jatkettiin pitkällä jumppalinjalla. Siellä Retu hyppäsi oikealta koko ajan hyvin, mutta vasemmalta tultaessa mun piti rajottaa sitä huomattavasti enemmän ulkoavuilla. Alimpana olevalta videolta näkyy hyvin miten koko hevonen suoristuu ihan hirveästi loppua kohden ja kuinka hypyt pyöristyvät. Rajoittamisella tarkoitan siis sitä, että pidän enemmän oikealla ohjalla ja rutistan oikealla jalalla, jotta hevonen joutuu jäämään keskelle, eikä hae tilaa ulkoa, jolloin se ei joudu hyppäämään koko kropan läpi. Kun Retu oli suora, ponnisti se paremmin molemmilla takajaloilla ja hypyt olivat tosi hyvän tuntuisia selkään. Tästä hyvä esimerkki tuossa alla olevalla videolla :)
Lisäksi Nikke kiinnitti huomiota mun ratsastamaan kaarteeseen ennen jumppaa vasemmalle. Helposti lähden kääntämään aavistuksen aikaisin ja jään enemmän mun vasemmalle istuinluulle ja nojaan liikaa sisään. Tätä korjattiin sillä että käänsin hieman myöhemmin ja yritin tehdä kaiken enemmän molempien ohjien kautta kuin vain vasemman.
Kun jumpat oli jumpattu, oli Retu tosi rauhallinen ja miellyttävä pienellä neljän esteen radalla. Ideana oli Akun tavoin saada hevonen etenemään isossa laukassa rauhallisesti. Tehtiin aluksi linjalle yksi laukka enemmän, jotta Retu odottaisi myös isommassa laukassa paremmin. Harmi ettei niitä viimeisiä ratoja ole videolla, Retu hyppäsi ihan mielettömiä hyppyjä :) Mutta videolta näätte kuinka rauhallinen Retu oli, nyt kun sain sille pidemmän kaulan ja itselleni tasaisemman käden kohti suuta.
Niken mukaan Retun kanssa ei sinänsä ole mitään "ongelmaa", mutta tasaisuutta täytyy saada lisää. Valmentajani jutteli Niken kanssa sunnuntaina ja he olivat yhdessä todenneet että Retun kanssa on tehty ihan oikeita asioita ja että mun omaa tekemistä vaan täytyy vartioida jotta se pysyy tällä samalla rauhallisella tasolla. Tuollaisen fiiliksen kun saisi Retun kanssa kisoihin niin ai että :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti