Huono ratsastus, hyvä tulos

Miten siinä aina käy niin, että kun ratsastaa ihan päin honkia niin tulos on hyvä? Ja sillon kun fiilis on mieletön ja kaikki sujuu niin ihan varmasti se yksi puomi kolahtaa alas?!

Kemiön kisan tulos oli kerrassaan loistava. Napattiin Retun kanssa Hippos-luokan voitto ja päästiin ekaa kertaa 110-radalta toiseen vaiheeseen. Mutta. Ratsastin itse niin huonosti!! En vain jotenkin päässyt siihen fiilikseen, jonka nyt olin treeneissä saavuttanut.. Verkassa kaikki meni juuri niin kuin treeneissä mutta radalla jäin taas pitämään liikaa..

Rata oli minusta oikein hyvin suunniteltu ja rakennettu. Ykkönen ja kakkonen olivat kiltisti suoralla linjalla kohti verkkaa. Kolmonen oli pieneen ylämäkeen rakennettu pysty, mistä jatkettiin okserille joka oli myös vähän ylämäessä. Tämän jälkeen s-muotoinen tie pystylle, jonne mulla ei ollut mitään paikkaa.. Pystyltä jatkettiin sarjalle, joka jäi vähän pitkäksi. Viimeiset kaksi estettä ihan kunnialla yli ja sitten oltiinkin jo toisessa vaiheessa. Tässä vaiheessa tiesin jo että tulos tulisi riittämään varmaan sijoitukseen joten ratsastin ihan rauhassa. Tokan vaiheen ekalle pystylle jouduttiin taas vähän lähelle mutta seuraavalle okserille pääsin ratsastamaan jo hyvässä rytmissä. Sitä seurasi radan toinen sarja jolle pääsimme myös hyvin sisään, mutta a-osa napsahti alas. Sarjan jälkeen oli vielä yksi okseri kaarevalla uralla joka ylittyi myös hyvässä rytmissä. Ilmeisesti Retulla painoi hieman väsy jaloissa koska sieltä tuli ihan turha puomi matkaan.

Summa summaarum. Toisessa vaiheessa vähän parempaa tekemistä multa ja ekassa vaiheessa hevonen teki kyllä kaiken niin sydämmellä vaikka pidin turhan paljon vastaan, että ei voinut muuta kuin kiittää sitä siitä duunista mitä se teki mun puolesta <3 Juttelin Rosan kanssa jo aiemmin tuosta "pitämisestä" kohti estettä ja Rosa totesi, että Retu hyppää hänestä tarkemmin kun se tulee vähän isommalla tuntumalla hieman lähelle. Se ei kuitenkaan ole se, miten haluaisimme sen hyppäävän, vaan hevosen pitäisi ainakin kotona hypätä rennommasta laukasta ja mun saada käsi rennommaksi hyppyyn ja vikaan askeleeseen. Näin Retu tekee todennäköisesti enemmän virheitä kotona, mutta oppii siitä toivottavasti pikku hiljaa lisää. Eli tuo pitäminen ei periaatteessa kisoissa ole väärin, koska siellä halutaan tehdä tulosta, mutta siitä pitäisi ajan kanssa päästä eroon. Tuo vahvempi tuki nimenomaan auttaa ja tukee Retua, mutta sen pitäisi oppia hyppäämään myös "itse". Ja ennen kaikkea mun pitää päästä eroon tosta etten luota siihen, että Retu pysyy rauhallisena kohti estettä!

Nyt varmaan kaikki miettii että häh, kuka Rosa?! Olen viimeisen kuukauden ajan käynyt Retun kanssa Rosa Ruutsalolla treenaamassa. Laitan teille vielä tällä viikolla videota treeneistä ja tarkempaa analyysia, mutta näin lyhyesti totean vain, että vaikka kerkesin käydä vain kolmella tunnilla Retun kanssa, menimme niiden aikana ihan älyttömästi eteen päin! Vaikka en saanut kisoihin vielä sitä samaa fiilistä niin nyt on ainakin kotitreeniin hurjasti avaimia. Ja selkeästi Retu ainakin on saanut treeneistä jotain irti koska hyppäsi noin hyvin vaikka kuski kuinka sähläsi!

Seuraavaksi mennään Retun kanssa hyppäämään Tuomarinkylään kansallinen suokkiluokka 100cm ja avoin 110cm. Sitä seuraavalla viikolla voin vielä tehdä viimeistelyn jossain iltakisassa jos on tarve, mutta muuten seuraava kisa on vasta Mestaruuksissa! Aika hurjaa että nekin ovat ihan jo ovella.. Nyt teen Retun kanssa ahkerasti töitä sileällä ja koitan vaan parantaa ratsastettavuutta ja suoruutta perusduunilla! Muutama valmennuskin ennen Mestaruuksia on vielä edessä, joten vielä on aikaa treenata sitä omaa tekemistä tarkemmaksi ja rennommaksi :)

Mitään kuvia mulla ei vielä ole (kuvaajat, saa ottaa yhteyttä!! :)) mutta pienen artikkelin pätkän laitan tähän teille luettavaksi. Artikkeli on siis luettavissa kokonaan Hevosurheilun ratsastus PLUS -osiosta, mutta kaikilla ei varmasti ole sinne tunnareita.

Kemiö. Day 2. Aku

*yhteistyössä Team Eurohorsesin kanssa*

Aku on pelittäny tosi kivasti Kemiöön asti. Ja ekankin päivän, koska radat hypättiin aika kaukana tuomaritornista ja muutenkin meille paremmalla puolella (lue. ei mitään pelokkeita radan vieressä/keskellä).

Torstaina metri hypätiin ihan radan takareunassa. Ihanassa kaukaisuudessa kaikesta pelottavasta. Onneksi. Aku oli nimittäin aivan täynnä kengurubensaa kaikesta kuumuudesta huolimatta ja sain tehdä kaikkeni että pysyin kyydissä. Ekassa verkassa se oli vielä ihan ok, mutta kun siirryin esteverkkaan, räjähti se ihan totaalisesti. Näin tapahtui muuten viimeksikin kun oltiin Kemiössä :D

Se hyppi ihan mihin sattuu aina kun joku hevonen tuli vastaan laukassa tai kolautti esteen. Kun hyppäsin verkkahyppyjä, lähti se aivan jäätävään pukkilaukkaan aina esteen jälkeen. Ei siinä sitten ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin sulkea kädet vierekkäin ja jalat lähelle ja ratsastaa aina voltti esteen jälkeen ja laittaa se hommiin. Mitään isoa en uskaltanut hypätä, koska se ylihyppäsi jo valmiiksi niin paljon ja mitä enemmän esteet kasvoivat, sitä hullummaksi rodeo muuttui..

Oli kiva fiilis lähteä radalle. Joopajoo. Rata alkoi aika hyvin, ykköselle napakka hyppy, samoin kakkoselle. Kolmoselle vähän varmistelin kun vieressä oli pelottava vene, jota Aku oli tuijottanut sisään mennessä. Neloselle jäin pitämään laukkaa aivan liikaa kasaan, samoin vitoselle. Näiltä esteilt siis ihan omat pudotukset. Loppurata kunnialla maaliin, mutta miksi sitä ei voi antaa hevosen sujua kun se kerrankin on menossa? Ehkä mulle sen verran oli jäänyt sieltä verkasta sellanen fiilis, että se oli koko ajan lähdössä ja siksi en uskaltanut päästää sitä eteen.. Olisi vaan pitänyt uskaltaa. Taas opin jotain :)

Akulla oli monen monta tuntia luokkien välissä vapaata, joten se sai hyvän huilin. Kymppi oli päivän vika luokka ja Aku starttasi siinä numerolla 4. Rata oli kävelyvaiheessa jo minusta aika pienen oloinen ja tehtävät mukavia. Muutama linja, ei sen kummempaa. Haastavinta radassa oli kuitenkin mulle ja Akulle se, että se alkoi kohti tuomaritornia ja että sarja oli sijoitettu ihan sen veneen viereen, mitä se jo metrissä oli katsellut.

Akun kanssa pitää taktikoida aina kaikki tuollaiset asiat. Tuomaritornia kohti täytyy mennä jonkun muun hevosen perässä ensin ja sitten vasta yksin. Näin se on jo kerran ollut siellä, eikä sillä enää ole syytä pelätä sitä uudestaan. Ja se vene.. Akun ajatukset piti pitää kaukana siitä, koska jos hyvä tuuri käy, se ehtisi unohtaa sen radan aikana, eikä edes huomaisi sitä sarjalla. Radan eka este oli kuitenkin asetettu juuri niin, että sinne piti mennä joko portin ohi (vaarana se, että Aku jää sinne tökkimään) tai veneen ohi. Veneestä pääsi kuitenkin ohi niin, ettei Aku sitä välttämättä huomaisi, joten päätin aloittaa sieltä.

Terveihdin ja nostin laukan ja lähdin radalle. Siinä vaiheessa kuitenkin huomasin, että lähtömerkkiä ei ole tulut ja mun oli pakko tehdä ympyrä. Ja eiköhän Aku huomannut siinä vaiheessa sen veneen ja "pelästyi" sitä jo siinä saman tien. Ykköselle mentiin siis hieman miten sattuu, siksi sieltä puomi mukaan heti alkuun. Kakkonen olikin sitten se haastava paikka ja sinne tuli kielto. Jos olisin oikein piiskannut lähestymisessä, niin olisi se ehkä siitä mennyt yli, mutta en viitsinyt ottaa kutsua tuomaritorniin.. Tokalla yrittämällä yli ja rata jatkui ihan ok kutoselle asti, minne ratsastin hieman pohjaan. Seiska olikin sitten se sarja ja niin kuin videolta näätte, vaihto tulee myöhässä ja Aku aloittaa sen kyttäämisen jo tosi ajoissa. Sarjalla olisin ehkä voinut pelastaa tilanteen käyttämällä raipan heti a-osan jälkeen, mutta sitä nyt on turha enää jossitella.. Kielto siis b-osalle ja hylsy. Eipä olla pitkään aikaan Akun kanssa saatu mistään luokasta hylsyä.. Juttelin Johkun kanssa radan jälkeen ja hän oli samaa mieltä siitä että Aku kyttäsi kaikkea muuta paitsi esteitä.. Lisää treeniä ja suunnataankin Johkulle taas pikapuoliin. Akussa vaan ei ole sitä samaa rehelisyyttä, mitä monessa muussa hevosessa on. Sen kanssa pitää vain oppia elämään ja ratkaisut ongelmiin täytyy vain löytää ja toteuttaa. Nyt ollaan menty pitkään jo aika kivasti ja takapakkia täytyy välillä tulla jotta voi taas edistyä :)

linkki videoon

Eilen kävin ratsastamassa Akun kotona ja virtaa siinä oli edelleen tosi kivasti. Hienoa huomata että sen kunto kestää noin hyvin kaikki kuljetukset, radat ja yöpymiset vieraassa paikassa!

Kemiö Derby 95cm

*yhteistyössä Team Eurohorsesin kanssa*

Vaikka en itse osallistunut Kemiö Derby-luokkaa, kävin silti kuvaamassa kaikki esteet teille. Hieman pisti harmittamaan etten mitään hevosta tähän luokkaan ilmoittanut.. Olisi ollut niin kiva päästä hyppäämään tämä rata :)

Sain myös ratamestari Johku Mikkolalta hieman perusteluita radan suunnittelusta ja kulusta.Tässä hieman faktoja!

Rata on aloitettu noussuokserilla ja sen alle on lisätty täytettä, jotta radan voisi aloittaa hyvässä laukassa edeten. Derby on pitkä rata ja alusta asti laukka on pidettävä kunnossa, jotta enimmäisaika ei ylity.

Kakkonen on mukavan helppo luonnoneste. Näin kaikki saavat aloittaa helpommalla erikoisesteellä.

Kolmas este on myös helpompi luonnoneste, jolloin rata pääsee jatkumaan sujuvasti.

Neljäs este on tavallinen okseri, johon on lisätty enemmän täytettä. Se on kuitenkin perinteinen rataeste, mitä derbyluokissa käytetään myös.

Viides este on kukkulan päällä rakennettu tavallinen helppo pysty, jolle hevonen täytyy vaan saada suoraksi. Alastulossa ratsastajan täytyy huomioida hevosen tasapaino ja oma paino jalustimille.

Kuudes este tarjoaa jo haastetta ratsukoille. "Banketti", jolta tehtään ensin hyppy alas ja sitten ylös on kuitenkin rakennettu vetosuuntaan, eli kohti verryttelyä. Tämä on hevosille se helpompi suunta ja siksi hyppysuunta on näin päin. Isommassa Derbyluokassa linja on toisin päin.

kohti alashyppyä..

Tämä este luokitellaan sarjaesteeksi, joten jos b-osalle tulee kielto, täytyy koko sarja hypätä uudelleen, ellei sarjaa ole merkitty suljetuksi. Silloin tulisi hypätä vain b-osa. Tässä tapauksessa koko sarja tuli hypätä uudestaan.

alashyppy kuvattuna edestä päin

ylöshyppy

Seiska on pysty, johon on laitettu massaa, jotta hevoset eivät pääse vaan vyörymään kohti verkkaa banketin jälkeen. Haasteena on siis saada hevonen takaisin ja kuulolle.
 

Perusradan viimeisenä esteenä nähdään perinteinen okseri hieman ylämäkeen. Laukka on siis edelleen pidettävä tarmokkaana, jotta viimeinenkin perusradan este ylittyy puomeihin koskematta.

 

Toisen vaiheen ensimmäinen este on tukki, joka on hevoselle helppo este.

Kymppi on linjalla edelliseltä esteenä ja haasteena tälle isolle pystylle on tulla tarkasti, jotta puomi ei kolahda alas.

Este numero 11 on jo aiemmin radalla nähty valkoinen portti, este numero 4.

Kuivahauta on vasta toisessa vaiheessa, esteenä numero 12. Se on luonnonesteistä se haastavin ja tämän vuoksi se testataan vasta toisessa vaiheessa, jotta ne, jotka sinne ovat päässet saavat siitä hieman lisähaastetta.

kuivahaudan leveys ja syvyys

Vesieste on hankala este osalle hevosista ja siksi se on jätetty sokeriksi pohjalle.

Sellainen oli eilinen Kemiö Derby 95cm. Miltä rata sinusta näytti? Kisasitko itse ja miten sinulla sujui?

Retu Kemiössä

*yhteistyössä Team Eurohorsesin kanssa* 

Retun kanssa hypättiin torstaina Seilinpoika Cup 100cm ja avoin 110cm. Koska itse olin jo Kemiössä, saapui Retu Janin, Ninan ja Katin kanssa vasta alkuillasta. Tällä kertaa Retu sai siis mennä ilman lettejä ja se kiinnitti heti muutaman kanssakilpailijan huomion :D Meillä kun on kuulemma aina letit :) Musta hevonen on vaan siistimmän näkönen ne sykeröt päässä, mutta nyt aikataulujen vuoksi ne jäivät uupumaan ;) Ens kerralla ne on taas päässä! Hehe.

Metrin rata oli musta hirmu kiva. 1-2 väli oli seitsemän laukkaa, vaikka itse tein sinne kahdeksan.. Se alkutempo kuntoon!! Kolmonen oli pysty, miltä jatkettiin kahden askeleen sarjalle. Sarjalta kaarevasti 5-6 linjalle, mihin piti tulla kuusi laukkaa, itse odotin seitsemällä. Seiska oli lankku ja kasi vesimatto. Ilman virheitä mentiin ja uusintaan! 

Toisessa vaiheessa Retu nappasi ysiltä puomin mukaan ja siinä vaiheessa tiesin että pitäisi olla tosi nopea jos nelosella meinaa sijoittua. Käänsin kivat pienet tiet ja sujuin 12 esteelle, okserille ihan huolella. Maaliin sillä 4 virhellä ja sijalle 5!

Tämä sija kesti loppuun asti, jee! Eli kansallinen sijoitus napsahti, hieno Rekku <3

Kympissä rata oli hieman haastavampi, oikeastaan kaikki tapahtui päinvastoi kuin metrissä. Rata tuntui hyvältä, kakkonen tippui liian laakean hypyn takia, muita tulleita virheitä en edes nyt tarkasti osaa paikantaa. Kolme keppiä sieltä tuli, eli 12vp, mutta fiilis oli tositosi hyvä :) Radan näätte alla! Retun kaveri Ville sijoittui muuten upeesti 6. nollatuloksella! Hienot Rauhalan suokit!!

linkki videoon

Joku kyseli multa millainen pohja on musta ollut. Radalla pohja on todella hyvä, aika hiekkainen. Pienillä hokeilla pärjäsi hyvin ja varsinkin Retu tuntui tosi varmalta. Pohjaa on kunnostettu ennen kisoja lisäämällä sinne hiekkaa. Kisojen aikana kelit ovat hellineet ja kentän pohjaa ei ole tarvinut huoltaa lainkaan. Pohja kestää siksi niin hyvin, koska esteet on sijoiteltu eri tavalla jokaisessa luokassa ja läheskään kaikkia esteitä ei käytetä yhdessä luokassa samaan aikaan. 

Miinuspuolena oli kuitenkin verkka. Verkkapohja oli nimittäin eilen illalla avoimen kympin aikana melkein pelkkää hiekkaa. Siihen tietenkin syynä on sen suurempi kulutus pienemmällä alalla, mutta toivottavasti järjestäjä vaihtaa esiveryttelyn ja verryttelyn puolia seuraaviksi päiviksi. Verryttelyesteiden paikkaa vaihdeltiin kyllä hyvin jokaisen luokan välissä, mutta eihän se koko tilannetta pelasta. Heidin blogista saammekin sitten lukea lisää tulevista radoista ja kisoista ylipäätänsä!