perjantai 25. maaliskuuta 2016

Aku 125 Ypäjällä

Olin ilmoittanut Akun sunnuntaille 125 luokkaan vaikka viime keralla kun koitettiin Akun kanssa hypätä samaista luokkaa Turussa viime alkukesänä, ei lopputulos ollut kovin kehuttava. Keskeytys ja sen jälkeen alkaneet jalkahoidot venyivät pitkälle kesän loppuun ja kausi katkesi pahasti kesken.


Nyt takana oli onneksi hyvä alkukausi ja edellisen päivän mieletön draivi 120-luokasta, mutta tätyy myöntää että hieman mietitytti miten Aku suhtautuisi kisoissa isompiin esteisiin. Vaikka ihan saman kokoisiahan ne on kotona ja kisoissa.. Mutta takaraivossa kummitteli kaikesta huolimatta pieni jännitys että mitenköhän se mahtaa sujua vaikka kaikki on sujunut jo pidemmän aikaa hyvin.


Verkassa Aku oli onneksi tosi hyvä ja sain psyykattua itsenikin hyvään fiilikseen vaikka radankävelyssä olin rakentanut esteistä taas mielessäni taloja. Lisäksi mua hieman ahdisti vika este, joka oli okseri pysty sarja. Lopulta onnistuneen verkan jälkeen mulla oli radalla niin hyvä fiilis että tiesin meidän pystyvän siihen radan suoritukseen ihan hyvin.



 

Vaikka nollana ei päästy maaliin, niin olin super innoissani taas siitä fiiliksestä jonka radalla sain. Aku hyppäsi niin varmasti ja kaikki esteet tuntuivat ihan normaalin kokoisilta, ihan samanlaisilta kuin mikä tahansa 120-rata. Laukka oli vielä paremi kuin edellisenä päivänä ja linjat onnistuivat tosi hyvin. Tosissaan pisti kyllä vaan hamittamaan tuo ykkösen ja ekan sarjan a-osan pudotukset. Niille kaikki oli lähetymisessä kunnossa ja Akun olisi pitänyt hypätä ne tarkemmin. Kolmoselle paineistin vähän liikaa ja siihen puomiin Akulla oli kyllä siis syy, mutta ei tuokaan paikka mahdoton ollut missään nimessä. Mutta, niin kuin sanoin, fiilis oli hieno ja se oli kaikista tärkeintä tässä radassa!

Nyt mulle tuli vihdoin sellainen olo, että kotitreeneistä saatu varmuus on nyt siirtynyt kokonaan myös kisoihin. Aku on niin paljon paremmin avuilla ja se ei kyttäile enää läheskään niin paljon kuin aiemmin. Lisäksi radalla esteet tuntuivat mukavan kokoisilta eikä okseri-pysty sarjakaan tuntunut pahalta. 

Suunnittelin nyt, että hyppäisin Akulla seuraavaksi Riders Innissä 120 ja Ainossa taas 125. Sen jälkeen jos kaikki on tositosi hyvin, voi alkaa miettiä sitä 130 debyyttiä :D Mutta vain, jos kaikki on sujunut tosi hyvin. En ota mitään stressiä tuosta 130 debyytistä, sen aika on kun on. Mutta toivottavasti tällä kaudella ;)

Kiitos Graphiques GW!

"Sivuston ylläpitäjänä toimii Ida, 15 -vuotias tyttö Varsinais-Suomesta. Ulkoasujen suunnittelu ja tekeminen on ollut minulle rakas harrastus jo useammalta vuodelta. Toinen intohimoni on valokuvaus, jonka aloitin noin kaksi vuotta sitten saatuani ensimmäisen järjestelmäkamerani, joka on käytössä vielä tänäkin päivänä."

Blogi pääsi ihan kokonaisvaltaiseen remonttiin kun Ida suunnitteli meille uuden bannerin ja yleisilmeen :) Olen niin super tyytyväinen uuteen lookkiin! Halusin kokeilla jotain vähän erilaista, kuten jättää sivubannerin pois ja laittaa tuollaisen karusellin ja Ida toteutti kaiken niin hienosti :)

Vanha bannerikin oli tosi kiva, mutta mulla on ollut se jo niin kauan että oli kiva saada vähän vaihtelua. Nyt blogi on myös paljon keväisemmän näköinen :)

"Graphiques GW tekee tilauksesta ulkoasuja blogeille pientä korvausta vastaan. Tarjontaamme kuuluu myös pelkkien bannereiden toteuttaminen. Pyrimme tekemään jokaisesta ulkoasusta yksilön, joka poikkeaa muusta blogimaailmasta ja jää lukijan mieleen."

Voin vaan lämmöllä suositella tilaamaan Idalta bannereita ja ulkoasuja. Kaikki yhteydenpito sujui helposti ja Ida hioi kaiken ihan minttiin tosi lyhyessä ajassa. Uskomatonta että noin nuori tyttö on näin taitava, ei voi muuta kuin nostaa hattua :)

Kiitos vielä Ida ja Graphiques GW :)


torstai 24. maaliskuuta 2016

Aapon kisaviikonloppu

Lähdettiin Aapon kanssa reissuun vähän sekavin fiiliksin perjantaina. Sain nimittäin torstaina huomata, että se oli turvottanut molemmat etuset polven alapuolelta vuohiseen asti. Molemmat jalat olivat tasaisesti paksut, mutta mistään en löytänyt mitään haavaa.

Laitoin torstaina Aapon ihan normaalisti valmiiksi ja lähdin maastoon. Halusin nähdä kuinka se liikkuu, koska syksyllä se turvotteli takajalkoja samalla tavalla reagoidessaan mutaiseen tarhaan. Aapo vaihtoi sunnuntaina nimittäin tarhaa ja sai uuden tarhakaverin ja uusi tarha on märempi kuin aiempi. Laskin yhteen yksi plus yksi, eli pikkuleikit uuden kaverin kanssa on ehkä saaneet aikaan jonkun ihan minimini haavan ja jalat ovat mutaisuuden takia lähteneet turpoamaan. Maastossa Aapo liikkui ihan puhtaasti ja innokkaasti ja jalat laskivat lenkin aikana ihan täysin. Kylmäsin vielä jalat tallille päästyäni. Tässä välissä kävin pitämässä kolme tuntia ja palasin vielä myöhään illalla käärimään molemmat jalat animalintexiin ja lämppäreihin. Ennen käärimistä kylmäsin vielä oikean etusen, se oli nimittäin turvonnut uudestaan.


Perjantai aamuna toinen jalka oli edelleen hieman turvonnut ja konsultoinkin puhelimitse eläinlääkäriä, joka sanoi ettei epäile virusta koska kuumetta ei ollut missään vaiheessa ollut. Hänen mukaansa voisin hyvin lähteä kisoihin koska ekat radat olivat vasta la. Päätin ottaa sitten Aapon mukaan ja katsoa tilannetta vielä paikan päällä koska vaikka en olisi mennyt yhtään rataa, olisin silti päässyt ratsastamaan hyvillä pohjilla.

Iltapäivällä hain Aapon matkaan ja ennen sitä kylmäsin vielä jalan. Jalka näytti tasaisesti jo sulaneemmalta ja toinen jalka täysin normaalilta. Näin matka sitten alkoi kohti Ypäjää, vaikka hieman myöhässä aikataulusta koska Aapon jalan hoito vaatikin enemmän aikaa kuin olin laskenut.

Illalla kisojen jälkeen ratsastin Aapon maneesissa ja se liikkui ihan super hyvin. Jalka laski täysin taas liikutuksessa ja pysyi sulana vielä pitkään liikutuksen jälkeen ennen kuin lähdin itse yöpuulle. Laitoin yöksi taas animalintexit molempiin etusiin lämppäreiden alle.

Lauantaina menin talliin heti kuuden jälkeen koska ohjelmassa oli 90cm, joka oli päivän eka luokka. Jalka oli hyvän näköinen ja uskalsinkin letittää ja puunata Aapon ennen aamupalaa. Aamiaisen jälkeen heitin Aapolle vaan kamat niskaan ja lähdin kävelemään. Tein pitkät alkukäynnit ja ravailemaankin pääsi ihan rauhassa kun verkkahallin toinen pääty oli avattu sileän työstöä vareten!


Verkassa tein aika vähän hyppyjä, koska olin ilmoittanut Aapon ekaa kertaa kahteen luokkaan yhdelle päivälle. Aapo tuntui hypyissä hyvältä ja radalle oli kiva lähteä onnistuneen verkan jälkeen.

Rata sujuikin verkan tavoin ja Aapo hyppäsi taas kyselemättä kaikki esteet :) Arvostelu oli 367.1 ja toisen vaiheen aika ei ihan vielä pärjännyt nopeille poneille ja hevosille. Nuoren hevosen kanssa on toisessa vaiheessa tärkeää säilyttää rytmi ja kääntää tasapainoisesti ehkä joku pienempi tie, mutta tässä vaiheessa ei missään nimessä saa hullun lailla ratsastaa aikaa. Kun nuoret jäävät paremmin avuille sileäntyössä oppivat ne sen kautta kyllä kääntymäänkin tarvittaessa myös toisessa vaiheessa mutta tässä vaiheessa se on Aapolle vielä tarpeetonta. Nyt käänsin pienemmän tien vain viimeiselle esteelle koska se oli pieni okseri ja sinne pääsi hyvin ympyrän kaarella hyvässä tasapainossa. Muuten tein kaiken rauhassa ja maltilla. Ihan sijoille ei siis ylletty, mutta tasainen tuplanolla se rata joka tapauksessa oli.

Ja koska Blogger on "#¤&%"#" niin se ei halua näyttää kaikkia videoita tästä, joten joudutte menemään linkkien kautta, sorry. 



Seuraava nuorten hevosten 100cm luokka olikin heti 90cm jälkeen. Verkassa Aapo oli vähän villi kohti esteitä ja jouduin tekemään muutaman hypyn enemmän kuin suunnittelin. Rataa aloittaessani huomasin, että se paras teho laukasta oli hieman pois ja askel muuttui hieman pidemmäksi. Ykköselle pääsin ihan hyvin mutta sen jälkeen Aapo ei meinannut hyväksyä pidätettä läpi ja kerkesin juuri ja juuri valmiiksi kakkoselle. Kolmoselle taas ihan hyvin, samoin neloselle. Ennen sarjaa kerkesin taas hyvin valmiiksi ja linja oli tasapainoinen. Pitkä matka seuraavalle esteelle kuitenkin kostautui ja lähdin jo valmiiksi hieman isosta laukasta työntämään Aapoa seuraavalle esteelle ja se oli fiksu ja juoksi ohi. Ei muuta kun uudestaan kohti estettä. Aapo jännittyi ponnistuksessa jonkun verran ja otti sen vuoksi takasillaan puomin mukaan. Seuraavalle esteelle rytmi katosi ja jouduttiin liian lähelle, tästäkin seurauksena puomi. Vikalle petrattiin vähän, mutta ei sekään mikään paras mahdollinen lähestyminen ollut.




Tuloksena siis kasa virheitä, mutta alkurataan olin silti melko tyytyväinen. Se oli eka normaali 100cm luokka Aapolle ja se suoriutui estekorkeudesta helposti. Omia virheitä ei voi laittaa hevosen piikkiin joten kaiken kaikkiaan Aapoon sain olla tyytyväinen. Juttelin radan jälkeen Peikin kanssa ja hän oli sitä mieltä, että mun pitäisi ihan vähän jäädä ennen estettä vielä hitaammaksi itse ja sitä kautta Aapon hyppy rauhottuisi myös noissa tilanteissa kun väsy vähän painaa sitä laukkaa pitkäksi. Peikin mielestä muuten Aapon meno näytti tosi hyvältä ja sain kivaa palautetta nuoren hevosen ratsastamisesta :)


Iltapäivällä ja illalla Aapo pääsi vielä kävelylle. Jalka oli myös parempi, mutta nyt se oli laskenut jo niin paljon että siitä huomasi pienen tällin etusääressä. Aapon naapurissa asui Larsenien Uuno (Pia Larsen jälleenmyy Bemereitä) ja heidän hevosenhoitaja Suvi tarjoutui kokeilemaan Bemeriä Aapon jalkaan. Kiitos vielä Suvi, ihan upee juttu että hoidit Aapoa Bemerillä!!

Laitoinkin Instaan kuvan Bemeristä ja Aaposta ja heti tuli kyselyitä siitä, mikä se laite oikein on. Bemer on siis fysikaalista verisuoniterapiaa, joka parantaa mikroverenkiertoa sekä edistää verenvirtausta pienimmissä verisuonissa. Tämä taas parantaa kehon/hevosen solujen suorituskykyä, joka puolestaan auttaa kivun helpottumisessa sekä tukee kehon omia itseään korjaavia prosesseja.
Mun tekisi kovasti mieli kirjoittaa siitä ihan oma postauskin jossain vaiheessa, pääsin nimittäin itsekin kokeilemaan Bemeriä!

Tässä ekan hoidon aikana hoidettiin jalkaa sivusta, mutta seuraavilla kerroilla edestä :)

Mutta sitten takaisin Aapoon. Aapoa hoidettiin spotilla ja valolla juuri siihen tällin kohdalle. Tämä spotti hoitaa nimenomaan kohdennetusti yhtä tiettyä aluetta ja tuo valohoito tehtiin tukemaan iho- ja sidekudossolujen muodostumista mahdollisen pienen haavan vuoksi. Jalan turvotus laski tämän myötä hirmu hyvin ja Suvi teki saman hoidon Aapolle vielä toistamiseen illalla. Aapo oli kuulemma superkiltti hoidettava, se ei ihmetellyt yhtään jalkaan kiinnitettävää outoa laitetta :)

Yöksi jätin Aapon nyt ilman animalintexiä koska halusin nähdä mitä nimenomaan tuo Bemer saa aikaan yksinään. Lisäksi Pia osasi kertoa, että Bemeriä ei kannata mm. sekoittaa Back on Trackeihin. Tästä lisää sitten laajemmassa postauksessa, pääsen nimittäin Tampereen hevosmessuilla testaamaan Bemeriä taas lisää!! Aamulla Aapon jalka oli kaikkialta muualta ihan sula paitsi siitä tällin kohdalta oli havaittavissa vähän tuvotusta.

Taas päästiin siis radalle ja nyt verkassa sain kiinni siitä fiiliksestä, mistä oltiin Peikin kanssa edellisenä päivänä puhuttu. Radalla olin ihan fiiliksissä kun kaikki esteet vaan tuli ja meni ja kaikki vaan sujui.. Tämä sunnuntain metrin rata oli varmasti meidän paras rata koskaan, niin hyvin Aapo hyppäsi kaiken. Nyt uskalsin luottaa siihen, ettei mun tarvitse jättää sille niin paljon tilaa, vaan se saa tulla ihan normaaleihin paikkoihin, se hyppää sieltä vaan paremmin. Aapo teki ihan superhienon nollan ja vaikka A20 luokassa aika ei riittänytkään sijoille niin olin silti varmasti yhtä onnellinen kuin luokan voittaja :D


Radan jälkeen pyysin vielä Talvion katsomaan Aapon jalan varmuuden vuoksi, mutta hänkään ei nähnyt siinä mitään hoidettavaa. Kehoitti tekemään vielä yhden Bemer-hoidon jos mahdollista ja kylmäämään parin päivän ajan.

Aapon kanssa oli siis ihan superi viikonloppu<3 Nyt tällä viikolla meillä oli kengitys maanantai aamuna ja rokotus iltapäivästä. Nyt olen vain siis kävelyttänyt Aapoa ja kylmäillyt jalkaa. Tänään ajattelin mennä maastoon, samoin huomenna. La ja su työskentelen maneesilla ja ma ajattelin hypätä. Seuraavan kerran Aapo menee kilpaa vasta varmaan Ypäjällä. Siellä on la nuorten hevosten metri ja sunnuntaina nuorten hevosten 105.

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Lauantain Akuilut

Aku saapui Ypäjälle lauantaina puolenpäivän aikoihin. Koska aikataulua oli hieman kiristetty, laitoimme Akun heti valmiiksi ja letitkin jäivät tällä kertaa tekemättä.

Ensimmäisenä oli vuorossa verkkaluokkana 110cm jossa arvosteluna oli A20. Itse en lähtenyt ratsastamaan aikaa sen kummemmin, halusin vain Akun näkevän radan esteet 120-luokkaa ajatellen. Verkassa oli tällä kertaa todella paljon tilaa kun verkkahallin toinen päätykin oli saatu mukaan verkan alueeseen. Tein hypyt alkuverkan jälkeen samalla kaavalla kuin edellisenä viikonloppuna Ainossa - ensin pystyt ja okserit putkeen, jonka jälkeen pitkät kävelyt ja lopuksi vielä yksi hyppy juuri ennen radalle lähtöä.

Rata oli melko simppeli, ei mitään kummempaa. Viimeisen linjan tiesin olevan hieman ahdas, mutta muuten yksittäisiä esteitä kivoilla lähetymisillä. Aku teki ihan hyvän radan vaikka ottikin laiskasti yhden puomin mukaan neloselta. Kaarteessa se jäi vähän köyrimään vaihtoon ja vaikka otin sen takajaloille sen jälkee, ei se viitsinyt nousta tarpeeksi hyppyyn. Mutta ihan sujuva rata, ei mitään sen kummempaa siis siitä :)

120-luokassa olikin sitten jo enemmän tekemistä. Kuitenkin kaikki linjat olivat selkeitä. Sarjassa oli taas vastassa okeri-pysty tehtävä, joka on meille välillä tuottanut harmaita hiuksia, mutta muuten en ollut huolissani radasta.

Verkkailin taas 110-luokan tyyliin. Sain Akulle nyt vielä paremman laukan kuin kymppiin ja olin radalla ihan fiiliksissä! Vaikka heti ykkönen tuli alas niin mulla oli läpi radan tosi hyvä fiilis hevosesta. Se teki hienosti töitä ja jopa avasi takaa muutamalla okserilla :) Sarjalla Aku olisi saanut olla tarkempi, pääsin sinne hyvin sisään ja olin välissä rauhassa jolloin hevosella oli hyvin tilaa hypätä. B-osalta tuli kuitenkin puomi matkaan ja tuloksena radalta 8vp.

Vaikka tulos ei ollut päätä huimaava, oli fiilis sitäkin hienompi. Aku eteni koko radan hyvällä temmolla ja mikä parasta, mielettömällä varmuudella. Se antoi mulle pitkästä aikaa sellaisen tunteen kisoissa, että se oikeasti pystyy mihin vain. Mulla oli sen kanssa kerta kaikkiaan tosi kivaa :)


Illalla käytin Akun vielä kävelyllä ja hoidin sen yöpuulle. Aapo ja Aku asuivat vierekkäisissä karsinoissa joten hoitotoimenpiteet olivat iisejä :)

Kuvia ei tällä kertaa ole ollenkaan, mutta videot saitte kuitenkin nähtäville. Sunnuntaina Aku oli ilmoitettu vain 125-luokkaan. Siitä saatte oman postauksen vielä myöhemmin.

torstai 17. maaliskuuta 2016

Aku Ainossa

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, myös Aku oli Ainossa viikonloppuna hyppäämässä. Koska edellisenä päivänä meillä oli ollut Niken treenit, olin ilmoittanut Akun vain yhteen luokkaan.

Aku hyppäsi siis 120cm arvostelulla 367.1. Radalla oli kivasti tekemistä. Kaikki tehtävät oli rakennettu reilusti mutta niin, että kaikki kaarteet oli ratsastettava ajatuksella jos meinasi päästä seuraaville esteille rytmissä. Rataa kävellessäni suunnittelin kaiken huolella ja tiesin että tie kakkoselta kolmoselle oli meille se haastavin juttu. Mistään muusta en ollut oikeastaan huolissani :)

Verkassa kokeilin tällä kertaa vähän eri systeemiä. Ensin yleensä ravaan ja laukkaan, jonka jälkeen hyppään suoraan pystyt ja pidän tauon. Sen jälkeen hyppään okserit ja viimeiseksi vielä pystyn tai okserin juuri ennen radalle menoa sen mukaan mikä estetyyppi on eka este. Nyt kuitenkin tein verkan niin, että ravin ja laukan jälkeen hyppäsin pystyt ja okserit peräkkäin. Eli ensin siis pystyn pienenä, vähän isompanana ja ratakorkeudessa ja sen jälkeen okserit samalla tavalla. Tämän jälkeen kävelin usean ratsukon ajan ja hyppäsin juuri ennen rataa vielä yhden okserin. Tällä verkalla halusin kokeilla sitä, tekisikö pidempi tauko juuri ennen rataa Akulle hyvää ja olisiko se sen myötä terävämpi.

Radalla ykkönen oli sijoitettu niin, ettei sinne päässyt ratsastamaan suoraa uraa myötälaukassa niin pitkää matkaa kuin olisin halunnut. Itse haluan aina sytyttää kunnolla Akun laukan ennen kuin menen ykköselle, joten ainoa ratkaisu oli aloittaa oikeassa laukassa ja tehdä vaihto ennen kulmaa. Aku jäi kuitenkin vaihdossa jalan taakse ja vilkaisin saman tien aikaa, jota oli jäljellä vielä 30 sekuntia. Siirsin Akun takaisin raviin ja tein koko systeemin uudestaan. Nyt Aku vaihtoi paremmin ja rytmi jatkui tasaisesti kaarteen läpi.

Ykköselle päästiin hyvin rytmissä. Kakkoseksi Aku lukitsi ensin väärän esteen, mutta onneksi sain korjattua tilanteen ja matka jatkui kivasti senkin yli. Sain kolmosellekkin ylläpidettyä laukan yllättävän hyvin vaikka paikka oli aavistuksen lähellä. Sarjalle ratsastin vähän eteen jotta päästiin perille. Siinä Aku valui vähän vasemmalle vaikka muuten hyppäsikin varovasti. Vitoselle laukkasin hyvin kaarteesta ulos ja luulin ottaneeni Akua tarpeeksi välissä kiinni, mutta lopputulos ei näyttänyt ihan siltä - Aku hyppäsi linjalta ulos täysin yläpuomin läpi. Olisis siis pitänyt ottaa se vielä enemmän takajaloille ja jättää enemmän tilaa. Seuraava linja sujui tasaisesti, maltoin odottaa hyvin loppuun asti linjan tokalle osalle.

Tuloksena siis 4vp mutta tyytyväinen kuski ja hevonen :) Aku pärski radan jälkeen iloisesti ja oli tosi hyvän tuulisen oloinen muutenkin. Aku hyppäs niin rennosti ja varmasti koko ajan etten voinut muuta kuin hymyillä. Ihanaa että se on nyt jo pidemmän aikaa suorittanut niin varmasti ja hyvällä mielellä<3

Juteltuani Niken kanssa päätettiin, että ilmoitan Akun Ypäjälle lauantaille 110 ja 120 luokkiin ja sunnuntaille 125cm luokkaan! Jos lauantai menee jostain syystä ihan mönkään niin vaihdan sunnuntain luokaksi 115cm. Toivotaan kuitenkin että tämä hyvä vire säilyy ja päästään tekemään hieno suoritus myös 125-luokasta!

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Aapo Ainossa 13.3

Pääsin jo toista kertaa hyppäämään Ainon hienoihin uusiin tiloihin. Mukana oli aamusta Aapo, jonka luokka alkoi heti klo 8. Iltapäiväksi sain myös Akun paikalle, mutta ennen sitä vein Aapon kotiin ja puuhasin kaikkea mahdollista.

Olin Aapon kanssa paikalla hyvissä ajoin ja laitoimme sen Wilman kanssa valmiiksi saavuttuamme paikalle. Sillä aikaa kun Wilma talutti Aapoa kävin itse kävelemässä radan ja näyttämässä passin. Rata oli melko simppeli ekan vaiheen vikaa estettä lukuun ottamatta. Sinne tiesin tulevan kiire, koska tie oli niin ahdas.

Verkassa Aapo oli tosi rento ja ei yhtään arastellut enään muita takaa tulevia hevosia niin kuin se on aiemmin tehnyt. Verkassa hyppäsin vähän hyppyjä, jotta virtaa riittäisi myös radalle. Onneksi Aapo ei ylihypännyt ja pääsin tekemään kaikki hypyt rennosti.

Radalla Aapo oli taas kuin kotonaan ja hyppäsi kaikki esteet mukisematta. Kuten videolta näette, vikalle perusradan esteelle tuli vähän kiire, mutta muuten rata oli melko hyvä. Tietty kakkoselle olis voinut jäädä vähän enemmän tilaa ja kutoselle olisin voinut laukata koko matkan tasaisemmin, mutta muuten kaikki oli aika jees!

Aapo hyppäsi siis varman 0/0 ja sijoittui lopulta neljänneksi! Oli kyllä tosi hieno fiilis saada sen kanssa jo kolmansista kisoista eka rusetti. Eka oma hevonen, alusta asti itse tehty ja nyt se pokkasi jo ekan palkinnon.. Hieno fiilis vaikka ihan pikku juttu onkin :)

Alla vielä Aapon rata :)


Seuraavaksi hyppään Aapon kanssa Ypäjällä la 90 ja 100cm ja su 100cm. Sen jälkeen Aapo rokotetaan ja se saa vähän huilia :)

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Riders Inn, Aapo

Vihdoin sain kirjoitettua myös Aapon Hyvinkään kisasta postauksen!

Lähdettiin matkaan Aapon kanssa lauantaina jo aamupäivästä, koska ajettiin Ainon kautta. Ratsastin Ainossa yhden kouluradan Nupulla, jonka jälkeen jatkoimme matkaa Riders Inniin. Mukana oli ekaa kertaa muuten kisahoitajana mun poikaystävä :) Mitään kovin ihmeellistä en uskalla Pekan antaa vielä tehdä, mutta kyllä se puomin osaa traikussa laittaa paikoilleen ja pitää kiinni Aaposta satuloidessa. Siitä on tietty jo iso apu, mutta esteitä se saa kyllä seuraavaksi ruveta myös nostamaan :D


Olin ilmoittanut Aapon nuorten hevosten 90-100cm luokkaan. Käydessäni rataa läpi sain heti huomata sen olevan todella haastava. Ykkönen ja sarja olivat yksittäisiä esteitä, kaikki muut esteet suhteutetuilla linjoilla. Koska Aapon laukka on vielä aika isoa, on mun hankala ratsastaa sen kanssa linjoja vielä tasaisesti. Suunnittelin ratsastavani välit kuudella, viidellä ja kuudella laukalla. Sen jälkeen suuntasinkin verkkaan.

Rataan olisi saanut mennä hetkeksi tutustumaan myös hevosen kanssa ennen luokan alkua mutten nähnyt tarpeelliseksi lähteä sinne Aapon kanssa. Halusin mielummin keskittyä verkkaan kunnolla. Aapo hyppäsi verkassa ihan hyvin, muutaman kerran jäin vähän kauas mutta muuten se teki tosi kiltisti töitä. Tein eka muutaman ristikon ravissa, sitten pikkupystyn laukassa ja sen jälkeen pientä okseria pari kertaa. Sen jälkeen pidin pienen tauon ja jatkoin vielä parilla isommalla okserilla jonka jälkeen hyppäsin vielä vasemmalle yhden pystyn koska kaikki muut verkkahypyt oli hypätty oikealle.

Radalle mentäessä Aapo oli ihan lunki eikä välittänyt katsomostakaan mitään. Akun kanssa kun on tottunut siihen, että kaikkea mahdollista pitää aina tuijottaa ja kaikki on pelottavaa niin on aika ihanaa mennä radalle noin rennolla hevosella.

Myös ekalle esteelle pääsin ihan hyvin vaikka Aapo ottikin yhden pidätteen hieman turhan paljon läpi. Kakkoselle Aapo lähti jalasta aika sähäkästi eteen ja otti takasilla puomin mukaan. Seuraavaan väliin suunnittelemani kuusi askelta vaihtuivat mielessäni kuitenkin jostain syystä seitsemään - väli oli kaikilla muilla näyttänyt melko pitkältä ja ajattelin etten voi vaan aina sujua vaan pitäisi opetella siellä radalla myös odottamaan.. Aapo ei sitten tullutkaan ihan takaisin ja se ei keskitynyt yhtään seuraavaan esteeseen. Kun se vihdoin tajusi esteen olevan edessä, hämmentyi se sen verran että veti ohi okserista. Ei muuta kuin uudestaan vauhtiin ja korkeelta yli. Aapo on niin varovainen, että se ei yhtään tykännyt tekemästään virheestä kakkosella ja tiesin sen hyppäävän myös seuraavalla esteellä korkealle. Kuten videolta näkyy, se käy oikeasti ihan hemmetin korkealla.. Siellä oli jo aika haastavaa pysyä kyydissä ja etenkin kun seuraavaan väliin piti tehdä viisi laukkaa, oli meidän meno hieman levällään siinä linjalla. Epätasapainoisen ponnistuksen vuoksi Aapo nappasi sieltäkin puomin mukaan. Tämän jälkeen koitin jatkaa rennosti, mutta mun olisi pitänyt tehdä selkeämpi puolipidäte ja ratsastaa Aapo paremmin takajaloille. Vaikka laukka oli rauhallinen, oli se turhan pitkää ja Aapo ei saanut jalkojaan tarpeeksi nopeasti ylös ja vielä sieltäkin vierähti puomi mukaan. Seuraavaan väliin teimme viisi laukkaa suunnitellun kuuden sijaan vähän kiemurrellen ja sarjalla Aapo hyppäsi liikaa ylöspäin.

Tuloksena siis kasa virheitä. Mistään virheestä en kuitenkaan ole kovin huolissani. Tuollaiset väliongelmat tasaantuvat kyllä kun päästään työstämään ajan kanssa laukkaa vielä tasaisemmaksi ja treenaamaan lisää noita suhteutettuja linjoja. Tuota ylihyppäämistä Aapo on nyt vähentänyt jo ihan hurjasti, joten sekin varmasti ajan kanssa laantuu. Kaiken kaikkiaan meidän pitää vaan päästä tekemään ratoja yhteydessä, jotta saan itse varmuuden omaan vaikuttamiseen ja tekemiseen. Onneksi Nikke tulee taas ensi la koutsaamaan ja su on kisat Ainossa :) Hyppään siellä 90cm. Saadaan taas lisää rutiinia!

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Aku Riders Inn 28.2

Aku hyppäsi Riders Innissä toissa vikonloppuna vain yhden luokan. Aku on aina viihtynyt super hyvin tuossa maneesissa, se pohja vaan sopii sille niin hyvin ja se tsemppaa aina ihan hurjasti tuossa paikassa!

Tälläkin kertaa hevonen teki tosi hienosti työtä juuri niin kuin pyysin. Verkassa se oli ihan mielettömän hyvä ja olin niin fiiliksissä kun pääsin radalle. Rata itsessään oli taas aika tekninen lauantain tavoin ja täytyy myöntää että hieman jännitti kun tehtäviä oli niin paljon.

c. Ida Santaharju

Jännitys oli kuitenkin ihan turhaa koska yhtä linjaa lukuunottamatta suoritimme kaikki kunnialla! 1-2 linja oli tasainen mutta oma istunta olisi saanut olla vikassa askeleessa vielä rennompi. Kolmoselle Aku meinasi jäädä ristilaukkaan mutta sain sen jalalla ja istunnalla hyvin kohti kättä kaarteesta ja rytmi ei mennyt rikki, jeee!! Seuraavassa välissä sain jätettyä hyvin tilaa pystylle ja rata jatkui nollana :) Seuraava okseri oli melko iso ja sen jälkeen mun olisi pitänyt jatkaa eteen 5 laukkaa eikä odottaa kuutta. A-osan Aku olisi saanut pudottaa, mutta se tsempasi hienosti :)
Vika linja ei ollut ihan jalkojen välissä, mutta tilaa jäi pystylle taas hyvin!

Tokan vaiheen eka este, okseri-pysty sarja oli todella vaikeassa paikassa. Tiesin, että Aku saattaisi väistää ovea ja siksi olin varautunut rasastamaan sinne tarkasti. Jouduin auttamaan sitä liikaa ovelle käden kanssa ja laukka jäi liian lyhyeksi ja jännittyneeksi. Okseri oli todella leveä, eikä Aku halunnut hieman ahtaasta paikasta lähteä lopulta hyppyyn. Toisella kerralla tuin sitä vähän paremmin ja päästiin yli, mutta väliin mahtui yhden sijasta kaksi askelta ja päätin jättää radan kesken. Aku oli kuitenkin tehnyt hyvää työtä ekassa vaiheessa ja seuraava okseri olisi ollut taas linjan päässä, joten vähän turhan paljon olisin taas joutunut joko ratsastamaan eteen tai odottamaan. Epätasaisuus olisi siis vain jatkunut joten oli parempi lopettaa siihen.

Aku oli kuitenkin kivasti menossa ja hyppäsi hirmu rehelilisesti. Oli kyllä kiva olla taas kisoissa sen kanssa. Nyt täytyy kotitreeneissä hypätä noita okseri-pysty sarjoja, ne on olleet meille aina vaikeita..

 

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Erilainen päivitys

Tein teille tälläsen pikkuvideon eilen pellolta Aapon kanssa :)


Tää on nyt tosi lyhyt, mutta tykkäisittekö saada enemmän tällasia vlogi-tyyppisiä postauksia jatkossa? Mun olisi helppo nauhottaa puhetta aina autoillessa tms. ja lisätä se videoiden päälle yms :) Voi olla että näin saisitte vähän enemmän postauksia :)

Voita Ess huppari!

Osallistu kilpailuun mun instagramissa (pikkkis) ja voit voittaa Equestrian Stockholmin ihanan hupparin!


Huppari arvotaan niiden henkilöiden kesken, jotka seuraavat sekä mua että Equestrian Stockholmia Instagramissa ja kommentoivat kilpailukuvaan, mikä on oma suosikkituote Equestrian Stockholmilta :)

Kilpailuaikaa on tiistaihin, 8.3 klo 20.00 saakka!

*toteutettu yhteisyössä Equestrian Stockholmin kanssa*

torstai 3. maaliskuuta 2016

Laatu ennen kaikkea

Montarin housut on suunniteltu tyylillä
 
Olen viime aikoina törmännyt useaan otteseen "laatu korvaa määrän" aiheeseen ratsastusvarusteiden suhteen. Ja nimenomaan ratsastajan varusteiden osalta.

Ensimmäisenä huomioni herättivät saappaat. Omat (molemmat) vanhat Alex's Bootsin saappaat oli tekohengitetty jo niin monta kertaa, että hankin ennen joulua lähes pakon siivittämänä uudet Parlantiin saappaat. Ratsastin Parlanteilla muutaman viikon, kunnes joudun laittamaan vanhat saapaani jälleen jalkaan unohdettuani Parlantit kotiin. Ero oli karmivan suuri. Alex's bootsit tuntuivat Parlantien jälkeen tuettomilta, liukaspohjaisilta ja epämukavilta kaikin tavoin. Ei mikään ihme että paino on pysynyt Parlanteilla paremmin jalustimilla... Alexit olivat puolet halvemmat kuin Parlantit, mutta laatu on jotain aivan toista kallimmissa saappaissa.

Vetoketju on hauska yksityiskohta

Heti Joulun jälkeen sain myös testiin uudet ratsastushousut merkiltä nimeltä Montar. Tämä on monelle varmasti ennestään hieman tuntemattomampi merkki, mutta heillä alkaa olemaan aika kivasti jälleenmyyjiä myös ympäri Suomen. Tämä Tanskasta peräisin oleva merkki oli minulle jokseenkin tuttu entuudestaan, olin nimittäin parin kaverin yllä ihaillut housujen mielettömiä takataskujen koristeluita useaan otteeseen.
Pieni logo taskussa
 
Olin ratsastanut ennen tätä kaiken maailman vanhoilla Hööksistä parilla kympillä ostetuilla ale-housuilla ja loppuun kulutetuilla Esperadoilla varmaan viimeisen vuoden ajan. Mullahan on kaapissa parit Kingslandinkin housut, mutta en tykkää niiden tarrakiinnityksestä housun lahkeissa, joten ne on jääneet käyttämättä. Nyt kun sain nuo uudet housut päälleni, loksahti leuka taas ihan auki niiden laadun ja mukavuuden takia! Taas sai huomata, kun ei ole ollut mihin verrata, niin en hirveästi ole välittänyt siitä, miltä vanhat byysat tuntuvat, saatika sitten näyttävät.. Sama päti niin saappaissa kuin housuissa.
Omat Montarin housut ovat siis polvipaikkaiset (muissa en ratsasta - kokopaikkaiset hyi!) ja paikat ovat grippiä. Itse suosin nykyään noita grippihousuja, viimeisin housuostokseni oli juuri valkoiset kisahousut gripeillä. Niissä on hirmu hyvä pito ja mm. ne vanhat Esperadot ovat kestäneet jo neljä vuotta ihan säännöllistä käyttöä ja vasta viime kesänä ne alkoivat tiputtamaan grippiä lopullisesti pois. Lisäksi housuissa mua miellytti heti ekalla kokeilukerralla niiden pehmeä ja ohut materiaali. En yhtään tykkää paksuista housuista, mielummin laitan talvisinkin aina ohuiden housujen alle vaan sukkikset.
 
Olen nyt koko alkuvuoden ratsastanut valehtelematta vain näillä housuilla. Niissä on niin hyvä materiaali ja vyötärö kohoaa mukavan ylös! Inhoan housuja joissa vyötärö jää liian alas, koska silloin alaselkä aina paleltuu. Sen lisäksi, että housut tuntuvat mukavilta, näyttävät ne myös hienolta. Jopa poikaystävänikin totesi niiden olevat hienoimmat ratsastushousuni :D
Itselläni on housuista muuten lasten koko 164. Itselleni ne ovat juuri täydellisen kokoiset ja pituiset. Normaalisti käytän kokoa 32 tai 34, joten pienempien/lyhyiden ihmisten kannattaa ottaa huomioon myös nämä lasten koot :) Lahkeessa on sukkapuntti ja polvessa käytännölliset muotoon ommellut muotolaskokset, joiden ansiosta ne istuvat täydellisesti. Hintaa näillä housuilla on 129,95.
Koristeet ei vahingoita satulaa :)
 
Taas sai siis huomata, kuinka laatu korvaa määrän. Itse en nimittäin kuulu näihin "kaiken on aina mätsättävä huovasta huppariin" tyyppeihin, vaan valitsen aina ne mukavimmat vaatteet ulkonäon sijasta kotitreeniin. Näissä housuissa on kieltämättä kyllä aika hankalaa näyttää huonolta ;) En siis tarvitse monia varusteita arjen pyörittämiseen, mutta kyllä pistää harmittamaan kun on mennyt huonoilla varusteilla pitkän aikaa. Näissäkin housissa on ihan mieletön pito verrattuna aiempiin.
Noi takataskut!!
 
Suosittelen muuten tykkäämään Montar Suomen Facebook-sivuista sekä Montarin kv-sivuista, siellä järjestetään mm. paljon kivoja kilpailuja :) Lisäksi brändin Instagram-sivuilla pääsee ihastelemaan merkin tuotekirjoa! Montarhan valmistaa housujen lisäksi myös mm. takkeja, kenkiä ja chapseja.

Polven muotolaskokset

Montarin tuotteista voi muuten kysellä lisää merkin maahantuojalta Maaritilta, joka on Just Dressagen ständillä koko viikonlopun Horse Fair-messuilla ständillä 3e10!


*Toteutettu yhteistyössä Montarin kanssa*

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Aku Niken kurssilla

Kaikki kuvat C. Aada Lätti, kiitos :)

Kuten jo aiemmin tässä postauksessa kerroin, Aku hyppäsi Niken kurssilla tosi kivasti. Nikke oli tyytyväinen siihen, miten kineton toimii Akun kanssa ja käskikin jatkamaan sen kanssa. Aku oli edellisellä viikolla Peikillä hieman hankala sileällä tuon kuolaimen kanssa, mutta sain siihen parempaa tuntumaa kurssilla ja sen jälkeens se on toiminut vielä paremmin!



Sileän työssä Aku oli tosi rento ja sain sen hyvin takajaloille. Nikeltä tuli peukkua rennolle hevoselle ja paremmin tehdylle työlle. Aloitimme hypyt tutuksi tulleella puomi-3 askelta-pysty-tehtävällä. Aku yllätti meidät kaikki hyppäämällä suorasti ja tarkasti! Nikkekin totesi, että se ihan oikeasti hyppää! Tämän jälkeen pääsimme vielä jumppatreeniin kahden askeleen sarjalle, tästä videolla esimakua!



Jumpan jälkeen tehtiin muutama kerta suora linja ja sen jälkeen rataa. Aku oli ihanasti menossa ja sain itse keskittyä kivasti omaan tekemiseen ja rauhallisuuteen. Radat sujuivat aika hyvin, itselleni meinasi vain tulla kompastuksia sarjalle vivällä linjalla kun en uskaltanut aluksi ratsastaa tarpeeksi perille asti a-osalle. Aku oli tulossa vasenta jalkaa vasten ja mun piti päästä jatkaaan enemmän jaloilla kuin käsillä sarjalle. Onneksi sain korjattua tämänkin ja lopputulos oli hyvä. Videolta näette aika hyppyjä joten en selittele enempää vaikka video onkin vähän hassu :D Kaikki näyttää tosi lyhyeltä siinä jostain syystä..


Nikke tulee muuten taas treenaamaan meitä 12.3, tervetuloa mukaan :) Lisätietoja saa multa!