Hildan vuosi 2013

Tavoitteina Hildan kanssa kaudella 2013 oli osallistua piensuokkien mestaruuksiin koulussa, kentässä ja esteillä sekä kasvattajakilpailun molempiin lajeihin.

Kauden alussa hiottiin siirtymisiä ja rytmiä sileällä. Käytiin Kikon ja Kirsin tunneilla ja saatiin paljon apuja!

Kierrettiin paljon kisoja kesän aikana. Tarkoituksena oli hypätä ponin kanssa muun muassa Jumping Kemiö, mutta kisan peruuntuessa menimmekin Ypäjälle.

Ypäjä 90cm

Kemiössä oli tarkoituksena tsekata ponin suhtautuminen nurmeen, mutta jouduimme vaihtamaan suunnitelmaa ja kävimmekin Ypäjällä derbykentällä harjoituskisoissa.

Ypäjä harjoituskisat

Ypäjä harjoituskisat 80cm

Samalla reissulla käytiin myös hieman hiekkalaatikossa treenaamassa koulukuvioita ja poni toimi aika hienosti!

Hiekkalaatikossa treenaamassa

Kauden aikana debytoitiin ponin kanssa kenttäkisoissa. Aika huisia oli. Käytiin ensin treenaamassa hieman Cajuksella sekä Keravalla Simon luona.

Cajuksella

Debyytti Keravalla

Kisoissa oltiin sijassa kiinni ennen maastoa, mutta poni sujahti sarjan toisesta osasta ohi ja tiputtiin sitten pois sijalta. Oli kyllä sairaan siistiä, tätä me ehdottomasti tehdään vielä tulevaisuudessa!

Piensuokkimestaruuden ratsastettiin koulupuolella Urjalassa. Siellä Hilda starttasi ekana päivänä nuorten hevosten helpon C:n ja sijoittui toiseksi. Mestaruusluokassa poni oli neljäs, vaikka toinen tuomari sijoitti meidät ykkösiksi. Rata ei ollut omasta mielestä hyvä, mutta tuomarit tykkäs :)

Urjalassa

Hypättiin ponin kanssa samalla Urjalan reissulla myös kaksi esteluokkaa sunnuntaina. Molemmista luokista tuli sija ja poni oli niin leijona <3

Urjala 90cm

Estepuolen piensuokkimestaruudet ratsastettiin Valkeakoskella. Ekassa karsintaluokassa saatiin sininen ruusuke, mutta toisella kierroksella otettiin perusradalta puomi mukaan. Kotiinhan me sitten lähdettiin kun luultiin mitalitoiveiden menneen ihan täysin. Toisin kuitenkin kävi kun kotimatkalla saatiin soitto että hopeeta tuli, VAU!!

Valkeakoski 80cm

Kauden päätavoite, kasvattajakilpailun estepuoli, ei sitten mennytkään ihan nappiin. Poni pudotti ekalla kierroksella 85cm luokassa kaksi puomia.. Toinen oli mun puomi, mutta toinen pudotus oli aivan ponin moka. Harmitti tosi paljon. Tokalla kierroksella hypättiin 95 ja se meni ponin kokemukseen nähden hyvin. Matkaan kaksi puomia, mutta ponille isot taputukset hienosta tsempistä <3 Muita piekkareita kasvattajakilpailussa ei ollut joten siitäkin poni ansaitsee isot taputukset :)

Ypäjä 95cm

Koulupuolella eka päivä meni myös penkin alle. Mä unohdin radan ja tuomareista poni oli liian kiireinen. Se tosin teki elämänsä keskiravit radalla ja mä sain istunnasta hienot pisteet :) Tokana päivänä tsempattiin ja tehtiin elämämme rata ja noustiin sijoituksissa kivasti. Jäätiin kuitenkin puoleen väliin luokkaa, mutta taidettiin olla paras piensuokkipari :)

Verkkaa Ypäjältä kasvattajakilpailusta

Poni sijoittui jokaisessa starttaamassaan kilpailussa Ypäjän kasvattajakilpailua lukuunottamatta, joka on musta aika upea juttu. Se kehittyi hurjasti kesän aikana ja meidän yhteistyö sai paljon varmuutta.

Kaiken kaikkiaan kausi oli ponille aika raskas ja se joutui kyllä tsemppaamaan tosissaan. Mielellään se teki koko ajan, mutta Ypäjällä huomasi, että hieman oli kausi kuitenkin verottanut ponia. Ensi kaudella kilpaillaan piensuokkien mestaruudet kaikissa lajeissa ja osallistutaan tarpeen mukaan muihin kisoihin :)

Ihanampaa ponia saa hakea, tässä vaan on sitä jotain <3

Kasvattajakilpailun toinen kouluosakilpailu - Kenttäkilpailuohjelma nro 6 2009

Esteiden tuottaman pettymyksen jälkeen suunta ei voinut siis lauantaina olla kuin vain ylöspäin. Koska ponilla tuntui olevan vielä paljon virtaa, päätin uskaltaa verrytellä hieman suunniteltua pidempää.

Pysähdys laukasta verkassa

Tällä kertaa pääsimme radan viereiselle radalle verkkaamaan. Tästä oli nuorille hevosille paljon hyötyä, koska ne pääsivät tutustumaan tuomarimökkeihin yms. paljon pidemmän aikaa, kuin rataa kiertäessä. Näin ylimääräisen jännityksen pääsi ratsastamaan pois ja kokemuskin oli hevosille opettavainen.

Hilda ei ihan hirveästi tällä kertaa kyttäillyt, mutta kulmien ratsastamiseen sain aidoista paljon apua. Sain ponin odottamaan hyvin kääntöapuja ja pääsin näin ratsastamaan sitä myös ryhdikkäämmäksi kulmissa ja lyhyillä sivuilla.

Verkassa aloitin ensin tosiaan käynnissä ja käyntiväistöillä. Tämän jälkeen hölkkäsin muutaman kierroksen, minkä jälkeen tein alas istuen voltit sekä väistöt. Väliin muutama siirtyminen ja peruutus. Peruutus tuli tällä kertaa siihen helpompaan suuntaan, joten päästiin taakse pehmeästi ja suorana.

Seuraavaksi vuorossa olivat nostot. Poni tuntui niissä tällä kertaa äärimmäisen hyvältä, joten pääsin jatkamaan laukkatyöskentelyä jo muutaman siirtymisen jälkeen. Tein tsekkauksen laukassa voltteihin sekä nostoihin kohti tuomaria. Muutaman kerran pysäyhtin ponin myös laukasta ja aina poni pysähtyi ihan tasajaloin, jess. Pysähdysten jälkeen tein keskilaukat ja niiden perään muutamat keskiravit niin kuin Kikko oli neuvonut. Ensin piti saada poni baanaamaan ja venyttämään itseään laukassa, jonka jälkeen keskiravit yleensä olivat sujuneet paljon paremmin. Tänään keskarit eivät kuitenkaan edes verkassa lähteneet niin hyvin kuin edellisenä päivänä ja tuntui, että poni olisi levittänyt normaalia enemmän takaa. Koitin keventää ja istua alhaalla, mutta mitenkään en saanut sitä samaa fiilistä niihin kuin aikaisemmin. Hannikin totesi etteivät ne näyttäneet niin hyviltä kuin edellisenä päivänä.. Eipä auttanut muu kuin baanattaa lisää ja tehdä kaikkea muuta taas välissä.

Katse?

Vastalaukat sujuivat verkassa mun mielestä hirmu tasaisesti ja sain itsekkin istuttua laukassa oikeasti rehellisesti alas. Koitin vain koko ajan muistaa Kikon sanat mun päässä siitä miten se ponin laukka ei voi olla tarpeeksi rauhallinen ja rento, jos mä en päästä itseäni oikeasti sinne satulaan. Se vaati tosi paljon tsemppiä, mutta itse olen ainakin tyytyväinen lopputulokseen :)

Vastalaukkaa

Vastalaukkojen jälkeen tein hieman käyntityötä ja juuri ennen omaa rataa pidin ponin ravissa ja tsekkasin vielä väistöt. Koska olin niin huolissani keskiraveista, päätin vielä riskillä tehdä yhden ennen rataa. Ja onneksi tein, koska se oli ehdottomasti päivän paras!

Lopputervehdys laukasta

Mulla oli niin hieno fiilis lähteä radalle. Poni tuntui hienolta, kaikki pelitti ja aidan takana oli paljon yleisöä. Koko rata, aina alkutervehdyksestä aina lopputervehdykseen oli parasta työskentelyä, mitä poni on koskaan radalla esittänyt. Se teki hienot voltit, hyvät keskiravit (tosin ei niin hyviä kuin edellisenä päivänä) ja aika tasaiset väistöt. Laukkaohjelma oli musta hyvin siisti ja toinen keskilaukasta harjoituslaukkaan siirtyminen oli musta niin hieno että oksat pois. Vastalaukat oli paljon paremmat radalla kuin osasin kuvitella, toki vasen laukka olisi edelleen voinut olla hieman rauhallisempi, mutta kuitenkin. Ja lopputervehdykseen tehty nosto ja pysähdys olivat ihan radan highlight kohtia. Poni nosti juuri pisteessä, täysin pyöreänä ja pysähtyi tasajaloin, olisinko onnellisempi voinut olla?

Poni teki siis kunkkareissa elämänsä radan. Tai noh, me tehtiin se yhdessä. Se kuunteli yhtä pientä puolikasta metriä (aidan vieressä oli ennen yhtä laukan nostoa joku näkymätön mörkö, mitä piti meinata hieman livahtaa karkuun) lukuun ottamatta mua koko radan ajan tarkasti ja halusi tsempata mun kanssa yhdessä loppuun asti.

Tuomareilta irtosi paljon hyvää sanottavaa ponista. Se oli niiden mielestä tasainen, teknisesti taitava, yrtitteliäs sekä positiivinen kaikin tavoin. Oli myös kiva kuulla rakentavaa palautetta; Sillä saisi olla enemmän kantovoimaa takana ja käynnissä se saisi astua yli reilummin. Yhden tuomarin mielestä raviohjelma oli kiireinen, toisen mielestä todella hyvä rytmiltään.

Kaiken kaikkiaan ohjelma oli siis todella onnistunut ja hyvä. Prosentteja irtosi 60,417%. Sijoitus oli kymmenes ja sijoitus ei todellakaan ollut kaukana. Kokonaiskilpailussakin sijoitus nousi huimasti!

Tuloslistaa katsellessa saa jokainen huomata, että kaikki kärkipään ratsastajat ovat ammattilaisia. Huonoille en siis todellakaan hävinnyt. Se, mikä multa vielä puuttuu heihin verrattuna, on se vuosien kokemus. Monie heistä on esittänyt hevosia jo vuosien, ellei vuosikymmenien ajan näissä erinäisissä kasvattajakilpailuissa. He tietävät tasan tarkkaan, mitä tuomarit tahtovat radalla nähdä ja osaavat suoriutua siitä rutiinilla.

En mitenkään tällä halua puolustella, tai selitellä sijoitustamme - päin vastoin. Haluan itse olla realisti ja analysoida omaa tekemistä ja asettaa tavoitteita. Ensi kerralla tiedän sen, että mun täytyy viedä jo neli- ja viisivuotiaana kasvattajakilpailuun osallistuva hevonen useammin kouluradalle. Treeni täytyy aloittaa jo paljon aikaisemmin ja treenaamassa täytyy käydä sellaisen ihmisen luona, joka tietää miten se hevonen kasvattajakilpailussa tulee esittää. Ja se kaikkein tärkein, mitä ratsastaja voi tehdä, on seurata koko ajan muita ratsukoita, erityisesti ammattilaisia. Pitää keskittyä siihen miten he verryttelevät tai suorittavat radalla ja poimia sieltä vinkkejä omaan työskentelyyn. Esimerkiksi nyt moni kärkipään ratsastajista ratsasti vastalaukka kiemuran täysin päin kummankin valmentajani oppeja vasten, saaden silti numeroiksi seiskaa ja kahdeksikkoa. Miksi? Koska laukan rytmi ja tahti säilyi. Moni ratsastaja ei suoristanut hevosta ollenkaan pitkän sivun suuntaiseksi, vaan he tekivät kaaren enemmän v-mäisenä, jolloin hevosen tasapaino ei ole niin kovalla koetuksella. Jos itse olisin tehnyt näin treeneissä, olisin saanut hirveät huudot siitä, kuinka suoristus jäi tekemättä ja kuinka kaaret olivat eri kokoiset. Radalle se kuitenkin olisi kelvannut, ja pisteetkin olisivat luultavasti olleet paremmat, koska kaaren ratsastettavuuskin olisi helpottunut huimasti.

Mutta tämän vuoksi kisoissa käydään - me nimittäin halutaan oppia. Ensi kerralla olen ainakin itse paljon fiksumpi ja osaan ainakin tehdä ennakkovalmistautumisen vielä huolellisemmin. Poni oli kuitenkin toisen päivän radalla mahtava ja parempaa suoritusta en olisi voinut edes toivoa <3

TIIVISTYS

Poni teki elämänsä radan. Se oli tasainen ja se kuunteli mua hienosti koko radan. Prosentteja kertyi 60,417%. Kommentit tuomareilta olivat positiivisia ja kannustavia. Heistä poni kaipaa vielä kuitenkin lisää kantovoimaa taakse ja lisää yliastuntaa käyntiin. Ravin rytmi jakoi edelleen mielipiteitä, toisesta se oli hyvä, toisesta kiireinen. Sijoitus oli tässä kenttä kutosen ohjelmassa kymmenes ja sijoitus ei jäänyt kauas. Poni on påp <3

Kasvattajakilpailun ensimmäinen osakilpailu - esteet

Rata oli aika yksinkertainen. Hevosille siinä oli sopivat välit ja tilaa oli reilusti. Jo rataa kävellessäni jäin miettimään pitkien suhteutettujen välejä. Pitäisikö laukata sikana eteen ja tehdä välit hevosten askelilla, vai ratsastaa taakse ja ottaa yksi askel enemmän, koska rennosti tehden jäisin varmasti kahden askeleen väliin. Päätin kuitenkin ratkaista vasta radalla.

Verkassa poni oli hieman hitaan oloinen. Se reagoi kyllä kaikkeen, mutta hieman viiveellä. Verkkahypyt onnistuivat hyvin ja radalle mentäessä mulla oli varma fiilis.

Ykkönen oli kelta-valkoinen puomieste. Sieltä jatkettiin 21 metrin väli kuudella okserille. Okserilta oli hieman pidempi tie kolmoselle, joka oli hieman loivan alamäen keskellä oleva pysty. Askel oli hyvä, mutta silti puomi kolahti alas. Nyt jälkeen päin mietittynä laukka venähti ehkä alamäkeen aavistuksen pitkäksi ja siksi poni ei ollut ihan tarpeeksi skarppina.

Nelonen oli sarja, josta selvittiin kunnialla. Vitoselta kutoselle oli jälleen suhteutettu ja juuri tämä oli se väli, jota jo verkassa mietin. Pystylle tuli hyvä hyppy, joten päätin odottaa kahdeksalla. Kuitenkin puolessa välissä linjaa totesin, etten ole odottanut tarpeeksi ja väli tulisi jäämään lyhyeksi. Lähdin ratsastamaan eteen, mutta kuitenkin liian myöhään. Poni ei voinut muuta kuin ottaa puolikkaan askeleen ennen okseria, josta saatiin toinen puomi mukaan. Loppu rata sujuikin loistavasti..

Voin kertoa että ketutuksen määrä oli todella suuri radan jälkeen. Poni, joka on tehnyt koko kauden 90stä pelkkää nollaa, vetää nyt kaksi puomia alas 85cm radalta. Itse kämmäsin toki tuon lähestymisen, mutta sen kolmosen poni olisi voinut skarpata. Tosin, mua olisi kyllä harmittanut vielä enemmän, jos meillä olisi ollut vain tuo mun yksi puomi virheenä.

Ei siinä sitten auttanut muu kun vaan kerätä ittensä koulurataa varten ja niellä pettymys. Niin, ja toivoa että edes sunnuntaina sujuisi. Tai edes kouluradalla..

TIIVISTYS

Hilda ja minä alisuoriuduttiin kasvattajakilpailun esteiden ensimmäisellä kierroksella. 85cm olisi pitänyt olla meille iisi juttu, mutta toisin kävi. Hilda otti kolmosen alas, vaikka lähestyminen oli hyvä. Itse taas kämmäsin yhden suhteutetun, kun en osannut päättää askelta. Tuloksena siis 8vp ja todella huono mieli. Ei auttanut muu kuin niellä pettymys ja suunnata kohti koulurataa.

Ei jarruja

Siinan suupieli aukesi ikävästi perjantaina. Kävimme siis hankkimassa esteluokkia varten hackamoren.

Jo verkassa huomasin, ettei kaveri ollut ihan kuulolla. Sain kuitenkin tehtyä hyvät lähestymiset, esteiden jälkeen vauhtia olisi tosin jo verkassa voinut olla vähemmän. Mielessä käväisi, että radalla vauhtia voisi olla vielä enemmän, mutta eihän se pieni vireys kuitenkaan pahitteeksi ole isolla kentällä. En kuitenkaan osannut edes arvata millainen radasta tulisikaan..

Radalla mulla ei ollut jarrun jarrua. Ekan esteen jälkeen kaveri laittoi hiittivaihteen päälle ja sitten menttin. Ei nyt sentään mitään päätöntä menoa, mutta edes hieman hallittu olisi täydellisen väärä sana kuvaamaan menoa. Mulla ei ollut mitään sanavaltaa askeleesta, ellen halunnut mennä vielä kovempaa. 28 metriä lasketeltiin hienosti kuudella ja sarjaan mahtui nipin napin yksi askel.

Mutta ainakin Siinalla oli kivaa. Se laukkasi urheasti jokaiselle esteelle ja koitti selvästikkin vain huudella mulle et "hei kyl mä tän handlaan, ohjaa sä vaa". Siihen se sitten meni ja ennen jokaista estettä toivoin että se joutuisi edes vähän lähelle, jotta vauhti hidastuisi :D

Päästiin kuin päästiinkin maaliin asti, mukana tosin kolme puomia. Eihän Siina millään kerennyt kaikille esteille jalkojensa kanssa mukaan, kun vauhtia oli aivan liikaa. Ja laukan laatukin oli mitä oli, joten tulos oli ihan yhdentekevä.

Oikeastaan suuri mietinnän aihe mulla oli jo radan aikana että mitä hemmettiä mä huomenna teen täällä radalla.. Hannia vaan nauroi kun tulin ulos radalta ja totesin ettei jarruja tänää ihan löytyny.. Päätettiin hankkia jostain pidempi vipu ja testata se illan aikana.

Löysimme kangen pidemmällä vivulla satulan sovitus-reissulta ja sen testauksesta näittekin jo videon :) Sunnuntai sujuikin jo paremmin, mutta siitä lisää myöhemmin!

TIIVISTYS

Siina joutui hyppäämään hackamorella, koska sen suu aukesi perjantaina. Jarrut olivat hukassa koko radan ja mulla ei ollut sanaa eikä valtaa missään vaiheessa. Vaikka rata oli ihan siisti, ja lähestymiset olivat askeleessa, vauhtia oli liikaa ja puomit kolisiva,t kun Siina ei kerennyt jalkojensa kanssa mukaan. Tuloksena 12vp. Seuraavalle päivälle päätettiin hankkia hakkis pidemmällä vivulla. Se testattiin la iltana, ja siitä näittekin jo videon.

Perjantai - kiire

Perjantaina meidän lähtö hieman tietenkin viivästyi ja saavuttiin Ypäjälle juuri ja juuri aikataulussa. Laitettiin Siina äkkiä Hannille kuntoon ja Hanni kävi tuuppaamassa muutaman kouluradan.

Tämän jälkeenponille letit ja puunaus. Itse olin hieman huolissani radan osaamisesta, koska olin jotenkin ollut koko ajan siinä uskossa että ensin olisi kenttä kutonen ja sitten vasta fei-ohjelma. Opettelin radan siis vasta matkalla Ypäjälle.. Opin radat kyllä nopeasti, mutta pitkän radan kirjaimet ovat kuitenkin mulle vielä sen verran hepreaa, että niiden kanssa saa olla tosi tarkkana. FEI:n ohjelmassa tapahtuu muutenkin paljon, varsinkin erilaisia lävistäjiä on hurja kasa. Oli siis pakko tietää koko ajan mihin oli menossa..

Verkassa poni tuntui tosi hienolta. Se laukkasi oikealle varmaan elämänsä hienointa laukkaa ja oli hienosti kuulolla. Keskiravit lähtivät hyvin ja Hannikin oli ihan ihmeissään.. Oikeastaan verkassa kaikki sujui hyvin ja radallekkin lähdin hyvillä mielin.

Rata alkoi hyvin, s-kaari onnistui, samoin voltit ja keskiravit. Peruutus oli hieman hidas ja lähti vinoon, mutta pysähdys oli tasan. Nelikaarisella tahti olisi saanut olla tasaisempi ja sitä seurannut käynti olisi voinut olla matkaavoittavampaa. Laukannosto käynnistä onnistui aika hyvin, samoin voltti, mutta keskilaukan siirtymiset olisin saanut esittää selkeämmin.. Vastalaukka oli tasapainoinen ja siirtyminen raviin oli rento. Samoin toinen laukka oli ladultaan mielestäni hyvä, tuomareille sekään ei valitettavasti ihan kelvannut. Lisäksi vasemmassa laukassa lähdin voltin jälkeen keskilaukkaan, vaikka olisi pitänyt jatkaa diagonaalille ja vastalaukkaa. Ai että harmitti... Tällaisessa paikassa sen radan unohtaminen on kuitenkin se vihoviimeinen juttu mitä saisi tapahtua.. Lisäksi se seuraava vastalaukka tippui raville kun yritin säilyttää laukan mahdollisimman rentona ja rauhallisena..

Loppurata sujui kömmähdyksen jälkeen hyvin ja olin rataan muuten suhtkoht tyytyväinen. Radan pisteisiin pääsette tästä. Olin siis 15/22 ja prosentteja kertyi 58,986. Eli ilman unohdusta ja vastalaukan rikettä sijoitus olisi ollut paljon parempi..

Me molemmat siis hieman alisuoriuduimme, minä meistä kuitenkin enemmän. Poni ei kuitenkaan kyttäillyt, mikä oli tosi kiva juttu, koska yleensä se meinaa aina jäädä muka tuijottamaan jotain :)

Onnistumisia seuraa epäonni

Eipä ole mennyt tämä Ypäjän reissu meidän osalta ihan nappiin. Suurin ongelma muodostui Siinan rokotuksista ja sen auenneesta suupielestä. Lauantaina hyppäsin sen kanssa hackamorella ja radalle päästyäni jarrut olivat ihan kadoksissa.

Saimme kuitenkin lainaan pidemmällä vivulla toimivan hakkiksen ja pääsin testaamaan sen eilen illalla. Siina oli aivan super ja olin todella tyytyväinen nopeaan treeniin. Lyhyellä vivulla se vain laittoi nenän ryntäisiin ja rullaili menemään. Nyt pidemmällä vivulla se oli hyvin tuella ja paljon ryhdikkäämpi.

Pidätteet menivät hyvin läpi ja sain ennen estettä ihan uusia fiiliksiä Siinan laukan rytmiin ja malttamiseen. Vaikka luulin aluksi että suurin muutos tolla hakkiksella tapahtui Siinassa ennen estettä, niin todellisuudessa se isoin harppaus tapahtui hyppykaaressa. Enhän mä alkuun meinannut edes pysyä kyydissä, kun Siina teki niin isoja hyppyjä selän läpi. Näin paljon voi siis kuolain vaikuttaa hevoseen ennen estettä, mikä taas vaikuttaa hurjasti hyppykaareen.

Tässä muutama video, mistä mm. yhdessä näkyy erittäin hyvin se, kuinka saan työstää Siinaa nyt kaarteessa ja ilman estettä ilman että se pitenee ja heittää pään ylös.

Nyt sitten toivotaan että kuolain pelittää tänään :)

Kohti kasvattajakilpailua

Ensi viikonloppuna Hilda joutuu siis kovan paikan eteen. Sen päämenoksi on suunniteltu kasvattajakilpailun sekä koulu-että esteosakilpailut ja viikonlopusta ei todellakaan tule helppo.

Tämän vuoksi kaksi viimeistä viikkoa on suunniteltu todella huolella, etenkin tämä meneillään oleva viikko. Hildan aikataulu tällä viikolla näyttää seuraavalta;

Maanantai Maasto - Hilda pääsee relaamaan kisojen jälkeen. Meillä on paljon mäkiä maastossa, joten kiipeily vahvistaa sen takaosaa ja se saa hyvän palauttavan treenin.

Tiistai Vapaa. Kisojen jälkeen on aina hyvä pitää vapaapäivä, jolloin poni pääsee kunnolla palautumaan.

Keskiviikko Ratsastan ponin läpi, mutta mahdollisimman säästeliäästi. Haluan käydä läpi väistöt, vastalaukat ja keskiravit, koska ne kaikki suoritamme koulukokeissa. Pyrin pitämään treenin kuitenkin mahdollisimman lyhyenä, jotta en vedä sitä ihan loppuun jo ennen viikonloppua.

Torstai Kikon tunti. Tämä on meidän viimeistely kisoja varten. Esteviilaukset tehtiin jo piekkareissa, ja nyt keskitytään vain kouluun.

Perjantai 6-vuotiaiden ensimmäinen kouluosakilpailu, Helppo B, FEI Kenttäkilpailuohjelma poneille 1993. Tavoitteena tehdä tasainen suoritusja kerätä kuutisenkymmentä prosenttia.

Lauantai Helppo A, Kenttäkilpailuohjelma nro 6 2009, 6v Suomenratsujen Black Horse- Kasvattajakilpailun 2. osakilpailu. Tavoitteena meillä on saada hyväksytty tulos ja tehdä rento ja tasainen rata. Hildalla on kuitenkin vain yksi HeA vasta takana. Iltapäivällä vuorossa on sitten esteiden ensimmäinen osakilpailu, 85cm jossa tavoitteena on saada nolla.

Sunnuntai 6-vuotiaiden esteosakilpailun toinen osuus, 95cm. Tavoitteena on päästä maaliin, poni kuitenkin kisaa hevosia vastaan ja takana on vain yksi metrin rata :)

Kisoissa verkat täytyy siis pitää lyhyinä ja esteillä mulla ei ole varaa virheisiin. Poni tarvitsee multa kaiken mahdollisen avun, joten nyt jos joskus täytyy ihan oikeasta onnistua.

Asetuksia ulospäin

Kikkoiltiin Hildan kanssa ihan urakalla tällä viikolla. Ensin oltiin maanantaina tunnin rääkissä ja torstaina puolen tunnin tunnilla.

Maanantaina Kikko näki siis mut ensimmäistä kertaa Hildan kanssa. Kerroin oikean laukan haastavuudesta, keskiravien rytmittömyyksistä sekä tulevista kasvattajakilpailuista. Päätettiin aloittaa vastalaukoilla ja tehtiin ne saman tien kiemurauralla. Kikko halusi mut laukassa selkeämmin ja rehellisemmin satulaan, ilman että jäisin puristamaan reidellä. Kiemuralla huomiota piti kiinnittää suoristuksiin sekä laukan rytmiin. Hildan laukka jää helposti takajaloista aika suoraksi jos rytmi kiihtyy liikaa. Vasen vastalaukka kelpasi Kikolle, mutta oikeassa rytmi kiihtyi vielä hippaisen liikaa. Sain itse tukea ulkojalalla aika paljon, jotta sain esitettyä suoristukset kunnolla. Mun täytyi myös olla ajoissa näyttämässä uusi suunta ponille, jotta se kerkeäisi tasapainossa mukaan kaarteeseen.

Tämän jälkeen jatkettiin nostoilla. Kikko halusi että asetan Hildan ennen nostoa ulos ja työnnän myös takaosaa ulos. Näin poni ei pääse pitkäksi ulkoa ja joutuu hyväksymään mun sisäjalan niin että jää samalla asettuneeksi ulos. Kun poni reagoi sisäjalalle ja jäi asettuneeksi ulos, siirsin sisäjalan eteen ja tein noston - edelleen asetuksella ulos. Alkuun ponin pää nousi edelleen, mutta vähitellen kun sain sisäjalan läpi, alkoivat nostotkin sujumaan. Tässä oli superhyvä treenivinkki mulle tuleviin treeneihin. Saatiin myös siirtymisten kauttaa työstettyä oikea laukka aika hyvään malliin joka toi mulle hirveästi hyvää mieltä :)

Kun siirymiset ja laukka kelpasivat, siirryimme väistöihin. Näissä sainkin hurjan ahaa-elämyksen. Olen aina selkeästi pitänyt liian tasaisesti vastaan väistöissä. Nyt Kikko neuvoi mua tekemään koko ajan pieniä puolipidätteitä ulko-ohjalla, ja kappas! Väistöt, jotka ovat olleet Hildalle tosi hankalia, alkoivat sujumaan hyvin :) Väistöjen lisäksi tehtiin myös voltteja, jotka olivat helpon näköisiä Kikosta.

Alla pieni pätkä väistöistä :)

Loppuun tehtiin vielä keskiraveja. Aloitin suosiolla kevyessä ravissa, jotta saisin ponin pysymään rytmissä. Hilda olisi halunnut koko ajan rikkoa keskiravit laukalle, ja niin se lopulta sitten aika montaa kertaa tekikin. Näihin tehtiin tuttu korjaus - eteen ratsastus myös lyhyille sivuille. Jos poni siis rikkoi laukalle kesken lävistäjän, otin sen takaisin raviin ja jatkoin keskiravia koko lyhyen sivun läpi ja uudelleen taas diagonaalille. Tämä toimi, ja lopulta pystyin tekemään keskiravit myös istuen alas. 

Torstaina Hildalla oli taas lapsipäivä ja se pelkäsi aluksi kaikkea. Maneesin ovi oli kamala, katsomo oli kamala, Kikko oli pelottava, samoin yksi kulma. Jouduin työstämään ponia aika kauan ennen kuin sain sen kaikkien pelokkeiden ohi rennosti edes käynnissä. Pelkäsin verkka-ajan hieman loppuvan kesken, mutta onneksi edellisellä ratsukolla hieman venyi ja sain vähän lisäaikaa. Hilda alkoi tuntumaan tosi hyvältä, ja mikä parasta, oikea laukka oli ihan yhtä hyvä kuin vasenkin :)

Aloitettiin jälleen niillä tutuilla nostoilla ja tällä kertaa sain asettaa ponin ulos ja tämän jälkeen suoristaa kaulan ja asettaa takaisin sisään, mutta hieman vahvemmalla ulko-ohjalla kuin normaalisti. Takaosaa ei siis enää tänään tarvinnut ensimmäistä kertaa lukuunottamatta työntää ulos. Lapa oli siis pidettävä edelleen tiukassa kurissa ja nostossa käytettiin hieman irrottavaa sisäohjaa. Ponin nostot alkoivat nyt oikeasti olemaan aika kelvollisia ja Kikon mielestä oikea laukka oli nyt jopa parempi kuin oikea :)

Siirryttiin kolmikaarisille ja vastalaukkoja ei tarvinnut tehdä kuin kahdet molempiin suuntiin, sen verran tyytyväinen Kikko oli. Jatkettiin tämän jälkeen ravissa ja väistöillä. Alkuun musta tuntui, ettei Hilda lähtenyt väistöihin ihan niin nopeasti kuin haluaisin, joten sanoin siitä Kikolle. Ulospäin väistöt näyttivät kuulemma hyviltä, mutta neuvoksi sain tehdä itse ärhäkämmän avun aloitukseen, jotta en joutuisi pyytämään koko lopun väistön ajan ihan niin paljon. Tämä toimi ja Hilda lähti loput kerrat aktiivisemmin ja aikaisemmin väistöihin. Olin itse väistöihin erittäin tyytyväinen :)

Loppuun taas niitä keskiraveja. Tällä kertaa poni olisi vain halunnut laukata, joten asetettiin se ulos päin lyhyillä sivuilla ja ratsastettiin se jälleen eteen koko lyhyt sivu sekä diagonaalit. Lopputulos oli alun ongelmien jälkeen yllättävän hyvä ja rytmi oli jo paljon parempi kuin maanantaina. Kikko oli tähän tyytyväinen ja päätettiin lopettaa treeni siihen. Poni sai paljon taputuksia ja kotiläksyksi paljon keskiraveja ja nostoja :) Minä taas puolestani saan opetella sitä syvemmälle istumista..

Kuuden hevosen päivä

Treenissä olivat Kvebeka, Retu, Hilda, Suvi, Aku ja Helmi.

Kvebeka on siis oppilaani hevonen, jota liikutan ja läpiratsastan silloin tällöin. Keppanan kanssa keskitytään aina hyvään tuntumaan ja tarpeeksi pitkään kaulaan. K olisi tänäänkin alkuun halunnut jäädä tosi lyhyeksi edestä, mutta kun sain sen jalastan kunnolla eteen niin johan alkoi tuntua hyvältä :) Vaikka K on tosi eteenpäin pyrkivä hevonen, täytyy se aina muistaa ratsastaa kunnolla jalan eteen vaikka se likkuisikin hyvin eteen päin.

Tehtiin alkuverkkailun jälkeen Kvebekan kanssa paljon vastalaukkoja ja vaihtoja, niillä sen saa hyvin jalkojen väliin sekä suoraksi. Vaihdoissa se lähtee helposti mielellään hieman vinoksi kohti vaihtoa, jolloin yleensä väistätän sitä hieman ja suoristan ja teen vaihdon vasta sitten. Näin saan sen kuuliaiseksi jalalle ja silloin pääsen tekemään suoran vaihdon. Vastalaukat tein isolla ympyrällä niin, että joka toinen kerta nostin myötälaukkaa ja joka toinen kerta taas vastalaukkaa. Näin heppa joutui olemaan tarkasti koko ajan kuulolla sekä sen piti koko ajan tasaisesti säilyttää myös tasapaino. Tämä treeni on todella hyvä hevoselle joka osaa vastalaukat. Kokemattoman hevosen kanssa harjoitus on liian vaikea, koska se vaatii erittäin hyvää tasapainoa hevoselta. Keppanan on kuitenkin niin hyvin koulutettu ja osaava hevonen, että tämä treeni on sille ihan iisi homma. Loppuun tein vielä ravi-käynti siirtymisiä ja keventelin huolella.

Seuraavaksi vuorossa oli Retu. Viimeksi meillä oli retun kanssa kotona hieman erimielisyyksiä vasemmalle asetuksen kanssa, mutta tänään heppa oli paljon yhteistyöhaluisempi :) Sain tehtyä rennon raviverkan asetteluineen ja taivutteluineen ja laukassa sama homam jatkui. Yleensä Retu ei malta laukassa pysyä alkuverkan aikana ihan rehellisesti ohjan ja pohkeen välissä suorilla urilla, mutta tänään sain sen hyvään raamiin ja todella hyvin raiteille ulko-ohjan ja sisäjalan väliin. Retu ei yllättäen pyskinyt yhtään pitkäksi, vaan jäi samana hyvään laukkaan kun ympyrälläkin. Oli kyllä hyvä fiilis :)

Välikäyntien jälkeen tein vielä ravissa avoja ja väistöjä, jotta saisin myös Retulle sitä voimaa enemmän sinne taakse. Avot ovat kuitenkin kokoava liike, jossa hevonen joutuu ihan kunnolla töihin. Se on nimenomaan sitä, mitä Retu nyt tarvitsee. Ollaan Hannin kanssa nimittäin hieman mietiskelty SM:iä, mutta ei olla ihan varmoja onko Retu vielä voimatasoltaan ihan valmis 110-luokkiin. Ilmotettiin se nyt ens sunnuntaille Hyvinkäälle pelkkään metriin ja jos menee todella hyvin niin voin harkita jälkkäröityväni siihen 110-luokkaan. Mutta se 110-luokan hyppääminen viikonloppuna ei todellakaan ole tavoite, vaan pieni haave vain :)

Hildan kanssa päästiin Kikon rääkkiin ja ehkä suurimpina juttuina valmennuksesta jöivät käteen laukan nostot ja väistöt. Nostoissa Kikko pyysi mua asettamaan Hildan ympyrällä ulos ja työntämään takaosan myös ulos niin, että poni joutuu vastaamaan mun sisäjalkaan paremmin. Kun tämä onnistui, lähdin nostamaan laukkoja ja kappas, poni alkoi tekemään jo aika tasaisia nostoja. Ja mikä parasta, eilen tuskailemani oikea laukka oli Kikon mielestän tänään oikeastaan yhtä hyvä kuin vasen, jeee!!

Väistöissä taas koin kunnon ahaa-elämyksen ulko-ohjan suhteen. Olen aikaisemmin pitänyt sieltä vain tasaisesti ja tehnyt pidätteitä vain tarpeen mukaan. Nyt Kikko neuvoi mua tekemään koko ajan pieniä puolipidätteitä ulkoa ja samaan aikaan pyytämään ponia sivulle. Tämäkin paransi meidän väistöjen laatua hurjasti ja saatiin muutama aika kelvollinen väistö aikaan :) Toki niissä on vielä tekemistä, mutta sain nyt hyvän työkalun niihin!

Tehtiin tunnilla myös vastalaukkoja kolmikaarisella, joka on myös siellä kasvattajakilpailun ohjelmassa. Vasemmasta laukasta kiemura sujui jo ihan hyvin, mutta oikeasta laukasta Hilda jää vielä turhan hätäiseksi. Ja kun laukka muuttuu hätäiseksi, suoristuvat sen takajalat ja silloin sen laukka muuttuu huonoksi. Tässä riittää siis vielä paljon työmaata, mutta hyvää mallia ollaan menossa kuitenkin eteen päin :)

Ratsastin myös viime viikon tavoin Suvin sileällä tänään. Suvi starttaa Jannen kanssa Ypäjällä Kunkkareissa, joten olen luvannut viritellä sitä niitä kisoja silmällä pitäen sileällä kerran viikossa.

Keskityttiin Suvin kanssa ihan perusasioihin, koska se ei tällä hetkellä ole vielä yhtään niin hyvin avuilla kuin silloin, kun se oli vain mun pääsääntöisessä ratsastuksessa. Siirtymiset Suvin kanssa viime viikolla olivat hienoja vetokilpailuja ja laukkaa ei pystynyt lyhentämään läheskään niin paljon kuin aiemmin. Nyt halusin Suvin vain kevyeksi edestä ja siirtymiset alas enemmän istunnalla. Siinä riittikin hommaa, mutta Suvi oli jo paljon parempi kuin edellis kerralla ja ravi lähti tuntumaan hetkittäin jo tosi hienolta. Tehtiin myös kaikki kuviot läpi. Sulut onnistuivat erittäin hyvin, samoin avot. Takarit olisivat voineet olla hieman aktiivisemmat, mutta nekin olivat ihan kelpoja. Vastalaukoissa vasemmalle Suvin pitäisi jäädä kantamaan vielä hieman paremmin, joten otan ne työstöön ensi kerralla. Mutta meillä oli Suvin kanssa oikein kivaa, se tuntui jopa siltä että se olisi aika innoissan kunnon koulutreenistä :)

Akun kanssa tehtiin tehokas estetreeni. Hyppäsin muutaman pienen pystyn alkuun jonka jälkeen kävelin hetken. Sen jälkeen otin muutaman kerran neljän askeleen linjan, joka onnistui hyvin. Tosin tekemäni 16m väli oli muutettava 18, koska Akun laukka oli taas tänään niin hyvä ettei se millään meinannut mahtua 16:sta metriin.. On se vaan niin muuttuvainen otus. Muuten rakennan kyllä hevosille aina 18m välin neljälle laukalle ulkona, mutta Akun kenttä on niin pieni, ettei siellä pääse ihan täydelliseen ratalaukkaan, joten laitan yleensä hieman lyhyemmät välit, jotten joudu aina siihen tilanteeseen että joudun hypyttämään Akun hieman liian kaukaa tai avaamaan laukkaa välissä liikaa.

Hyppäsin linjan jälkeen perään vielä diagonaalilla olevan pystyn, jolloin sain pienen pienen radan aikaan. Loppuun hyppäsin radan ehkä n.100-110 tasolla. Katso video täältä.

Aku toimi aika kivasti tänään, viimeiseksi hyppäämäni vesimatto toisesta kierroksesta kolisi muutamaan otteeseen kun tulin sen isompana ysittäisenä esteenä, mutta muuten olen aika tyytyväinen Akun työskentelyyn. Se pysyi hypyissä hyvin suorana ja liikkui hyvin jalasta eteen :) Aku ilmoitettiin Hyvinkäälle 100 ja 110-luokkiin :) Siellä sitten taas nähdään mitä Akuli keksii. Kisahan hypätään nurmella, joten Akukin pääsee korkkaamaan nurmikisakautensa ;)

Helmin kanssa tehtiin kevyt iltatreeni. Tehtiin paljon isoja ympyröitä ja väistöjä. Käynnissä ja ravissa Helmi liikkuu hirmu kivalla tuntumalla ja se antaa ratsastaa hyvin jo jalalla kohti kättä. Laukassa on vielä hieman tekemistä, mutta vasemmalle se jää hyvin ulko-ohjalle ja antaa siinäkin jo pätkittäin tosi hyvin ratsastaa ulkojalalla eteen. Väistöissä kokeilin samaa puolipidäte taktiikkaa kuin Hildan kanssa ja toimihan se. Poni oli hirmu tyytyväisen oloinen ja pääsikin aika helpolla tänään mentyään niin hyvin, mutta täytyyhän sitä välillä päästäkkin :)

Iltajuttuja

Kävin tänään vielä iltatallin jälkeen ratsastamassa Akun ja Hildan. Akun kanssa meillä oli oikein hyvä treeni, mutta Hilda oli taas aikamoinen kakara ja meinasi heittäytyä ihan mahdottomaksi.

Akun kanssa tehtiin ihan perinteinen treeni. Ensin hirvimoodissa ympäri kenttää ravissa ja sen jälkeen laukassa. Laukassa Aku lähtee jo todella tulisesti jalasta eteen, raviin kaipaan vielä aaavistuksen enemmän sykettä. Hirvimoodin jälkeen otin pikkuiset välikäynnit, jonka jälkeen heitin jalkkarit kaulalle ristiin ja tein ympyrällä töitä lyhennysten ja siirtymisten kanssa. Aku toimi jälleen hienosti, muutaman kerran se yritti tosin saada mut lyhennyksissä irti satulasta, mutta tätä lukuunottamatta kaikki sujui hirmu vaivattomasti.

Akun siirtymiset ravista laukkaan ovat kehittyneet nyt kuukauden sisällä ihan hurjasti. Ennen se oli aina tulossa koko siirtymisen kättä vasten, eikä ollenkaan malttanut. Nyt saan tehdä nostot rauhassa ja ajatuksen kanssa. Laukassa vasemmalle haluaisin vielä enemmän sen takajalkoja taipuneiksi massun alle, nyt ne jäävät vielä laukkaamaan hieman turhan suorina, vaikka täytyy kyllä todeta että se laukka on mennyt jo paljon eteen päin siitä mitä se on ollut. Kuitenkin sen kanssa riittää vielä paljon töitä..

Blogger ei nyt suostu lataamaan videota tänne, joten täältä näätte sen  :)

Hildan kanssa oltiin ensin metsäkävelyllä ja siihen se hauskuus ja rentous sitten jäikin. Ponilla oli tänään sellainen päivä, ettei mikään tuntunut onnistuvan. Olin ajatellut tekeväni sellaisen mukavan ja kevyen treenin, koska huomenna pääsen taas vihdoin Kikon tunnille. Kaikkea muutahan sitten sain kun mukavaa ja kevyttä..

Poni oli raskas ja hidas jalalle, se ei suostunut laukkaamaan kunnolla, vaan jätti takajalat aivan suoriksi. Oikeastaan ainut asia, joka koko ratsastuksen aikana onnistui, oli käyntiväistöt. En kertaakaan työntänyt takaosaa edelle, vaan maltoin pitää etuosan edellä ja silti jatkaa väistöä tarpeeksi jyrkkänä. Jes :) Muuten keskityin pääasiassa kannattelemaan neidin päätä, hidastamaan sen hiittiravilaukkaa ja paiskomaan vasenta jalkaa läpi molemmissa kierroksissa. Ei ollut meidän päivä tänään.. Toivottavasti huomenna Kikon treenissä saan neuvoja käyntiin, oikeaan laukkaan ja keskiraveihin. Pääsen Kikon silmän alle muuten myös torstaina, ihanaa.

Sellaista tänään, Retun Laakson kisapostaus tulossa myös piakkoin :)