tiistai 23. tammikuuta 2018

C-kortti taskussa

Nyt kun vihdoin nuo Espanjan matka postaukset on saatu ulos, niin on aika siirtyä vielä hetkeksi Suomessa tapahtuneisiin asioihin. Kirjoitinkin aiemmin, että ajoin vielä viime tinkaan itselleni C-kortin jotta pystyisin toimimaan varakuskina matkalla ja kuskaamaan hevosia myös jatkossa kuorma-autolla.

En tiedä, olisiko tämä kortin suorittaminen ollut missään muussa autokoulussa mahdollista. En vaan voi tarpeeksi kiittää Haagan autokoulua siitä että sain kortin oikeasti ajettua niin nopeasti. Aloitin kortin ajamisen 22.12 ja ajokoe mulla oli 29.12. Kun vein paperit autokoululle, näytti aikataulu turhan naftilta, mutta ihana henkilökunta vei mun paperit henkilökohtaisesti eteenpäin vielä saman päivän aikana ja näin saatiin asiat rullaamaan niin nopeasti että ajokortin saaminen muuttui mahdolliseksi. Tässä oli kuitenkin joulu välissä ja ajotunteja kuorma-auton kanssa täytyy ajaa se kymmenisen kappaletta niin voitte kuvitella että istuin muutamana päivänä aika monta tuntia auton ratissa..

C-kortinhan saa ajaa vasta kun täyttää 21 vuotta. Sitä ennen, 18 vuotta täytettyään, voi ajaa C1-kortin, mutta sillä saa ajaa vain kuorma-autoja joiden kokonaismassa on 3500-7500. Siitä ylimenevät täytyy ajaa sitten C-kortilla tai jopa CE-kortilla. Itsehän tarvitsin ehdottomasti tuon C-kortin koska Helasoiden molemmat autot ovat niin suuria. Haagan autokoulussa on käytössä todella kiva kuorma-auto jolla ainakin minusta oli tosi helppo ja kiva ajaa. Olen nimittäin kuullut muutamia kauhutarinoita siitä, kuinka jossain autokouluissa on todella vanhoja kuorma-autoja ja puolet toiminnoista on rikki yms. Tällä kuorma-autolla pystyi oikeasti harjoittelemaan kaiken mahdollisen ja sen kokokin antoi todellisen käsityksen isosta autosta. Kuorma-auto oli 9m pitkä, joten ihan hyvän kokoisesta kuorma-autosta puhutaan.

Ajotunnit lähtivät aina siitä Haagan ison liikenneympyrän läheisen vanhan Vehon pihasta. Paikalle pääsee siis helposti autolla tai julkisilla, bussipysäkki on aivan siinä vieressä. Itselläni oli ajotunnit aina heti aamusta, joten päräytin paikalle aina autolla ja hyppäsin kuorkin rattiin. Siitä sitten kierrettiin ympäriinsä niin Helsingin kuin Espoonkin puolella. Pääsin ajamaan niin kaupunkiajoa kuin motaria, ihan kaikkea mahollista!

Mun ajo-opettaja oli muuten aivan mahtava tyyppi! Kaveri jaksoi selittää mulle asiat rauhassa ja auttaa kannustavasti jokaisen ajotunnin ajan. Jokainen ihminen tietysti tarvitsee erilaista opetusta, mutta ainakin mulla oli sellainen olo että sain juuri sen verran apua kun tarvitsin. Lisäksi ajossa otettiin hyvin huomioon se, että tulisin jatkossa ajamaan hevosia, joten heti alusta asti lähdettiin ajamaan sillä fiiliksellä että siellä penkin takana on kallis lasti joka oikeasti haluaa pysyä pystyssä. Tätä itse arvostin todella paljon koska kaikkia ei todellakaan välttämättä kiinnosta kuinka hevosia oikeasti ajetaan.



Kuorma-autokortin tuskallisin mutta tärkein asiahan on teoriatunnit, samoin kuin henkilöautokorttia ajettaessa. Koska meille kaikille sopivat erilaiset oppimistavat, on ne otettu myös Haagan autokoulussa huomioon. Kuorma-auton teoriatunnit voit käydä joko yhden viikonlopun aikana, tai pidemmässä jaksossa läpi. Henkilöauton kohdalla taas myös itseopiskelu verkossa on mahdollista. Silloin kun itse ajoin b-korttia ei ollut vielä mitään hienoja simulaattoreita, mutta kuten tuolta videolta näette, nyt ajamista pääsee harjoittelemaan jo ennen tielle siirtymistäkin todella hyvin.

Uusia kursseja alkaa joka maanantai, jos autokoulukärpänen puraisi niin täältä pääsee ilmoittautumaan kursseille. Haagallahan on useita toimipisteitä, joten kaikille löytyy varmasti joku hyvä tukikohta. Haaga, Töölö, Kamppi ja Maunula palvelevat maanantaista perjantaihin.


Yhteistyössä Haagan autokoulun kanssa

Matka Espanjaan. Osa 3.

Kun yö Saksan ja Ranskan rajalla oli vietetty, aloitimme etapin kohti Lyonia. Matka sujui jälleen hyvin ja olimme perillä jo valoisan aikaan. Tämä oli todella kivaa vaihtelua koska muissa paikoissa olimme aina vasta pimeän tullen perillä. Nyt näimme koko hienon laukkaradan ja pääsimme ottamaan ihan kuviakin :D

Näkymää tyttöjen autosta

Lyonin rata oli todella hieno ja tallit siistit. Ainut miinus tallissa oli se, että kaikilla hevosilla oli ns. oma koppi - seinät olivat umpiseiniä ja jos karsinan yläluukkua ei voinut jättää auki, niin hevoset eivät nähneet mistään ulos. Oreillahan luukkuja ei voinut pitää auki, mutta muut saivat rauhassa katsella ulos :)
Lyonin laukkaradalla


Hepat saivat taas samat hoidot kuin edellisissäkin paikoissa. Paljon vettä, Hartogin mössöä aivan litkuna ja tietysti märkää heinää. Kaikki hevoset myös kävelytettiin hyvin ja samalla tarkastettiin lämmöt ja yleiskunto. Hevoset olivat kaikki tosi hyvässä hapessa ja ne kaikki kyllä nauttivat siitä kun karsinoissa oli olkikuivitus.

Lyonin laukkarata. Tästä kuvasta näkee kuinka paljon Aapo laihtui matkan aikana. Nyt se näyttää jo tosi hyvältä taas.

Pääsimme itsekkin syömään oikein hulppeasti kun laukkaradan vieressä oli tosi hyvä kiinalainen buffa. Sieltä sai vaikka mitä herkkuja ja mehän oltiin aivan innoissaan Anun (hevosenhoitaja) kanssa kun siellä oli jälkkäriksi jäätelöbuffa <3 Syötiin ihan pikkusen paljon :D

Anun kanssa vesihommissa

Nukkumaan mentiin ajoissa koska seuraavan aamun ajo alkoi taas heti 5. Itse halusin olla hyvissä ajoin sängyssä koska myös mulle oli kaavailtu ajopätkä seuraavalle päivälle.

Nousimme jälleen 3 aikoihin laittamaan hevosia valmiiksi ja olimme hieman jopa etuajassa valmiita lähtemään. Kerkesimme ajaa todella kivasti aamulla koska ei ollut mitään ruuhkaa ja tiet olivat hyvässä kunnossa. Itse nukuin aamusta heti lähdettyämme abaut 4h ja sen jälkeen aloitin oman ajovuoroni, joka kesti lain sallimat 4,5h. Kimmo istui osan ajomatkasta mun vieressä henkisenä tukena koska esim. tietullien kohdalla kaistat olivat niin kapeita että pienikin arviointivirhe olisi ollut aika kallis :D Kaikki sujui kuitenkin tosi hyvin ja sain oman ajourakan vietyä kunnialla loppuun asti.

Kuskin hommissa My Little Pony arskat päässä :D

Pysähdyimme vain kerran päivän aikana ja illalla 8 aikaan olimme perillä Olivassa. Emme kuitenkaan yöpyneet Olivan kisa-alueella vaan ihan siinä vieressä melko pienellä tallilla. Siellä hevoset majoittuivat kahteen eri talliin ja edessä oli taas monen tunnin edestä ruokintaa, kävelytystä ja hoitamista. Pääsimme kuitenkin onneksi jo 12 aikaan nukkumaan ja kerkesimme nukkua 3h ennen seuraavaa herätystä.


Seuraavana aamuna herätys ei tuntunut kyllä enää missään. Ehkä se oli siksi niin helppoa koska tiesimme että kohta oltaisiin perillä. Olivastahan ajoi vain reilun 5h Mijakseen, joten kyseessä oli ihan vain pikkuinen pätkä. Tämäkin pätkä sujui rauhassa ja oli ihana nähdä niin kauniita maisemia. Mitä lähemmäs siirryimme Mijasta, sitä enemmän näkyi palmuja ja merta.. Ihanaa<3 Meillä oli itseasiassa autossa kilpailu siitä, kuka bongaa ensimmäisen palmun :D

Vika taukopaikka ennen Mijasta

Mijaksessa oltiin perillä 13 aikoihin ja siitä alkoikin sitten oma ruljanssi.. Kaikkien kamojen purku, hevosten kävelytys, paikkoihin tutustuminen yms. Onneksi Emman porukka oli jo ollut siellä muutaman päivän niin saatiin heiltä oma pikku esittely :D Postauksia on siis luvassa, heti kun niitä vaan ehdin teille väsätä :D

Hipodromon kyltti - vain yksi mäki jäljellä kohteeseen

Matka Espanjaan. Osa 2.

Lähdimme Thiessiltä ajamaan klo 6 ajamaan kohti Zum Steller Hofia josta otimme kyytiin toisen uuden tulokkaan, Levisonnin. Tämä upea 12-vuotias ori on yksi Helasoiden uusista orihankinnoista. Ori ostettiin Sosatheilta Niken kautta. Saimme napattua orin hyvin kyytiin ja matka jatkui Saksan läpi kohti seuraavaa etappiamme, Willstät-Legelsshurstia. 

Matka sujui muuten aika kivuttomasti ja ruuhkattomasti lukuun ottamatta yhtä pientä stoppia jonka jouduimme tekemään kun peräkärryn valot lopettivat toimimisen. Hetken pojat joutuivat niitä ihmettelemään mutta lopulta muutama lampun vaihto auttoi ja valot saatiin toimimaan.



Olimme perillä yöpaikassamme kaksi tuntia suunnitellusta myöhässä tuon peräkärryjupakan vuoksi. Paikka oli todella viihtyisä, karsinat olivat kompaktisti heti hevosautojen vieressä, samoin vesipiste. Saimme myös maneesin käyttöön kävelytystä varten sekä illalla että aamulla. Tässä pysähdyspaikassa oli myös muita hevoskuljetuksia yöpymässä. Kaksi rekkaa Puolasta oli saapunut vähän ennen meitä ja ensimmäisenä kaikista Sveitsiläinen rekka. Kaikilla taisi olla täysi lasti hevosia kyydissä joten tallissa oli aika paljon hevosia samaan aikaan.



Hevosten hoitoihin meni jälleen kauan. Kuvitelkaa nyt kun on 14 hevosta mukana ja kaikille pitää vaihtaa loimet, antaa ruokaa ja juomaa sekä kävelyttää.. Aikaa tosiaan saa kulumaan tähän hommaan ihan huolella vaikka meitä oli kolme tyttöä hommissa. Etenkin kun syötimme vain märkää heinää niin aina piti laittaa uutta heinää likoamaan vanhojen tilalle. Tämä tosin oli todella hyvä keino nesteyttää hevosia koko matkan aikana. Märän heinän mukana ne saavat pakostakin nestettä.

Kun kaikki hevoset oli saatettu yöpuulle, menimme myös itse hetkeksi nukkumaan. Seuraavana aamuna starttasimme autojen nokat kohti Lyonia.

torstai 4. tammikuuta 2018

Matka Espanjaan. Osa 1.


Vihdoin se lähtöpäivä koitti. Lähdin liikenteeseen heti aamulla ennen 7 koska mulla oli aika paljon hoidettavaa enne itse tallille menoa. Kävin mm. kaupassa hakemassa meille evästä ja postissa hakemassa mun uuden kypärän. Lisäksi poimin Wilman vielä kyytiin koska kaikki apu oli lähtöpäivänä tarpeen.

Lopulta oltiin tallilla 10 aikaan ja päästiin heti hommiin. Wilma klippasi viimetinkaan vielä Aapon ja viimeistelimme yhden toisen hevosen korvat. Itse pakkasin tavaraa autoon, hoidin hevosia ja hoidin sitten vielä pienenä yllätyksenä Mtv3:n kymppiuutisten loppukevennykseen tulleen kuvausoperaation toimittajan ja kuvaajan kanssa. Tästä linkistä pääsette vielä katsomaan loppukevennyksen meidän supersuokista Intosta.



Matkaan päästiin sitten tosiaan vasta tuntia arvioitua myöhemmin. Meillä meni sen verran kauan tuossa maikkarin jutussa, että lastaus aloitettiin vähän myöhässä ja totta kai hieman säädettiin seinien kanssa, jotta kaikilla hevosilla olisi mahdollisimman hyvä olla. Satamassa oltiin kuitenkin erinomaiseen aikaan. Hevoset eivät joutuneet odottamaan liian kauaa ja pysyivät hyvin rauhallisina ennen laivaan siirtymistä. 

Autot valmiina lähtöön. Vasemmalla poikien auto, oikealla tyttöjen.

Normaalistihan hevoset ohjataan aina rampin alle laivassa. Noh, nyt ei ihan niin sitten käynyt, vaan meidät otettiin viimeisenä laivaan sisään. Lopputuloksena oli se, että meidän tamma-auto meno sisään nenä edellä, mutta uusi rekka jossa on peräkärry kiinni, peruutettiin sisään. Tätä varten koko yhdistelmä käännettiin laivan rampilla.. Voin kertoa, että oli muuten ihan pikkusen jännät paikat tuossa kääntämisen aikana. Mentiin ihan senttipelillä ja kuski sai pienet aplodit tämän taidenäytelmän jälkeen :D Laivan työntekijöiden mukaan noin pitkää yhdistelmää ei ole ennen noin tuossa rampilla käännelty :D Tämä paikka oli kuitenkin hevosille todella hyvä, koska ilma pääsi koko ajan kiertämään erityisesti poikien autossa todella hyvin. 

Laivamatkahan kestää 32h. Matkan aikana hevosia pääsee katsomaan neljän tunnin välein. Eli aina 8, 12, 16, 20, 24, 04, 08 yms. Me ruokittiin hevoset heti kun päästiin laivaan ja seuraavassa ruokinnassa vain juotettiin hevoset. Klo 24 taas ruokittiin ja juotettiin, 04 ja 08 sama juttu. Mutta.. Klo 12 olikin sitten niin karsea myrsky ettei mitään järkeä. Päästiin alas kannelle ja mietittiin hississä että nyt vähän meinaa keinua.. Saatiin tamma-auto laitettua valmiiksi kun toisen hevosauton kaveri tuli sanomaan että nyt muuten myrsky vaan pahenee että olkaahan varovaisia. Ei mennyt kauaa kun tuuli oli yltynyt jo 25m sekunnissa ja mulla alkoi tulemaan kaikki ruuat ylös. Anulla ei kovin helposti tule paha olo, mutta nyt sekin mimmi joutui vähän huonoon happeen. Lopulta ei päästy kuin osan ori/ruuna-auton hevosten luokse koska laiva keinui niin paljon, että hevoset ottivat vain koko ajan tukea sieltä mistä saivat ja meno meni liian vaaralliseksi. Lähdettiin sitten takaisin hyttiin ja otettiin pakon vaatiessa ekat pidemmät unet, huimat 2h!

Myrsky laantui seuraavaan klo 16 ruokintaan ja päästiin taas kaikkien hevosten luokse. Ori/ruuna-autossa pojilla oli ihan hyvä ilma ja vain muutama hevonen oli hikoillut myrskyn aiheuttaman jännityksen takia. Aapo oli ihan lunkisti ja ei ollut hionnut yhtään<3 Tamma-autossa taas tyttöjä oli jännittänyt ihan hirveästi (enkä yhtään ihmettele) mutta onneksi villaloimet olivat päästäneet hikeä hyvin läpi. Saatiin kaikki hevoset juomaan ja syömään hyvin!

Loput ruokinnat sujuivat hyvin. Aina kun ruokittiin hevosia, ne saivat liotettua, märkää heinää ja Hartogin viherpellettiä todella litkuksi turvotettuna. Sekaan laitettiin Care Promise mashia antamaan vähän makua ja mukaan sujautettiin myös vielä Conceptia tai Balancea hevosesta riippuen. Ennen matkaa hevosia on juotettu todella huolella ja ne ovat saaneet hyvin kattavasti vitamiineja EQ Orannan valikoimista.

Aapolla olen jatkanut hyväksi havaittujen Chia de Gracian tuotteilla. Tällä kertaa juotin Aapoa ennen matkaa (ja toki matkan aikana) Mash the ponylla ja aloitin tehokuurin immune boostilla viikko ennen reissua. Mash the pony on tarkoitettu nimenomaan talven kylmiin säihin hyvän juomisen edesauttamiseksi, kesäkuumien hikoiltujen nesteiden korvaamiseen ja palautumisen edistämiseen. Tämä herkullisen tuoksuinen sekoitus pitää sisällään vehnälesettä, ohramallasta, chia-siemeniä, inuliinia, omenarouhetta, oluthiivaa, piparminttua, nokkosta, himalajansuolaa ja punajuurta.

Tuon immune boostin on tarkoitus lisätä hevosen vastustuskykyä ja yleiskuntoa. Tässä sekoituksessa on mustakuminan siementä, rohtosalkoruusua, sarviapilan siementä, nokkosta, siankärsämöä, valkosipulia, tyrniä ja voikukanlehteä ja siitepölyrakeita. Mm. tuo rohtosalkoruusu sisältää paljon lima-aineita jotka suojaavat hevosen limakalvoja ja sen juuret, polysakkaridit parantavat elimistön vastustuskykyä. Sarviapila taas nopeuttaa palautumista ja siankärsämö vahvistaa elimistön vastustuskykyä ja immuunipuolustusta. Valkosipuli auttaa ylläpitämään hengitysteiden toimintaa ja tyrnimarja tarjoilee vitamiinipommin. Lisäksi olen koko reissun ajan jatkanut jo ruokinnassa mukana olleilla Protect that tummylla ja CdGE luomnnollisella nestemäisellä E-vitamiinilla sekä Chian siemenillä.

Stall Luther


Pääsimme ulos laivasta todella nopeasti. Satamasta ajoimme Thiessille ja itse nukuin koko tuon matkan koska laivalla olimme Anun kanssa nukkuneet vain 4h.. Hyvin maistui uni :D Thiessin luona olimme puolenyön aikaan ja saimme hevoset karsinoihin. Thiessin ihanat apurit siivosivat autot ja me muut kävelytimme, ruokimme ja juotimme kaikki hevoset. Tässä ruljanssissa meni koko yö ja nukkumaan ei keretty. Aamulla startattiin taas klo 6.30 rekkojen nokat kohti ekaa pientä pysähdystä. Otimme Helasoiden uusimman upean orihankinnan, Levisonnin, mukaan Zum Steller Hofista ja jatkoimme matkaa kohti Ranskan ja Saksan rajaa. Ainiin, Thiessiltähän meille tuli myös Helasoiden oma kasvatti mukaan. Tämä 7v tamma Esperanza kuuluu mun ratsastettaviin Espanjassa! 

Levisonn 


Nyt körötellään jo aika lähellä tämän illan yöpaikkaa! Olen saanut nukuttua tämän päivän ajojen aikana varmaan jo yhteensä 4h, ihanaa :D

Muistakaa seurata meitä kaikkia somessa <3 
Rohkelikon Into
Helas tiimi
Ja minä :D


Zum Steller Hofista napattiin Levisonn matkalle mukaan