Huhheijaa kun tästäkin on jo kauan! Ratsastin ennen hiihtolomaa oppilaani hevosella melkein viikon verran ja tässä hieman kuvasaldoa kaverista :) Tekstin sisältö painottuu tällä kertaa kuitenkin enemmänkin mun omiin ongelmiin..
Ja ps. antakaa poikaystävälle hieman armoa vielä kuvien laadun suhteen - oltiin ekaa keraa maneesilla..
Keskityin hepan kanssa perusasioihin. Tämä hevonen jää mielellään liian lyhyelle kaulalle ja jalan taakse, joten tarkoituksena oli saada hevonen hyvin yläpohkeelle ja tuelle. Kantapää, eli alapohje oli vain aktivointia varten ja yläpohje siirtymisiä yms. varten. Suoruudesta olin suorastaan natsimaisen tarkka koko viikon, koska hevonen jättää mielellään lavat vasemmalle etenkin oikeassa kierroksessa. Tämä näkyy selvästi muun muassa vaihdoissa kun hevonen lähtee vinoksi vasemmalle ennen vasenta vaihtoa. Tässä käytin apuna vastalaukkaa ja hieman väistöjä. Olin kaikin puolin tyytyväinen heppaan viikon aikana :)
Ainut ongelma koko viikon aikana oli oikeastaan minä. Ja tarkemmin sanottuna mun selkä. Valun tällä hetkellä kasaan vasemmasta kyljestä koska ilmeisesti yritän välttää jonkun tietyn lihaksen/paikan käyttöä, jotta kipuilu jäisi vähemmälle.
Mulla on jo vuosien ajan ollut ongelmia mun selän kanssa ja vaikka se onkin pitkään pysynyt hyvänä, alkoi se jälleen kenkutella noin puolitoista kuukautta sitten. Mua ei satu kun ratsastan, mutta illat ja yöt onkin sitten eri asia. Varsinkin iltaisin kun istun sohvalla/sängyllä tai kun seison töissä viimeisiä tunteja saattaa kipu yltyä todella ikäväksi. Tuntuu aina siltä, kuin jotain pitäisi naksauttaa jostain ja että koko ajan jostain vetää.
 |
| Vasen hartia alempana -> vasen kylki kasassa |
Ja sitten se toinen kipukohta. Mun perse. Kyllä vain, luitte oikein.. Se on se kuuluisa kipeä perse ja tarkemmin sanottuna vasen perse, pakara, kankku tai whatever.
Mulla on lantio hieman eri korkeudella toiselta puolelta mikä vaikuttaa siihen, että mun alasekä vetää jumiin. Kun taas alaselkä on jumissa, menee mun peppulihaksen alla oleva lihas nimeltä piriformis aivan juntturaan. Yleensä piriformiksen kipu on pätkittäistä, mutta aika ajoin tosi sietämätöntä. Ihan kun joku hakkais välillä puukolla vasempaan pakaraan, nice.
 |
| Vasen kyynärpää irti kyljestä -> vasen kylki kasassa |
Olen näiden vuosien aikana huomannut, että selkeiten selän ja pepun kipuiluun vaikuttaa kylmyys. Kiitos siis siitä, ettei tämä talvi ollut alkuunkaan niin kylmä, kuin esimerkiksi viime talvi. Pahimmillaan pakaran kipu voi olla niin ilkeä, että se vie melkein jalan alta. Selkä taas vaan ajautuu aivan lukkoon ja jäykäksi, särkyä unohtamatta.
Sitten toisena ongelmana olen huomannut joidenkin hevosten askeleet. Todella keinuva ja hidas laukka ja se monelle selkäongelmaiselle tuttu tikittävä ja töksähtävä ravi tuottavat myös minulle harmia. Onneksi mun kaikilla tän hetkisillä hevosilla on kivat askeleet istua, muuten saattaisin olla aika rikki. Helmin ravi oli muun muassa sellainen, joka vaikutti mun selkään vähän ikävästi. Vaikka se ulospäin näyttää tosi letkeältä ja kivalta, ei se ollut sitä mun selälle. Silloin ei auta muu kuin keventää aina välissä :)
 |
| Vasen kylki kasasa ja hartiat edessä - ei näin! |
Miten sitten olen hoitanut selkää ja peppua?
Kävin pitkään osteopaatilla säännöllisesti kerran viikossa, mutta kesäaikaan kun ongelmia ei lopulta enää ollut, jätin hoidot pois. Tai olihan niitä ongelmia, ne vaan ei tuntuneet pahalta. Mutta tämähän on just tätä, kun ongelma ei ole suuri, ei siitä välitetä.. Vasta sitten alkaa hälytyskellot soida, kun oikeasti sattuu - ja paljon.
Lisäksi venytän etenkin vasenta pakaraa melkein joka ilta. Lisäksi sen "runnominen" tai peukalon päällä painaminen kipupisteisiin auttaan. Selkää koitan myös venyttää ja poikaystävä joutuu hierontahommiin useammin kuin haluaisikaan.
Töissä koitan myös seistä mahdollisimman hyvässä ryhdissä ja monenlaisilla koroilla. Jos seisoo koko päivän ballerinoilla, on selkä aivan finaalissa illalla. Yritän myös seistä polvet edessä, koska mulla on ns. "lukkopolvet", eli pohkeet valuu taakse ja selkä joutuu silloin notkolle.
Kaikkia mahdollisia hoitokeinoja on vuosien aikana kyllä tullut kokeiltua. Olen käynyt urheiluhierojalla, normi hierojalla, akupunktiossa, fyssarilla, hermoratahierojalla sekä osteopaatilla..
Hermoratahieronta on ihan ykkönen, mutta henkilö, joka sitä mulle on tehnyt asuu niin pohjoisessa ettei siellä voi ihan hirveän usein käydä.. Osteopatia auttaa myös hyvin, mutta mun on todella vaikea löytää aikaa, jolloin hoitoihin pääsisi.. Tääkin on sitten ihan oma ongelma.
Mulla on myös Back on Trackin selkävyö, joka on etenkin talvisin mun hyvä kaveri! Se tukee ja lämmittää kivasti ja mikä tärkeintä, se antaa lämpösäteilyä joka taas kiihdyttää verenkiertoa. Olen myös harkinnut Back on Trackin lakanaa, mutta se on sen verran tyyris etten vielä ole sitä kotiin kaupasta kuljettanut. Onko jollain muuten siitä kokemuksia?
Eli summa summarum. Jos en istu suorassa, en vaikuta hevoseen tasaisesti. Jos en voi vaikuttaa tasaisesti, ei hevonen voi liikkua oikein. Jos hevonen ei liiku oikein, ei saada aikaan tuloksia. Joten nyt täytyy tehdä jotain!
Toimintasuunnitelmaksi kohti parempaa istuntaa ja selkää aionkin nyt asettaa seuraavia tavoitteita;
- venyttely joka ilta
- rintakehä ulos ja ylös ratsastaessa
- napa kohti selkää ratsastaessa
- vatsalihasten treeni jälleen tehokkaaksi (sali..)
- selän hoito kerran kahdessa viikossa hierojalla/osteopaatilla/muualla, missä?
- ryhdikkyys töissä
Mitä hoitomuotoja te olette käyttäneet samanlaisiin tai ainakin samantyyppisiin vaivoihin? Onko suositella jotain hyvää paikkaa tai henkilöä?
