 |
| Hilda aamumaastossa viime kesänä |
En tiedä mikä siinä on, mutta musta on tosi tylsää vain kävellä hevosten kanssa. Ihan sama, olenko maastossa vai kentällä - en jotenkin vain osaa rauhoittua ja olla. Silloin paras kaveri on puhelin, ainahan mulla on joku meili tai vastaamaton fb-viesti, johon voi vastata. Ei ole väliä, onko ratsuna uusi vai vanha tuttavuus, puhelin on yleensä aina kourassa.
 |
| K:n kanssa menossa treenailemaan |
Eihän siinä mitään jos puhelin tippuu maahan, niitä saa aina uusia, (tosin aika kalliiksi tulisi joka viikko tiputella luuri maahan ja rikkoa se..) mutta jos hevonen sattuisi säikähtämään ja mulle kävisi jotain? Saattaisipa hieman muuten harmittaa.
Miltein joka päivä näkee tällaisia kuvia koristamassa facebookin sivuja. Minä ja heppa alhaalta tai ylhäältä, kypärän kanssa tai ilman. Mullakin niitä on ihan liikaa..
 |
| Ihanin poni Ed <3 |
Toinen huono tapa (jota en onneksi enää harrasta kovin usein) on musiikin kuuntelu. Kuulokkeiden läpi ei kuule mitään muuta ja sepä vasta vaarallista onkin. Esimerkiksi tiedän monia jotka maastoilevat aina kuulokkeet korvilla. Entä jos takaa tuleekin rekka tai pyöräilijä, jonka hevonen kuulee mutta sinä et? Nämä ovat nimen omaan sellaisia tilanteita, joissa ratsastaja pystyy ennakoimaan ja välttämään haaverin. Kuulokkeet päässä siihen ei kuitenkaan pysty.
 |
| Akustin kanssa maastossa muutama viikko sitten |
Muuten olen aika tyytyväinen siihen miten turvallisesti käsittelen hevosia. Talutan hevosia aina narussa, hankalampia jopa ihan myös kotona ketjun kanssa. Olen tottunut huolellisuuteen hevosten kanssa hoitajaurani aikana varmasti juuri sen takia, koska olen niin pienikokoinen. Minulla on ollut myös aina todella paljon ammattilaisia ympärilläni, niin hoitajia kuin ratsastajia, jotka ovat aina painoittaneet turvallisuutta.
Mitä huonoja tapoja teillä on? Oletteko lopettaneet jonkun niistä jonkun haaverin myötä?