maanantai 21. toukokuuta 2018

Etelän aakkoset

Tein aikoinaan Saksan reissusta tällaisen aakkoset-postauksen ja päätin tehdä tästäkin pidemmästä ulkomaan reissusta nyt saman homman! Toivottavasti tykkäätte, koitin mahduttaa mukaan kaikkea vähän erilaista infoa kuin aiemmin :)

Anu&Auni. Ilman näitä tyttöjä en olisi kyllä selvinnyt reissusta. En niin töiden puolesta kuin henkisestikkään. Oltiin reissussa kuitenkin 3kk ja nää tytöt oli mulle kuin perhe koko ton matkan ajan. Anu oli siis meidän hevosenhoitaja ja asuttiin koko aika yhdessä meidän rekassa. Auni taas asui meidän vieressä ja oli Emman hevosenhoitaja. Käyntiin aina yhdessä töiden jälkeen syömässä tai hengailtiin rekassa ja juotiin teetä tai syötiin jotain hyvää <3


Bileet vei tyttöjä tai tytöt vei bileitä.. Miten sen nyt sanois :D Rankka työ vaatii rankat huvit. Bileitä olis tosiaan ollut tarjolla keskiviikkosin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Me käytiin yleensä juomassa muutamat aina keskiviikkosin koska tarjolla oli ilmaisia burgereita. Täytyy kyllä myöntää että päädyttiin ehkä puolet myös noista kerroista olemaan vähän pidempää ulkona kuin 23 :D Mutta, perjantaisin ei menty oikeastaan koskaan ulos ja sunnuntaisin tultiin melkeen aina ajoissa kotiin!

Partytime

Cascalinus oli hevosista mun mielestä se joka reissussa kehittyi eniten. Aivan ihana ori joka kasvoi henkisesti tuolla reissussa niin paljon että ei voi olla kuin ylpeä <3 Tottakai se myös oppi paljon uusia asioita mutta siitä tuli oikeasti iso poika tuolla reissussa. Tuosta hevosesta tulee ihan jotain huikeeta kun se vaan saa kasvaa rauhassa ja saa selkäänsä oikeat tyypit!

Despacito soi sekä Espanjassa että Portugalissa ihan koko ajan kaikilla kanavilla ja joka paikassa! Eli jos sitä ei oltu ajettu loppuun tohon reissuun mennessä niin viimeistään ton matkan jälkeen osas kaikki sanat etu ja takaperin ulkoa :D

Etuoikeutettu fiilis kyllä jäi käteen tuosta reissusta. Sain niin paljon lisää tatsia hevosiin ja tutustuin niin moniin uusiin ihaniin ihmisiin ettei mitään järkeä <3 Nyt innolla odotan jos pääsisin Vilamouraan uudestaan syksyllä - pomo väläytti että mentäisi sinne :D


Fanta Limon on mun ehdoton ykkönen mitä tulee limuihin :D Suomesta saa jotain saman kaltaista mutta ei tuota samaa Fanta Limonia mitä Espanjasta.. Ainakaan se ei maistu samalta.. Tuota limua tuli taas kulutettua enemmän kuin laki sallii! Muistan että edelliseltä Sunshine Tourilta ostin lavallisen limua kun muut osti viinejä kun kerrankin oli tarpeeksi iso auto (hevosauto) jolla ne kuljetettiin Suomeen :D

Goffinet (Thierry Goffinet) jäi ehdottomasti Emma Stokerin ohella mieleen ratsastajista. Super pieni mies jonka menoa oli huikeaa seurata. Sain häneltä paljon ideoita omaan ratsastukseen etenkin istunnan käytöstä. Voisin vannoa että hän ei montaa senttiä mua pidempi ollut, joten oli helppo samaistua hänen tyyliinsä ratsastaa. Hän ratsasti niin nuoria hevosia kuin GP-luokkiakin ja pärjäsi tourilla ihan mukavasti :)

Hevosauto oli mun ja Anun koti siis koko reissun ajan. Helasoiden auto sopii kyllä kahden henkilön kodiksi oikein hyvin jos kemiat pelittävät :D Se on kuitenkin vähän kuin asuisi pienessä yksiössä kahdestaan KOKO ajan jonkun kanssa. Me jaettiin kuitenkin kaikki ruoat, tauot, herätykset ja surut ja murheet keskenämme joten jonkun ei niin huikean tyypin kanssa se olisi saattanut olla aika haastavaa :D Meillä oli molemmilla ihanan isot sängyt ja vaattet mahtuivat hyvin toisella ohjaamoon ja toisella yläsängyn kaappeihin joten tilaa oli ihan hyvin.

Ihmiset olivat molemmissa paikoissa aivan älyttömän ystävällisiä. Aina kun tarvitsi, sai apua ja kaikki olivat muutenkin joka paikassa niin auttavaisia ja kohteliaita. Etenkin Vilamouran hevosten "ruokapalvelu" oli ihan huikea. Kun tilasi heinää tai olkea, pojat toivat ne aina todella nopeasti ja kantoivat ne aina sisälle talliin asti. Lisäksi me oltiin tilattu esim. Hartogin rehuja suoraan kisapaikalle niin toimihenkilöt toivat ne isolla lastaajalla hevosautolle ja nostivat ne suoraan sisään ja meidän ei tarvinut itse nostella niitä yksitellen :D



Jäätelöä tuli syötyä helposti litra kahteen pekkaan yhden illan aikan :D Meillä oli meidän pienessä jääkaapissa aina kaksi pakettia jätskiä ja sitten isossa pakkasessa (joka oli hevosten kylmäsuojille) vielä ainakin kaksi pakettia.. Melkoisia jätskihirmuja voisin sanoa :D

Kielimuurin kohtasi aina välillä jos kenen kanssa. Ihan vain englanniksikin välillä, kuka muka tietää mikä on esim. huulipuristin englanniksi? Siinä sitten aina selitit ja kuvailit mitä tarkoitit jos sana oli hukassa. Ja niitä portugalilaisia en ymmärtänyt ollenkaan enkä hirveästi niitä espanjalaisiakaan :D Kaikesta kuitenkin aina selvittiin vaikka vähän haasteita välillä olikin.

Laatu sai tuolla reissussa ihan uuden merkityksen hevosten suhteen. Etenkin nuorten hevosten luokissa näki niin uskomattoman laadukkaita hevosia, että huhhuh. Tietysti GP luokissa ja muissa hieman isommissa luokissa näki myös todella hienoja hevosia, kisoja olisi voinut katsoa aamusta iltaan helposti jos ei olisi ollut töitä :D



Marina oli Vilamouran keskusta. Paikka itsessään oli tosi pieni mutta todella kaunis ja sympaattinen. Käytiin siellä muutamia kertoja syömässä ja sunnuntain bileet oli aina Marinan yhdessä irkkupubissa. Ravintoloita Marinassa oli todella paljon, mutta muuten kauppoja ostosten tekoon siellä oli melko niukasti.

Syömässä Marinan Tex Mex mestassa

No Solo Italian oli meidän lemppari kaikista ravintoloista. Se ei ollut mitenkään huikea, mutta sieltä sai hyvää pastaa, pizzaa ja lasagnea. Mutta ennen kaikkea siellä oli huikeat jäätelöannokset <3 Käytiin siellä varmaan melkeen kerran viikossa isommalla porukalla ja otettiin aina eri jätskiannokset koska haluttiin kokeilla kaikkia mahollisia :D


Nää jädeannokset <3

Orit olivat kyllä reissun aikana niin iloksi kuin suruksi. Niiden kanssa sai kyllä koko ajan miettiä mitä tekee ja missä tekee ja miten tekee. Karsinoihin piti virittää sähköt ja piti huolehtia että toiselle puolelle ei laitettaisi tammoja mikä oli hieman haasteellista kun toisen puolen hevoset ei ollu meidän hevosia :D Mutta kyllähän niillä oli ihana ratsastaa kun pojat oli niiiin hienoja <3 Etenkin Christeristä tuli lähes joka kerta kehuja kun oli ratsastamassa..

Christer ja Carlo

Pol Tina, Tina Pol. Tämä nainen omistaa ison tallin ja kasan hevosia Sveitsissä. Hänen kaksi ratsastajaa ja 12 hevosta olivat myös tourilla, mutta harmillisesti vain ensimmäiset 4 viikkoa. Heillä oli ihan Super tiimi täynnä kivoja tyyppejä. Hoitajia oli kolme ja molemmat ratsastajat olivat mukavia. Enemmän meillä tuli kuitenkin vietettyä aikaa noiden hoitajien kanssa koska he kävivät meidän kanssa aina syömässä ja juhlimassa kun tallit ja hevoset oli hoidettu - ratsastajat menivät aina jo aiemmin syömään :D

Quatro. Me oltiin kyllä aikamoinen neljän kopla Anun, Aunin ja Wilman kanssa :D "Hullut suomalaiset" niin ku lähes kaikki tapas sanoa :D Lisäksi multa ei toi Espanja eikä Portugali vääntyny niin yhtään mutta numerot sentään osasin. Lisäks tää oli niin vaikee kirjain etten keksiny muuta vaikka toikin taitaa olla italiaa eikä espanjaa :D


Ranskalaiset parissakin eri tarkoituksessa :D Niin kuin aiemmin mainitsin, käytiin iltaisin usein syömässä kisapaikan raflassa ja otettiin melkein aina ranskalaiset ja jotain muuta. Hyi kun epäterveellistä.. Mutta ranet ja majoneesi oli pitkän päivän jälkeen parasta <3 Ja olihan kisoissa myös paljon kivoja ranskalaisia tyyppejä joihin tuli tutustuttua :)

Sangria oli sitten kyytipoikana usein noille ranskalaisille ja ranskalaisten kanssa :D Tarjolla oli punaista tai valkoista sangriaa ja otettiin yleensä aina valkosta. Bileissä se kannu jostain syystä täyttyi aina henkilökunnan puolesta kysymättä säännöllisin väliajoin aina ilmaiseksi.. :D

Tuuli meinasi välillä yltyä niin Espanjassa kuin Vilamourassa niin kovaksi ettei mistään tullut mitään. Milloin kaatuivat esteet, millon meinasi teltta suurinpiirtein lähteä lentoon ja välillä tuntui että meinasi itse karata tuulen mukana. Välillä laitoin Aapollekkin korvahupun ihan vain sen takia kun tuuli häiritsi sitäkin niin paljon.

Unelma. Kyllä mun täytyy myöntää että tollanen reissu on ihan unelma. Jokainen joka tollaisesta haaveilee ei kyllä pety kun pääsee paikalle. Jo se pelkkä reissaaminen Euroopan halki hevosten kanssa on kaikessa rankkuudessaan ihanaa. Ja kaikki ne fiilikset ja kokemukset mitä tuolla sai kokea - parasta!



Vilamoura oli Mijakseen verrattuna mun mielestä kivempi ympäristöltään ja elämältään mutta Mijaksessa taas oli helpompaa treenata ja olla hevosten kanssa. Talli oli kiinteä ja oli laukkarataa yms, mutta Vilamourassa oli ihanan paljon ihmisiä ja tunnelmaa.

Myös Madis kävi moikkaamassa <3

Wilma tuli auttamaan meitä kahdeksi viikoksi Vilamouraan. Wilmahan on auttanut mua jo monta vuotta ja on varmasti ihan tuttu tyyppi monelle mun somekanavan seuraajalle :) Wilma sai reissun multa vähän kuin "palkkana" kaikesta tehdystä työstä viime kauden aikana. Wilmasta oli ihan hirmuisesti apua ja musta oli myös kiva että Wilma pääsi näkemään vähän isommat kisat ja nauttimaan reissusta :) Uskon että saan Wilman myös nyt kesällä johonkin isoihin kisoihin mukaan, täytyy vaan vähän sumplia aikatauluja!

Wilma

X-ray oli monilla hevosenomistajilla käytössä lekureiden puolesta Vilamourassa. Hevosia myytiin ja ostettiin aika tiuhaan tahtiin joten lääkärit tekivät hyvää tiliä ostotarkastuksilla!

Yskä riivasi meitä kaikkia suomalaisia lyhyemmän tai pidemmän jakson Vilamourassa. Mua tuo paholainen vaivasi yli 4 viikkoa!! Yksi viikko oli aivan hirveä, ääni lähti ja kurkku ei ole ikinä ollut noin kipeä. Vielä Suomeen päästyänikin kurkku oli ihan sairaan kipeä ja ekaa kertaa elämässäni menin hakemaan kunnon lääkkeet yskään ja sain kuulla että mulla oli kurkunpään tulehdus ja poskiontelon tulehdus.. Onneksi lääkkeet purivat hyvin ja sain kaikki taudit kumottua.

Zaatana. Kyllä te tiedätte. Välillä menee hermo ja ulkomaalaiset haluaa aina oppia edelleen 30 vuoden iässä kirosanoja muilla kielillä. S ei ihan taivu monilta suomalaiseen tapaan joten usein saatana käänty zaatanaksi :D

Ämpärijuotto. Kaikki meidän 14 hevosta oli koko Vilamouran ajan ämpärijuotolla.. Onneksi meillä oli maailman paras letku ja liitin, joiden ansiosta vesien täyttö meni paljon nopeammin ja kivuttomammin kuin kantaen..

Talli Aapon kyydistä kuvattuna

Ötökättömyys. Siellä ei ihan oikeasti ollut mitään ötököitä ainakaan tuohon vuodenaikaan. Ei niin Espanjassa kuin Portugalissakaan!! Oli aika luksusta sekä hevosille että ihmisille :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti