torstai 7. marraskuuta 2013

Pomppuja ja odottamista

Cara on vielä yksi varsinainen hätähousu! Sen mielestä hyppääminen on niin huisin hauskaa, että se voisi hypätä vain joka päivä ja koko ajan. Tai siltä se ainakin tuntuu. Mitä isompi este, sitä kovempaa se haluaisi mennä :D Joten kovin isoja ei siis mennä..

Sunnuntaina siis hypättiin Caran kanssa hieman rataa, mutta aika paljon joudun vielä tekemään ympyröitä väliin, jotta saan ponin Nielsin sanojen mukaan "mukavaksi sisältä niin, että saan vartioida sitä samaan aikaan ulkoa". Tämä neuvo on oikeasti auttanut mua tosi paljon. Ihan simppeli juttu, ponin tai hevosen täytyy tuntua mukavalta kaarteessa. Treeneissä, jos se ei sitä ole, täytyy se tehdä sellaiseksi. Tämä neuvo on jotenkin saanut mut paljon tarkemmaksi ja jämptimmäksi nyt kaikkien hevosten kanssa.

Aloitin Caran kanssa perinteisesti ympyrällä. Halusin että se odottaa erinomaisesti, hyvä ei kelvannut. Sen täytyi lähestyä estettä prikulleen siinä laukassa, mikä mulla oli kaarteessa ja jos niin ei tapahtunut, pysäytin sen joka kerta esteen jälkeen. Tämähän toimi alkuun, ja oikeastaan myös loppuun, koska kun tein harjoituksia, sain esim. linjat sujumaan paremmin aina pysähdysten jälkeen :) Alla olevasta videosta näätte alun harjoituksen ja sen, kuinka rytmi säilyy.


Aloitin radan linjalla, johon tein ensin viisi laukkaa (16m) koska halusin edelleen pitää pienillä esteillä hieman odottavan fiiliksen. Tavoitteena oli sitten vain hieman avata laukkaa isommalle radalle, mutta eihän se ihan niin helposti mennytkään.. Alkuun tein paljon toistoja pienillä esteillä ja sain asiat sujumaan aika hyvin. Pidätteet meni läpi ja sain ponin mukavaksi kaarteissa. Mutta isommilla radoilla poni sitten hieman kuumui ja jouduin tekemään pysähdyksiä ihan urakalla. Isommilla radoilla poni selkeästi hieman vielä siis jännittää, koska vauhti lisääntyy. Skouppia sillä kyllä on, joten jännityksen laitan rutiinin puutteeseen. Ponilla on siis hieman jännää vielä isommilla radoilla ja se ei vielä luota muhun tarpeeksi, ja siksi se ei uskalla antaa mun päättää asioista täysin. Nyt täytyy vaan saada luottamus ja rytmi kuntoon pienemmillä radoilla, ja sitä kautta rakentaa ponia. Näin ne isommatkin radat sujuvat sitten myöhemmin :)


Tuosta ylläolevasta videosta näkyy hyvin, kuinka pidäte ei ihan vielä mene täysin läpi kaarteessa joka kerta. Toiston kautta kuitenkin poni korjaa hyvin virheensä ja suorittaa näin kaarevan linjan paljon paremmin. Vika linja oli mun oma etäisyysvirhe, siellä pidäte menikin jo niin hyvin läpi, että väliin sujahti yksi ylimääräinen askel :) Mutta onneksi ponilla on nopeat etuset!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti