Niels kysyi multa heti ekana meidän ongelmia. Kerroin siitä, kuinka Aku toimii kotona, muttei samalla tavalla ulkopuolisissa treeneissä tai kisoissa. Sanoin myös että se on aika spooky ja hieman kulmikas laukassa. Herra Nanningin seuraava kysymys löi mut ällikällä, "mikäs siinä sitten on hyvää"? Öööö.. Noh, se on yleensä aika rehellinen, eikä pysähdy. Siitä Niels oli iloinen.
En siis kerennyt verryttelemään yksin ollenkaan, vaan pääsin suoraan herran silmän alle. Mähän verkkaan Akun aina niin, että ratsastan isoa ravia eteen ja sitten hidastan, ja taas eteen ja jälleen hidastus. Tämä on ainut tapa saada se kunnolla hereille ja aktiiviseksi jalalle ennen laukkaa. Nielsin mielestä ravasin kuitenkin liian lujaa koko ajan ja hän halusi Akun tosi hitaaseen raviin.
Ravissa sain kuitenkin hyviä perusvinkkejä siihen, kun Aku jää niin helposti vahvaksi vasemmasta ohjasta oikeaan kierrokseen. Niels halusi korjata ongelman vasemmassa kierroksessa niin, että sain ratsastaa sisäjalalla kohti ulko-ohjaa siten, että sisäkäsi oli koko ajan aivan rento. Kun sain Akun tässä hyväksi, oli myös oikea kierros parempi. Kuitenkin itse koen ulospäin asettamisen edelleen hyödylliseksi, vaikka tämä Nielsin outside ring and inner leg- systeemi toimikin hyvin ja juuri niin kuin sen pitää. Ulos päin asettamalla saan Akun vaan ainakin omasta mielestäni vielä paremmin molemmille ohjille, etenkin sinne oikealle.
Laukassa meillä olikin alkuun sitten todella paljon hankaluuksia juuri sen takia kun Niels halusi Akun olevan niin rauhallinen koko ajan. Mutta kyllähän se mies oli ihan oikeassa kaikessa, en minä sitä väitä. Tottahan se on, että Akun laukka on hieman liian nopea edelleen ja kun rytmin säätää hitaammaksi, on sen vaikeampi ja työläämpi kantaa itseään. Mutta olisi ollut niin kiva näyttää Nielsille, että ihan oikeasti suoriudutaan hyvinkin tuollaisesta perus tehtävästä, jos vaan saan herätellä sen.. Mutta totta on myös se, että ammattilaisen kanssa noita hankalia asioita kyllä kannattaa treenata. Ongelmana oli siis se, että aina kun jätin Akun kantamaan itseään yksin, halusi se tiputtaa raville tai lähteä liian nopeaksi tahdin suhteen laukassa. Tämän Niels neuvoi korjaamaan niin, että aina kun Aku tiputtaa raville, niin tekisin tarkan uuden noston ja sen jälkeen muutaman kerran eteen-taakse laukassa ja siirtyisin sen jälkeen vasta takaisin puomitreeniin. Tämä auttoi, ja oikealle meillä olikin jo aika ajoin aika helponkin oloista tekemistä. Saatiin Aku myös lopulta laukkaamaan hyvin vasemmalle, vaikka se alkuun protestoi hieman pukittamalla, mikä ei ole sille ollenkaan tyypillistä.
Toisessa tehtävässä meillä oli kaksi puomia ympyrän kaarella ja välissä 9,5 metriä. Itse tein tätä väliä kahdella askeleella, jotta saisin laukan rullaamaan hyvin. Ja tässä vaiheessa kun sain edetä reilusti, saatiin me Akun kanssa tosi hyvä flow päälle. Nielskin huomasi sen ja oli tyytyväinen muutokseen :) Vaikka normaalisti mun olisi ollut paljon helpompi tehdä tuohon väliin se kolme, niin Nielsin mielestä se olisi ollut liian rankka tehtävä Akulle. Tässä sen huomaa, kun on uusi valmentaja pelissä - hän ei tiedä niitä ongelmakohtia, jotka oma valmentaja tietää. Mutta tässä tapauksessa se kyllä toimi, koska en vaan voinut jäädä nysväämään yhtä askelta väliin lisää, vaan päätin sujua välin ja kaarteet. Eli ainakin yksi tavoite saavutettu - en nysvännyt lisää askeleita ennen puomeja, jee!!
Niels kiinnitti myös paljon huomiota laukasta raviin siirtymisiin. Hän halusin, että kokoaisin laukkaa ennen ravisiirtymistä, jotta Aku jäisi saman tien laadukkaampaan raviin. Tähän täytyy jatkossa kiinnittää paljon huomiota, tuli ihana ahaa-elämys!! Tästä treenistä ja neuvoista voitte katsoa pätkän täältä.
Viimeisenä tehtävänä oli kolme kavalettia suoralla linjalla, väleissä 12m. Tein kaikkiin väleihin kolme laukkaa ja Aku toimi aika hyvin. Niels halusi, etten yliratsasta laukkaa ennen ensimmäistä kavalettia, jotta kaikki askeleet olisivat samanlaisia väleissä. Tähän tiedän sortuvani usein, mutta kukaan ei aikaisemmin ole mulle siitä muistanut oikein sanoa Peikkiä lukuun ottamatta.
Tämän treenin voitte katsoa täältä. Siljalla on käytössä FilmMe- toiminto, jolla siis pystytään kuvaamaan 7 minuutin pätkissä aina omaa ratsastusta :) Ideana olisi se, että valmennuksia pystyttäisiin jossain vaiheessa pitämään maasta toiseen vain tämän systeemin avulla, hurjaa. Mun mielestä videossa on aika hyvä laatu ja kamera pysyy hyvin mukana koko ajan. Mulla siis oli asennettuna ranteeseen sellainen kello josta videon sai päälle ja pois. Toivottavasti saan huomennakin tämän kellon käteen, oli aika kiva katsoa tältäkin nauhalta omaa menoa.
Kommentiksi sain Nielsiltä, että Aku on kivan oloinen hevonen, mutta myös tarpeeksi fiksu ja ovela, että ehtii käyttää kaikki virheet hyväksensä. Spookyydestä ei kuulemma kannata välittää vaan tärkeintä on nyt saada Aku kantamaan itsensä paljon paremmin. Itse olen kuulemma "smart rider" ja mulla on hyvät jalat, jee! Olin iloinen tuosta jalka-jutusta, koska niiden eteen olen tehnyt töitä. Sisäkäsi pitäisi Nielsin mukaan saada vielä rennommaksi vasemmalle ja mun pitäisi katsoa enemmän mun käsiä kun ratsastan, jotta saan ne vielä paremmin vierekkäin ja hallintaan.
Odotan innolla huomista :) Toivottavasti paikka olisi Akulle jo niin tuttu, että pääsisin jatkamaan hieman rennomman hevosen kanssa alusta asti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti