sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Kivat kisat

Mun mielestä monissa kisoissa on aika painostava tunnelma välillä. Etenkin seurakisoissa, vaikka niinhän sen ei missään nimessä pitäisi olla. Seurakisoissa pitäisi jokaisen saada treenata mukavan ilmapiirin vallitessa, jotta voi sitten hyvillä mielin siirtyä alue- tai kansallisiin kilpailuihin.


Etenkin viime kaudella huomasin kisoja kiertäessäni että aina joku oli puhumassa toisesta sitä ja tätä ja tuota. Ihan sama menikö hyvin vain huonosti - aina siihen löytyi muilta syy. Kun joku sijoittui tai voitti luokan, annettiin keditit hevoselle. Olihan se kokenut kisakonkari ja veisi kenet tahansa maaliin voittajana. Kun hevonen taas kielsi radalta ulos, oli syy tietenkin ratsastajassa.

Mistä me AINA voimme tietää kaiken sitä toista ratsastajaa paremmin? Itse ainakin syyllistyn aivan liian usein muiden arvosteluun. En välttämättä sano ääneen mitään, mutta huomaan omassa päässä käyväni läpi virheitä ja onnistumisia, joita muut ratsastajat tekevät.

Me emme kuitenkaan kukaan tiedä, millaisin tavoittein kukin ratsukko kilpailee. Joku saattaa olla ensimmäistä kertaa hyppäämässä isompaa luokkaa, jollain saattaa olla uusi hevonen alla tai valmentaja on päästänyt oppilaansa liian suureen luokkaan liian nopeasti. Ja palatakseni vielä edelliseen kappaleeseen, sehän on ihan hemmetin hienoa, jos joku on saanut alleen kisakonkarin, joka oikeasti vie kenet tahansa maaliin. Mä olisin nimittäin todella onnellinen sellaisesta elukasta :)

Aika ison sillan kautta päästäänkin tämän päivän kisoihin. Tänään kisoissa oli nimittäin tosi kivaa! Oltiin Akun kanssa hyppäämässä 90 ja 100cm Melginien harjoituskisoissa ja täytyy sanoa, että mua hieman jännitti. Ei ehkä niin se kisa vaan ne kaikki ihmiset ja niiden tuijotus. Mä en oo oikeastaan koskaan välittänyt siitä, mitä muut mun tekemisestä on mieltä, mutta Hippolan myötä musta tuntuu että monet tietää musta ja mun hevosista enemmän kun minä itse. Onneksi korvia ja silmiä on niin monessa paikassa, että aina saa kyllä kuulla mitä puhutaan ja missä :)

Aku on ollut viime aikoina tosi hyvä (viime viikonloppua lukuunottamatta) ja moni varmasti odotti meiltä tydellistä ja upeaa suoritusta. Mulla itselläni oli kuitenkin vain kaksi tavoitetta; saada Aku rennoksi ja laukka pyörimään. Itse en saisi nyppiä kaarteeseen lisäaskelia ja katse pitäisi olla hypyissä ylös. Tämä oli kuitenkin eka kisa jossain muualla kun treenihalli Peikillä, joten mua todella kiinnosti nähdä miten Aku käyttäytyisi. Se kun on sellainen kyttääjä ja stressipete. Tässä sen taas huomaa, joku katsomossa saattaa ajatella, että miksi se nyt tekee näin tai noin ja miksi se ei nää askelta vaikka on ratsastanut niin paljon. Ihan vain siksi, koska mäkin olen vain ihminen joka tekee virheitä, tai ei edes ajattele asioita virheenä, kun tavoitteet on jossain muualla.

Ysikympissä missasin pahasti yhden ponnistuspaikan kun päätin etten nypi ulos kaarteesta vaan ratsastan vaan eteen. Pysyin tavoiteessa, vaikka yksi ponnistuspaikka menikin pieleen. Ei kauheen paha juttu musta :) Ja Aku oli ihmeen rento ja kuuliainen! Uusinnasta yksi pudotus, kun kokeilin aika pientä kaarretta - ei siis mitään draamaa :)

Metrissä olin perusradalta nolla ja samoin AM5 arvostelun myötä lopuksi hypätyssä uusinnassa. Aika ei ihan riittänyt sijaan, mutta olin Akuun supertyytyväinen! Sen laukka pyöri, se eteni, ei tuoijottanut ja se kuunteli mua. Ohjeet ei ihan aina olleet niitä parhaita mahdollisia, mutta pääasia oli, että se kuunteli mua. Nyt seuraavaksi mun täytyy vaan uskaltaa luottaa siihen laukan aktiivisuuteen ja päättää itselleni rytmi. Sitten alkaa olla hyvin pullat uunissa :)

Mutta kiitos Melginin tallin väelle kivoista ja hyvin järjestetyistä kisoista - tulen varmasti uudelleen. Tällaisia kivoja ja rentoja kisoja pitäisi olla niin paljon enemmän. Tulee nimittäin tosi hyvä mieli, kun ihmiset tulevat kehumaan edistystäsi viime kaudesta tai kun tuntemattoman tytön kanssa voi heittää läpändeerosta odotellessa uusinnan alkua. Ei mitään verenhimoista kilpailua kenelläkään ja kaikki jaksaa tsempata toisiaan loppuun asti.

Itse ainakin koitan jatkaa tällaisella fiiliksellä tulevissa kisoissa ja jakaa sitä hyvää fiilistä myös muille :) Ja aion pitää sen suun kiinni ja olla arvostelematta muita koska ei me oikeasti tiedetä muiden tekemisistä mitään.

Tässä vielä päivän videot. Ens kerralla haetaan parempaa rytmiä ja parempia lähestymisiä ;)




3 kommenttia

  1. Hmmhmmm... Tuota noin... Yksi syy miksi estekisoja käydään katsomassa on sama syy kuin käydä katsomassa toisten ratsastustuntia: näkee ratsastajan valintoja tiukoissa paikoissa ja harjaantuu huomaamaan virheitä. (kisoissa ei yleensä ole vain ratsastuksenopettajaa huutelemassa neuvoja ) Se arvosteleminen on se syy miksi kisoja seurataan ja etenkin ne virheet. Koska virheistä oppii. Toistenkin virheistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, siinä oot ihan oikeassa :) Ja siksi kisoissa onkin hyvä käydä, samoin kuin valmennuksissa - ihan vain seuraamassa. Eri asia on kuitenkin oppia muiden virheistä kuin valittaa niistä tai haukkua muille :)

      Itse kävisin todella mielläni seuraamassa enemmän valmennuksia ja painotan myös kaikille omillekkin oppilaille että niin olisi hyvä tehdä :)

      Poista
  2. Kuvaajalle antaisin kommentin että kamera tärisee välillä melko häiritsevästi. Eli kannattaa kertoa terveisiä että kiinnittää siihen huomiota :) Tai jos olisi joku pieni jalusta tai voisiko kameraa pitää esim maneesin kaiteella tms.

    VastaaPoista