Evitskog 16.2

Käytiin Retun kanssa avaamassa kisakausi Evitskogin harjoituskisoissa viime sunnuntaina.

Päivä alkoi heppojen puunauksella ja kamojen roudaamisella autoon. Oona oli mukana jelppimässä ja keskittyi Retun hoitamiseen kun mä pakkasin kamoja. Sitten vaan hepat autoon ja menoksi. Retun kanssa matkaan lähti siis Siina, jolla hyppäsi Hannin mies Jan.

Kisapaikalla katsottiin hetki ensin kisoja, jonka jälkeen päästiin kävelemään rata. Mitään sen kummempaa radalla ei ollut, 2:lta 3:lle oli pitkät viisi laukkaa, joten rytmi piti saada kuntoon jo ykköselle. Muuten rata oli musta hyvä ja päädyissä oli tilaa ratsastaa suoraan, toisin kuin viimeksi kun hyppäsin kyseisessä maneesissa. Silloin pohja rullasi pahasti alta, nyt pohja piti paremmin ja esteet oli sijoitettu niin, etteivät kaarteet joutuneet ihan niin koville.

Kasikympin verkassa Retu oli tosi pinkeä ja menossa ihan joka suuntaan. Otin tarkoituksella paljon hyppyjä pikkuesteelle, jotta sain hieman ylimääräistä virtaa purettua pois. Paikat osui hyvin, mutta Retu ei oikeen viitsinyt noin pienillä esteillä käyttää itseään ihan kunnolla - perus Retu siis.

Rata kasikympissä oli tosi tasainen ja hyvä. Sain kaikki paikat osumaan ja Retu odotti kivasti mun ohjeita. Nyt mulla ei ollut sitä ongelmaa, että Retu olisi 3-4 askelta ennen estettä yrittänyt vetää itsensä pitkäksi, vaan sain jatkaa koko ajan samassa rytmissä. Toisaalta, mun laukkakaan ei ollut ihan niin iso, koska esteet olivat pieniä, joten isossa laukassa se tapahtuu selvästi herkemmin. Tuloksena nolla ja clear round.

Ysikympin verkassa Retu oli ihan super. Se odotti ja käytti selkäänsä nyt paljon paremmin. Pääsin jalkojen kanssa nyt lähemmäs ja sain laukasta todella hyvän. Otin vain muutaman hypyn, koska yksi rata oli jo alla.

Ysikympin rata ei ollut ihan niin tasainen kuin kasikymppi. Nyt kun laukkasin enemmän, koitti retu pari kertaa vetäistä itsensä juuri ennen estettä pitkäksi ja muutenkin se tuli huonommin takaisin esteiden jälkeen. Lisäksi jouduin parille esteelle lähettämään sen inahduksen kaukaa ja kutoselle se tuli turhan juureen juuri sen takia kun pääsi vetäisemään pidätettä vastaan.

Tuloksena kuitenkin nolla ja clear round jälleen. Rusetteja ei siis kummassakaan luokassa jaettu, koska kilpailut olivat vain harjoituskilpailut.

Alla vielä video 90cm:stä! Tästä on kiva jatkaa kisakautta :)

Hildan vuosi 2013

Tavoitteina Hildan kanssa kaudella 2013 oli osallistua piensuokkien mestaruuksiin koulussa, kentässä ja esteillä sekä kasvattajakilpailun molempiin lajeihin.

Kauden alussa hiottiin siirtymisiä ja rytmiä sileällä. Käytiin Kikon ja Kirsin tunneilla ja saatiin paljon apuja!

Kierrettiin paljon kisoja kesän aikana. Tarkoituksena oli hypätä ponin kanssa muun muassa Jumping Kemiö, mutta kisan peruuntuessa menimmekin Ypäjälle.

Ypäjä 90cm

Kemiössä oli tarkoituksena tsekata ponin suhtautuminen nurmeen, mutta jouduimme vaihtamaan suunnitelmaa ja kävimmekin Ypäjällä derbykentällä harjoituskisoissa.

Ypäjä harjoituskisat

Ypäjä harjoituskisat 80cm

Samalla reissulla käytiin myös hieman hiekkalaatikossa treenaamassa koulukuvioita ja poni toimi aika hienosti!

Hiekkalaatikossa treenaamassa

Kauden aikana debytoitiin ponin kanssa kenttäkisoissa. Aika huisia oli. Käytiin ensin treenaamassa hieman Cajuksella sekä Keravalla Simon luona.

Cajuksella

Debyytti Keravalla

Kisoissa oltiin sijassa kiinni ennen maastoa, mutta poni sujahti sarjan toisesta osasta ohi ja tiputtiin sitten pois sijalta. Oli kyllä sairaan siistiä, tätä me ehdottomasti tehdään vielä tulevaisuudessa!

Piensuokkimestaruuden ratsastettiin koulupuolella Urjalassa. Siellä Hilda starttasi ekana päivänä nuorten hevosten helpon C:n ja sijoittui toiseksi. Mestaruusluokassa poni oli neljäs, vaikka toinen tuomari sijoitti meidät ykkösiksi. Rata ei ollut omasta mielestä hyvä, mutta tuomarit tykkäs :)

Urjalassa

Hypättiin ponin kanssa samalla Urjalan reissulla myös kaksi esteluokkaa sunnuntaina. Molemmista luokista tuli sija ja poni oli niin leijona <3

Urjala 90cm

Estepuolen piensuokkimestaruudet ratsastettiin Valkeakoskella. Ekassa karsintaluokassa saatiin sininen ruusuke, mutta toisella kierroksella otettiin perusradalta puomi mukaan. Kotiinhan me sitten lähdettiin kun luultiin mitalitoiveiden menneen ihan täysin. Toisin kuitenkin kävi kun kotimatkalla saatiin soitto että hopeeta tuli, VAU!!

Valkeakoski 80cm

Kauden päätavoite, kasvattajakilpailun estepuoli, ei sitten mennytkään ihan nappiin. Poni pudotti ekalla kierroksella 85cm luokassa kaksi puomia.. Toinen oli mun puomi, mutta toinen pudotus oli aivan ponin moka. Harmitti tosi paljon. Tokalla kierroksella hypättiin 95 ja se meni ponin kokemukseen nähden hyvin. Matkaan kaksi puomia, mutta ponille isot taputukset hienosta tsempistä <3 Muita piekkareita kasvattajakilpailussa ei ollut joten siitäkin poni ansaitsee isot taputukset :)

Ypäjä 95cm

Koulupuolella eka päivä meni myös penkin alle. Mä unohdin radan ja tuomareista poni oli liian kiireinen. Se tosin teki elämänsä keskiravit radalla ja mä sain istunnasta hienot pisteet :) Tokana päivänä tsempattiin ja tehtiin elämämme rata ja noustiin sijoituksissa kivasti. Jäätiin kuitenkin puoleen väliin luokkaa, mutta taidettiin olla paras piensuokkipari :)

Verkkaa Ypäjältä kasvattajakilpailusta

Poni sijoittui jokaisessa starttaamassaan kilpailussa Ypäjän kasvattajakilpailua lukuunottamatta, joka on musta aika upea juttu. Se kehittyi hurjasti kesän aikana ja meidän yhteistyö sai paljon varmuutta.

Kaiken kaikkiaan kausi oli ponille aika raskas ja se joutui kyllä tsemppaamaan tosissaan. Mielellään se teki koko ajan, mutta Ypäjällä huomasi, että hieman oli kausi kuitenkin verottanut ponia. Ensi kaudella kilpaillaan piensuokkien mestaruudet kaikissa lajeissa ja osallistutaan tarpeen mukaan muihin kisoihin :)

Ihanampaa ponia saa hakea, tässä vaan on sitä jotain <3

NIIN hieno Aku!

Pitipä tännekkin tulla heti fiilistelemään eilisiä harjoituskisoja. Oltiin jälleen Peikillä kisailemassa ja nyt ei voi muuta kuin olla tosi tyytyväinen!

Hypättiin taas alkuun 90cm verkkaratana. Rata oli muuten erittäin hyvä, mutta ykköseltä kakkoselle tein yhdeksän laukkaa, vaikka olin suunnitellut välin kahdeksalla. Sarjalle tulin myös vähän pienessä laukassa, mutta silti ihan hyvään paikkaan. Yhteen kaarteeseen vaihto ei tullut ja menetin siitä hieman tyylipisteitä. Tällä kertaa sijaa ei siis tullut, mutta rata oli paljon rennompi ja parempi kuin viimeksi!

Metri oli aikaluokka, mutta ratsastin ihan rauhassa ja normaalin perusradan. Sain Akun laukasta tosi hyvän ja pääsin kaikille esteille perille asti :) Jätin 1-2 linjalta nyt sen ylimääräisen askeleen pois ja vaihdot tuli nyt pyynnöstä joka kerta, jee!! Nollarata oikeutti kolmanteen sijaa, mutta koska lähtijöitä oli niin vähän, ei siitä rusettia silti irronnut.

Hyppäsin loppuun vielä viiden esteen 110-radan. Nyt laukka oli jo melkein liian iso, tein seitsemän askeleen välin mm. kuudella, mutta ai että oli hieno fiilis!! Kaikki paikat ihan nappiin, en lyhentänyt ulos kaarteesta ja olin itse pystyssä hypyissä..

Nää tämmöset onnistumiset vaan saa aina niin hyvälle mielelle. Varsinkin kun Akukin on yleensä niin ailahteleva niin tasaiset suoritukset on meille ihan luksusta ja merkki siitä, että jotain on taas tehty oikein :)

Aku <3

Ponimus söpöläinen

Siis kattokaa nyt kuinka söpö toi poni on kaikissa kuvissa?! Mä en kestä <3

mikä mun naamaa vaivaa?

Hilda pääs myös peltohommiin viikko sitten pariinkin otteeseen. Ekalla kerralla meinas olla alkuun vähän turhankin hauskaa, mutta aika nopsasti poni malttoi rauhoittua loppujen lopuksi :)

ponin tukka on niin ihana!!

Tein kaikki askellajit molemmilla kerroilla huolellisesti pellolla läpi ja molempina päivinä jatkoin myös hetken työstöä kentällä. Varsinkin tokana päivänä poni oli jo pellolla niin super ratsastaa, ettei kentällä tarvinut tehdä muuta kuin nostaa hieman muotoa ja käydä läpi siirtymiset ja muutamat avot ja väistöt.

Joulun aikaan poni oli tosi jähmeä edestä ja Kikon tunnillakin se oli normaalia painavampi ja liisterimäisempi edestä. Tunnin jälkeen en miettinyt mitään muuta ratsastaessa, kuin kevyttä tukea ja sitä, että pidätteisiin tuli reagoida heti ja sen jälkeen fiiliksen piti olla kevyt. Tein paljon Kikon neuvomia "nyppäsyjä" ja vaikka välillä tuntu siltä ettei se johda mihinkään, on tuloksia nyt kuitenkin saatu aikaan! Poni on ollut viime kertoina tosi rento ja kevyt edestä ja sen muoto on ollut niskasta asti todella pyöreä.

Moni on kysynyt multa miksi ratsastan Hildaa aina niin matalana.Vastaus on tosi selkeä, mun mielestä hevosen tulee aina liikkua ensin hyvin pitkällä kaulalla ja rentona. Ja tässä se taas nähtiin, kun ensin työstää hevosen rentona, pitkällä kaulalla hyväksi, ei sen nostaminen sieltä luotiviivalle ole ongelma. Toki Hilda saisi liikkua edelleen niskan kanssa ylempänä, mutta kyllä sen kanssa hyvin mielinnyt voisi helpon B:n radalle lähteä. Ja ensi kaudella Hildan tähtäimenä ovatkin koulupuolella piensuokkien koulu SM:t, jossa ohjelma ratsastetaan helppo B tasolla. Toki olisi kiva päästä starttaamaan myös jokunen kansallinen suokkiluokka, mutta ne ovat sitten vaan ekstraa!

happy <3

Huomenna pääsen taas ponin luokse <3 Ajattelin mennä pitkästä aikaa kangilla nyt kun poni on tuntunut niin hyvältä nivelillä. Kokeilen uutta kankikuolainta Kikon kehoituksesta, saa nähdä miten se pelittää!

Retu ja lauantain treenit

Käytiin suunnitelmista poiketen lauantai-iltana maneesilla! Ensin oli suunnitteilla koulutunti Hildan kanssa, mutta se muuttuikin hyppäriksi Retun kanssa :)

Hakiessani Retun tarhasta, huomasin sillä syvän hokinpolkeman toisessa takasessa. Onneksi haava ei ollut iso tai jalka lämmin, joten uskalsin lähteä käppäilemään maneesille.

Hypättiin Kirsin kanssa aika lailla samaa treeniä, kuin mikä edellisillä videoilla näkyy Akun kanssa. Tosin ennen ja jälkeen kolmoissarjan oli kavaletit ja jälkimmäisen jälkeen jatkettiin vain yhdelle yksittäiselle pystylle.

Retu toimi kivasti. Alkuun se rykäisi itseään muutaman kerran hieman pitkäksi noin neljää askelta ennen sarjaa, jolloin vika askel oli aina muita kolmea hieman lyhyempi. Missään vaiheessa se ei tullut liian lähelle, mutta itse tunsin eron selkeästi. Kirsi ei ensin huomannut tätä, mutta sanoessani siitä hän totesi että niinhän siinä käy. Neuvoksi sain ratsastaa Retua hieman enemmän eteen, jolloin rykäisy jäi kyllä monella kerralla pois. Tämä on ollut mulla ongelmana myös kisoissa, mutta silloin mulla on ollut jo niin iso laukka, etten enää enempää kyllä voisi laukata.. Siihen täytyy siis miettiä ratkaisua..

Yhden kerran Retu tökkäsi kolmoissarjan keskellä olevalle okserille, kun sitä oli nostettu jo 110 asti. Retu on hypännyt tuon kokoisia esteitä aika vähän ja sen kanssa täytyy alkaa pikkuhiljaa ottamaan juuri noissa kivoissa ja helpoissa paikoissa noita isompia hyppyjä. Tokalla kerralla mentiin hieman turhan suurella paineella siitä yli - Retu nimittäin otti vähän itseensä.. Kolmas kerta olikin teknisesti tositosi hieno ja hyppy tuntu mahtavalta :)

Ideana oli siis tulla kootusti ekalle kulmakavaletille, sieltä jatkaa kohti suurempaa laukkaa kolmoissarjalle joka oli jälleen diagonaalilla ja sieltä taas kootusti kulmakavaletille josta taas laukkaa kasvattaen pystylle. Olipa muuten hurjaa laukata isoa ratalaukkaa maneesissa pitkästä aikaa.. Nyt täytyy ekoissa kisoissa laittaa tarpeeksi heppoihin vauhtia, että pääsee oikeaan tempoon heti radan alusta asti :)

Tunti oli tosi antoisa ja Retu oli niin iloinen kun pääsi kunnon hyppyhommiin! Toivottavasti päästään pian taas uudestaan :)

Kolmoissarjoja ja analyysiä

Viikko sitten sunnuntaina käytiin Akun kanssa treenamassa pitkästä aikaa kasin maneesilla. Teki kyllä tosi hyvää hypätä pitkästä aikaa ilman valmentajaa koska koko talven on saatu tosi hyvin valmentaja aina paikalle ja yksin hyppäämiset Akun kanssa ovat jääneet aika vähiin. Hyvähän se periaatteessa on, että menee valvovan silmän alle, mutta mä oon sellanen tyyppi, joka myös kaipaa sitä itsekseen tekemistä ja sitä kautta oivallusten saamista.

Nyt luvassa onkin aika analyyttinen postaus ja juuri sillä idealla että olen itse halunnut tuoda esiin niitä omia huomioita ja oivalluksia :)

Tässä ekassa radassa kolmoissarjalle sisääntulo ei ole ihan priima ja siksi puomi mukaan vikalta. Aku joutuu hieman "kauhaisemaan" askeleen okserille ja siksi se ei ihan kerkeä ylös ennen pystyä.

Neljän askeleen linja on hyvä, pääsen hyvin perille pystylle ja väli on tosi hyvä.

Laukan vaihto hieman viivästyy okserin jälkeen ja seuraavalle linjalle meinaa tulla kiire, mutta saan kaarteesta hyvän askeleen ulos ja linja onnistuu rennoilla askeleilla.Näihin vaihtoihin pitää edelleen kiinnittää paljon huomiota ja käyttää kaikki tila hyödyksi jotta saan hyvän laukan taas ennen seuraavaa tehtävää.

Tokalta videolta huomaa, että pääsin nyt paremmin sisään kavaletille ja isomman askeleen kautta lähemmäs okseria, aktiivisesti. Hevonen hyvin suoranan ja hienot hypyt sarjassa, hyvä korjaus hevoselta ja multa pystylle.

Sarjan jälkeen kulmaesteelle hieman hallitummin ja askeleet tasapainoon ja takajaloille, jonka jälkeen taas sujuen eteen.

Tällä kertaa jäin optimipaikasta hieman pystylle, jonka jälkeen jouduin ratsastamaan neljä askelta eteen ja toisen pystyn hyppykaari hieman kärsi. Ennen ensimmäistä pystyä olisi pitänyt saada hieman isompi laukka, jotta linja olisi onnistunut paremmin.

Nyt alas kuitenkin tuli oikea laukka ja pääsin sujumaan kolmen askeleen väliin hyvin. Väli meinasi jopa jäädä hieman ahtaaksi, olisin itse voinut olla enemmän pystyssä. Täytyy muistaa olla yliratsastamatta silloin, kun laukka ja askel ekalle on hyvä :)

Koska viimeinen linja ei vikalla kierroksella ollut priima, halusin tehdä sen vielä yksittäisenä uudestaan. Lisäsin kaarteeseen hieman laukkaa ja näin pääsin perille asti pystylle. Nyt väli oli hyvä, mutta edelleen linjan toisella osalla näkyy edellisen kierroksen tuoma hyppykaaren puute. Hyppykertoja oli alla kuitenkin niin paljon, että tähän oli hyvä lopettaa.

Carautteluja

Jee!! Vihdoin päästiin ponin kanssa jälleen hyppyhommiin :)

Poni oli alkuun aika innokas, mutta kavaletit innari-väleillä saivat sen odottamaan tosi hyvin. Alkuun hyppäsin noita videoilla näkyviä kavaletteja ympyrällä kohti seinää, jotta sain tarvittaessa pysäytettyä ponin suorana seinään.

Sen jälkeen siirryin linjalle, jossa innareiden väli oli 2,8m. Innarilta pystylle taas oli tutut 16m ja neljä askelta.



Koska poni toimi hyvin, en hypännyt kovin montaa kierrosta. Ensi viikolla sitten taas jotain saman tyyppistä, mutta hieman lisää tehtäviä :)

Retu pellolla

Oltiin Retun kanssa siis sekä viime sunnuntaina että tiistaina pellolla :) Kaveri oli kyllä niiiin innoissaan!

Ravailtiin ensin hieman ympäri peltoa. Tai siis yritettiin, koska Retuhan olis vaan halunnu laukata :) Sain sen sitten lopulta hieman rentoutumaan molempina päivinä, mutta suurimmaksi osaksi se vaan töpötti menemään. Keskityttiinkin sitten suosiolla laukkaamiseen ja voi vitsit kun oli kivaa :) Nauroin ihan ääneen kun oli niin kivaa laukata vaan aivan täysiä hangessa <3

Vähän jo rauhallisempaa menoa..

Loppuun taas hieman ravia ja muutama kierros käyntiä. Sitten painuttiinkin kentälle ihan kunnon hommiin - sieltä ei nyt vaan valitettavasti ole kuvia. Halusin vaan revittelyn jälkeen ratsastaa hepan rennoksi tunumalle ja se onnistuikin yllättävän hyvin. Retu tuli kivasti molemmille ohjille ja sain ratsastaa sitä todella rennosti.

Yleensähän Retu on aina sellaine touhottaja, joka ei kunnolla malttaisi keskittyä, mutta peltoilu teki tehtävänsä ja rauhoitti sitä kivasti. Pellolla on muutenkin niin hyvä treenata, kun hepat joutuvat kunnolla polkemaan ja se jos mikä kehittää kuntoa ja jaksamista :)

JEEE!!

kintut nousee :)

täysiii!!

Näitä kuvia on muuten aivan järjetön määrä! Saan helposti näistä tehtyä toisenkin postauksen!

Oliko teillä tuolla joukossa joku lempparikuva? Mä tykkään itse ehkä eniten tosta, jossa ravataan suoraan kohti kameraa ja Retu näyttää tosi iloiselta :) Lumikin pöllyää hauskasti.. Harmi vaan että tiistaina oli hieman sumuista - kuvista tuli vähän hämäriä..

Pellolla!

Terkut Rauhalasta!

Pääsin pellolle sekä sunnuntaina että tänään tiistaina :) Sain kaiken lisäksi myös kuvaajan mukaan, jee! Vihdoin myös te saatte tuoreita kuvia hepoista. Ja nyt niitä onkin aikamoinen kasa.. Palaan huomenna tarkempien selostusten kanssa!

Helmin vuosi 2013

Vaikka Helmiä ei täällä blogin puolella enää näykkään, halusin silti tehdä ponin vuodesta katsauksen.

Helmihän lähti ylläpitoon alkutalvesta 2013, jota ennen olin kerennyt hypätä sen kanssa jo jonkun 90 luokan ja muutenkin treenit olivat sujuneet hyvin. Poni palasi meille kesällä, jolloin jatkoin sen kanssa treenejä normaalisti.

Jo kahden treenikerran jälkeen suuntasimme kisoihin Laaksolle. Poni oli aika intona, mutta kisat sujuivat hyvin. Hyppäsin 80 ja 90. Ysikympissä Helmi sai yhden puomin ja kasikympissä sijan. Hypättiin myös ensimmäistä kertaa pitkä vesi ja hyvin meni! Mitä nyt hieman astuttiin veteen, mutta yli mentiin ja isosti ;)

iso paha vesi ekalla yli. kovaa ja korkeelta!

Helmi Laaksolla

Treenattiin muutama viikko ja lähdettiin Laaksolle uudestaan. Tällä kertaa luokkina 90 ja 100. Ysikympissä saatiin sija ja metristä kaksi puomia. Poni hyppäsi metrin hienolla itsevarmuudella ja puomit olisivat varmasti pysyneet ylhäällä, jos kuski olisi malttanut odottaa ;)

Treenattiin jälleen myös pitkää vettä ja tällä kertaa poni ei edes meinannut astua sinne alastulossa :)

Helmi Laaksolla

Kotona treenaus jatkui, mutta käytiin myös Peikillä hyppäämässä. Poni toimi todella hyvin esteillä, sileällä siinä tosin riitti edelleen paljon hommaa. Helmi oli epätasainen siirtymisissä edestä ja tuli heikosti muutenkin ohjan ja pohkeen väliin täysin rehellisesti.

Treenejä kotona

Treeneissä Peikillä

Sileäkin sujuu pikku hiljaa paremmin ja paremmin :)

Peikin treeneistä

Treenihyppyjä Peikillä

Seuraavaksi suunnattiinkin kisoihin sitten jo Ypäjälle. Siellä hypättiin ponin ekat aluekisat ja luokkina 90 ja 100. Jälleen napattiin sija verkkaluokasta ja metrissä tuli taas ne kaksi puomia. Toinen oli mun oma arviointi virhe linjalta ja toinen menikin sitten hipaisun piikkiin.

Ypäjällä verkassa

Lisää verkkaa Ypäjällä

Ypäjä 90cm

Ypäjä 100cm

Ypäjä verkkaa

90cm Ypäjä

100cm Ypäjä

90cm Ypäjä

Kaiken kaikkiaan kausi ja koko vuosi oli Helmin kanssa ihana. Hieno poni, vielä mahtavampi omistaja ja todella ihania hetkiä.. Tässä ponissa skouppia oli vaikka muille jakaa ja sen kanssa oli upeaa tehdä töitä. Näitä tämmöisiä poneja kun saisi koko ajan ratsastaa päivästä toiseen niin asiat olis aika hyvin :)

Poni tosiaan muutti uuteen kotiin aika pian Ypäjän kisojen jälkeen. Kaikki tsemppi sinne Helmin porukoille tulevaisuuteen, nauttikaa tästä ponista :)