Kirsin koulurääkissä

Vihdoin! Siis vihdoin päästiin taas koulurääkkiin Hildan kanssa! Ne kasvattajaklilpailut lähestyvät kovaa vauhtia, ja meillä on aika paljon vielä duunia edessä. Ongelmana ovat siis olleet oikea laukka ja laukasta käyntiin siirtymiset. Ja oikeassa kierroksessa poni ei oikein ole jäänyt käynnissä ja laukassa kunnon ulkotuelle ja muutenkin se tahtoo jäädä vähän madoksi sinne oikealle ylipäätänsä.

Kirsin tultua tein aika napakan alkuverkan ja Kirsikin totesi, että oikea laukka on mennyt takapakkia. Ennen se oli aina se helpompi ja parempi laukka, nyt se oli kiireinen, etupainoinen ja tahditon. Kirsikin oli kummissaan siitä, miten mulle aina niin hankala vasen kierros olikin yllättäen niin paljon helpomman näköinen. Mulla taas on aika huippu fiilis siitä, että kerrankin joku mun heppa kulkee paremmin vasemmalle, kuin oikealle :)

Alotettiin avoilla. Mä oon koko ajan elänyt siinä uskossa, että toisessa kasvattajakilpailun ohjelmassa on avot, mutta tänään tarkastettuani ohjelmat, huomasin ettei kummassakaan ole niitä. Hups. Ei siinä kuitenkaan mitään, avot on hyvä liike. Aloitettiin käynnissä vasemmalle ja sain olla tarkkana itse siitä, että suoristin kunnolla kulman jälkeen. Hildan takaosa pyrki välillä vaihtelevasti ulos, joten sain olla vahtimassa sitä tarkasti. Kun oltiin tultu muutama kerta käynnissä, tehtiin sama homma ravissa. Kaikki sujui ravissa itseasiassa paljon helpommin ja sain Hildan jäämään tosi kevyeksi sisältä. Sain jatkaa ravia ulkojalan kanssa kivasti eteen ja silti tahti säilyi hyvänä. Koska kaikki sujui, vaihdettiin suunta aika nopeasti oikealle.

Hilda meinasi ensin seurata sisäohjaa hieman liikaa, jolloin se lähti hieman sisäpohjetta vasten. Jouduin aluksi ottamaan aika paljon ulkotukea käyttöön, jotta sain sen sisäjalan avulla säilyttämään linjan. Tämä oli kuitenkin helposti korjattavissa ja sain alkaa ratsastamaan ravia taas avossa aika nopeasti laadukkaammaksi. Ensin ratsastin itse tahdin liian nopeaksi, mutta kun sain kiinni rytmistä, muuttui ravi todella hienoksi.

Avojen jälkeen siirryttiin ympyrälle ja laukka-käynti siirtymisten pariin. Otettiin ensin oikea, koska tiedettiin sen vaativan enemmän työstöä. Laukka oli jo paljon parempi kuin alussa, mutta silti saatiin rauhoittaa sitö vielä aika paljon lisää. Kirsi halusi mun ajattelevan ensin takajalkoja ilman mitään peräänatoa tai muotoa. Ensin haluttiin Hildan ottavan pidätteet läpi ulkoa niin, että se pidäte näkyisi takajaloissa asti. Kun pidätteet alkoivat menemään läpi ja tahti parani, siirryttiin me lopulta myös niihin siirtymisiin.

Siirtymiset ylöspäin olivat hyviä. Alas Hilda siiryi liian suorin jaloin oikeastaan kaikki ensimmäiset 10 siirtymistä. Mä oon selkeästi itse ajatellut ne liian napakoina, vaikka Kirsin mukaan se on sinänsä ollut ihan hyvä, koska silloin ei ainakaan ilmene "auktoriteetti" ongelmia siitä, pitääkö sinne käyntiin asti oikeasti siirtyä.. Kuitenkin jatkossa mun täytyy itse ajatella sitä siirtymistä enemmän joustavammilla ja taipuisammilla takajaloilla, jotta niistä saadaan oikeasti laadukkaat.

Vaihdettiin välissä vasemmalle, kun oltiin saatu edes muutama kelvollinen siirtyminen oikealle aikaan. Vasemmalle kaikki tuntuikin jo tosi helpolta ja voi vitsi millasta laukkaa ponista oikein irtosi. Huh, kun tuli hieno fiilis. Tollasta koottua laukkaa niska ylhäällä se ei kyllä oo koskaan aiemmin esittänyt ja oltiin Kirsin kanssa kyllä molemmat tosi tyytyväisiä.

Koska vasemmalle kaikki tuntui niin helpolta ja sain takajalat joustamaan ja niiaamaan, siirryttiin hetkeksi vielä takaisin oikealle. Vasemmassa laukassa työskentely oli edesauttanut myös oikeaa laukkaa ja siirtymiset sinnekkin alkoivat sujua pehmeämmin. Myös laukan laatu oli parempi ja päätettiin tehdä vielä muutamat vaihdot.

Vaihdot totetutettiin käynnin kautta. Tehtiin nosto aina keskihalkaisijalta ja ensin ympyrä myötälaukassa toiseen suuntaan, sieltä jatkaen suoristaen kentän poikki vastalaukassa toiselle pääty-ympyrälle ja taas suorituksen kautta myötälaukka ympyrälle. Myötälaukasta tehtiin siirtyminen taas käyntiin keskihalkaisijalle ja siltä taas ensin myötälaukka ympyrä ja suoristuksen kautta vastalaukka jonka jälkeen jälleen myötälaukka ja Harjoitus oli todella tehokas ja saatiin muutamia tosi hienoja pätkiä aikaan sekä myötä- että vastalaukoissa.

Taas vaan sai huomata, miten ne tunnit vaan auttavat aina valovuoden eteen päin työskentelyn kanssa. Mäkin ratsastan aivan liian paljon yksin, jolloin hakkaan päätä seinään välillä ihan tyhmistä jutuista, kuten viime aikoina sen Hildan muodon kanssa. Se on ollut aivan liian matala ja kun nyt yksin koitin nostaa sitä, tuli ponista vaan vahva ja hirveä diiva. Tunnilla taas kaikki onnistui ilman sotaa ja sain sen muodon ihan luotiviivalle ravissa ja laukassa vasemmalle. Oikealle niskaa pitäisi edelleen saada sellainen 3-5cm ylös, mutta onneksi tässä on vielä aikaa..