sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Suoraksi jalkojen väliin

Viime viikolla otin Aapon hommiin ekaan kertaan kolmeen viikkoon. Hokkipotkun jälki on jo hyvin kiinni ja turvotusta ei ole enään yhtään. Menin ensimmäisenä päivänä pellolla hangessa käyntiä ja ravia 45 minuutin ajan ja Aapo oli siitä kyllä mielissään. Se tykkää olla "töissä" ja nauttii kaikesta tekemisestä ihan hirmuisesti :) Pellolla se meni tosi nätisti vaikka olikin melko pimeää ja kavereita ei ollut mukana.

Perjantaina ja lauantaina olin sen kanssa maneesilla tekemässä sileän töitä. Perjantaina Aapossa oli etenkin laukassa paljon virtaa, mutta se ei näkynyt ollenkaan pelleilynä vaan vauhtina :D Ei se tuhatta ja sataa mennyt, mutta annoin sen laukata ihan reilusti alkuun ja työstin vain hieman hallitumpaa laukkaa ettei treeni menisi liian rankaksi. Perjantaina keskityin paljon ravityöhön ja siihen, että sain sen kunnolla jalkojen väliin ja samalla myös jalan eteen rehellisemmin. Mun pitäisi saada ratsastettua Aapo vielä pidemmälle kaulalle ja paremmin eteen alas, siksi olenkin nyt käyttänyt kumppaeita apuna, koska etenkin laukassa se on välillä vähän haasteellista. Tykkään itse kumppareista enemmän kuin esim. gramaaneista, koska silloin kun hevonen on rento ja tuntumalla, on se koko ajan omilla avuilla, eikä tippaakaan apuohjalla. Mutta kumpparit antavat oman apunsa silloin kun niska meinaa nousta liian ylös.

Lauantaina sain Wilman mukaan maneesille kuvaamaan ja näistä treeneistä on alla video. Videolta näette aika lailla kaiken mitä puuhasteltiin tuolloin. Alkuun sileän hommia ja loppuun puomeja ja pari hyppyä.

Lauantaina mun olisi itse pitänyt olla tarkempi oikean asetuksen kanssa etenkin puomeilla, annoin Aapon liikkua liian suorana kaarteissa. Siihen pitää ehdottomasti jatkossa kiinnittää huomiota, samoin noihin vaihtoihin, jossa mun lantio tekee ihmeellisen kierreliikkeen aina välillä. Pitänee tehdä nyt vaihtoja kohti peiliä, niin että saan koko ylävartalon pysymään suorana. Lisäksi tuo mun istunta pääsee muutenkin taas kunnon rääkkiin, noi harottavat kädet on saatava aisoihin! Mulla on selkeästi kausia, kun istun ihan hyvin ja sitten on juuri näitä kausia kun pitää kunnolla skarpata. Usein nimenomaan talven jälkeen kun ekan kerran menee ohuella paidalla saa huomata karun todellisuuden.. Koko talvi on tullut röhnötettyä isojen takkien sisällä ja kukaan ei mukamas huomaa että ylävartalo on lysyssä.. Ja kun takin riisuu niin kappas, yksi perunasäkkihän se siellä jolkottaa.. Joten ei muuta kuin hommiin!!


Puomit ja hypyt sujuivat ihan hyvin. Olin tosi tyytyväinen siihen, ettei Aapo ylihypännyt tämän tauon jälkeen oikeastaan ollenkaan. Se teki normaaleja hyppyjä ja tuli tosi hyvin takajaloille esteen jälkeen.

Sunnuntaina käytiin Aapon kanssa pitkällä kävelyllä pienessä hangessa. Tiellä on meille tällä hetkellä aika liukasta kulkea kun Aapolla ei ole vielä takakenkiä.. Onneksi pelloilla on vielä jonkun verran lunta niin päästään liikenteeseen :)

Tällä viikolla ratsatan Aapolla maanantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Tiistaista perjantaihin olen työmatkalla, joten Aapokin on vähän kevyemmällä :) Kevyt alku, mutta tästä se lähtee. Jos kaikki sujuu hyvin, otan Aapon Ypäjälle kisoihin kuun puolivälissä :)

perjantai 29. tammikuuta 2016

Aku Niken kurssilla

Niin kuin jo aiemmin kerroin, myös Aku oli mukana Turussa Niken kurssilla. Aapon tavoin myös Akulla oli ollut hieman kevyempää kamalien pakkasien takia ja hevosessa oli etenkin ekana päivänä ihan hurjasti virtaa. Sainkin hieman huutia Nikeltä kun Aku ei ollut niin hyvä kuin edellisessä valmennuksessa..


Lauantaina aloitimme Akun kanssa suoraan kuitenkin puomi-kolme askelta-pysty-tehtävällä ja se sujui yllättävän hyvin. Aku teki hyvin rauhassa lähestymisiä, vaikka olikin kivasti menossa. Verkkatehtävän jälkeen siirryttiin jumppaan, jossa oli sama tehtävä kuin Aapolla - puomi-ristikko, 1 askel ja okseri. Tuossa tehtävässä Aku meinasi olla liian hektinen ja sainkin muutaman kerran pysäyttää Akun ennen ekaa puomia, koska hevonen meinasi juosta ekalle esteelle liikaa. Lopulta kun saimme Akun malttamaan, teki se okserille oikein hyviä hyppyjä.


Kun nämä tehtävät oli suoritettu, jatkoimme pidemmälle innarijumpalle, missä Aku teki hommia yllättävän hyvin. Akuhan ei tunnetusti ole kovin ketterä noissa innarijumpissa, mutta nyt se oli melko skarppina. Itse olin innareilla jopa liian pystyssä, joka on mulle aika outo juttu :D Mutta ainakaan Nikke ei päässyt koko tunnin aikana huomauttamaan mua liian nopeasta ylävartalosta ;)


Loppuun hypättiin vielä 3 esteen "rata" joka sujui aika hyvin. Pääsin hyvin kaikille esteille ja Aku pysyi rentona kaarteissa.

Sunnuntaina Aku oli huomattavasti paremmin kuulolla sileällä ja muuttui entistä mukavammaksi kun työskentelimme Niken kanssa puomeilla ja ympyrällä alkuun. Sain sen tosi hyvin kantamaan ja oikeasti takajaloille niin ravissa kuin laukassa. Aloitimme samalla ympyrällä hypyt innaripuomien avustuksella. Aku meinasi alkuun kaatua vähän sisään, mutta sain sen nopeasti suoristumaan.


Hypyissä Aku oli melko hyvän tuntuinen. Vaikka ei hypätty mitään kovin isoa, se avasi taas paremmin takaa ja oli hyvin jalan edessä. Olin itsekin ihan hyvin hereillä, yksi asklevirhe kuitenkin tuli tehtyä.. Sarjalla meillä meinasi loppua tila alkuun kesken kun en itse malttanut tarpeeksi ja Akukin veti turhan paljon kohti b-osaa. Saatiin se kuitenkin toistolla korjattua. Mutta muuten Nikkekin oli aika tyytyväinen ja sain kotitehtäväksi ratsastaa Akua vielä paremmin vaan pitkälle kaulalle ja vähän tukevammalle tuntumalle. Lisäksi täytyy treenata vauhtoja pienien esteiden kanssa niin että ne tulevat väleissä pehmeämmin :)


Kiitos taas kuvista Heidille :)

tiistai 26. tammikuuta 2016

Kauden ekat kisat

Aku pääsi kauden ekoihin estekisoihin Ainon upouusiin tiloihin. Paikka itsessään oli upea, vaikka osittain paikat olivatkin hieman keskeneräisiä.

Testissä oli nyt myös kisatilanteessa uusi kuolainsysteemi - kineton. Olen mennyt tällä nyt muutaman kerran kotona ja hypännyt kerran. Kisojen ja treenin perusteella Aku on tällä setillä tasaisempi esteiden välissä. Monen nettilähteen mukaan tämä kuolain sopii kuumille hevosille mutta onneksi ulkalsin kokeilla tätä myös Akulle, vaikkei se mikään kuuma hevonen olekaan. En ole missään nimessä hyllyttänyt varsiniveltä, mutta testaan tätä kyllä vielä jonkun aikaa, ennen kuin päätän kumman kanssa jatkan kohti kesän kisakautta :)


Aku hyppäsi kisoissa siis 110 ja 120-luokat. Olimme valinneet nämä luokat Niken kanssa, mutta näin jälkiviisaana voin sanoa, että yksi luokka olisi riittänyt. Vaikka olikin todella ihanaa ratsastaa pakkasten jälkeen lämmitetyssä hallissa, oli Ainossa aivan liian kuuma. Itse hikoilin kuin pieni sika, Akusta puhumattakaan. Jopa tallissa oli niin kuuma että melkein ihan ahdisti. Akulla oli Ainossa siis päiväkarsina, siksi pääsin talliinkin lähemmin tutustumaan.


Vaikka verryttelin molempiin luokkiin todella vähillä hypyillä, väsyi hevonen silti ihan luvattoman nopeasti. Kympin radalta teimme puhtaan suorituksen, mutta huomasin heti 120-radan tokalla esteellä, ettei puhti meinannut riittää enää ollenkaan. Kympissä tein rauhallisen toisen vaiheen ja Niken ohjeiden mukaisesti "koulutin hevosta" ja ratsastin vain ihan normaalisti ilman mitään paineita ajasta tai sijoituksesta. Näin alkukaudesta on tärkeää noista pienemmistä luokista saada hyvää rutiinia ja kivoja kokemuksia hevoselle, jotta pääsee nousemaan luokissa ja kilpailemaan sitten siellä tosissaan. Nämä luokat valmistelevat hevosia tulevaan ja myös omassa ratsastuksessa on otettava huomioon se tuleva. Ilmeisesti moni muukin ratsasti rauhassa, koska Akun toisen vaiheen aika riitti yllättäen koko luokan voittoon :) Aika mukava aloitus kaudelle, täytyy myöntää :)


120-radalla Akulta tosiaan loppui sitten puhti. Ainon kuuma halli oli sille selkeästi liian iso muutos omaan kenttään ja muutamiin kylmien hallien hyppykertoihin verrattuna. Tyhmäkin sen tajuaa näin jälkikäteen.. En vaan todellakaan tiennyt, että siellä Ainossa olisi ollut niin kuuma. Ja jotenkin väsymys puski esiin vasta radalla, vaikka kiltisti Aku kaiken suorittikin. Läpi radan hypyt olivat kehnoja ja laukka muuttui liian kiireiseksi. Tässä vaiheessa olisi ehkä kannattanut jo keskeyttää, mutta en sitten niin kuitenkaan tehnyt. Akun virheiden lisäksi tein lisäksi vielä itse todella tyhmän askelvirheen esteelle nro. 8 ja se tietysti harmitti kaikista eniten. Eihän se rata katastrofaaliselta näytä, mutten ollut itse yhtään tyytyväinen.


Täytyy ensi kerralla mennä Ainossa vaan yksi luokka, jotta hevoset saavat tehtyä yhden kunnon suorituksen. Toki Akun kuntoakin täytyy nyt nostaa vielä lisää kohti kisakautta, mutta jos lämpötila pysyy siellä noin korkeana, ei se ihan helposti jaksa kahta luokkaa.

Muuten Ainossa kyllä pelasi lähes kaikki. Oli upea pohja (tosin verkka raskaampi kuin kisakenttä), screenit ja tuostiedot toimivat mielettömän hienosti, ruokaa oli jos minkämoista, katsomotilaa oli paljon ja estekalusto sekä radat olivat toimivia. Ainut miinus kuumuuden lisäksi oli se, että verkassa oli 10 hevosta. Mielestäni se oli hieman hazardin oloista välillä, ehkä 8 ratsukkoa olisi vielä toimivampi ratkaisu? Mutta kyllä siellä noinkin pärjäisi. Lähinnä se pisti silmään sen takia, että suunnittelen Aapon ekaa kisaa joko Ainoon tai Riders Inniin ja uskon että paremmin saan tehdä rauhassa Riders Innissä.

Mutta tässä vielä loppuun Akun radat! Oliko joku muu Ainon ekoissa tai tokissa kisoissa?


maanantai 18. tammikuuta 2016

Aapo Turussa

Aapo matkasi tosiaan Akun kanssa toissa viikonloppuna Turkuun Niken treeneihin. Noiden treenien jälkeen ollaankin sitten vain kävelty - Aapo sai tarhakaverilta ikävän potkun toiseen takaseen ja ekat päivät se näytti tosi pahalta. Onneksi siinä ei sitten loputa ollut mitään pahempaa ja tuvotuskin laski. Eilen juoksutin Aapon ekaa kertaa ja viikonloppuna ajattelin kiivetä kyytiin asti.

© Heidi Jalavikko

Mutta takaisin kurssiin! Ekana päivänä Laura (Niken vaimo) auttoi mua ensin sileällä ja Aapo sai ihan kehuja osaamisestaan vaikka ei ollutkaan läheskään niin hyvä kuin aiemmilla kursseilla sileällä. Toki Laura näki sen nyt ekaa kertaa ja ei osannut verrata edellisiin kertoihin. Itse olisin halunnut sen vielä paremmin jalan eteen, samoin Nikke. Aapo tuli liian paljon irti kuolaimesta, eli en saanut ratsastettua sitä tarpeeksi hyvin jalalla kohti tuntumaa.

Ekat hypyt tehtiin lankulle ja kuukauden hyppytauko kyllä näkyi. Ensin Aapo pysähtyi lankulle ihan ihmeissään ja kun se seuraavalla yrittämällä hyppäsi, oli taas välissä 2m varmuuden vuoksi ilmaa :D Saatiin se aika äkkiä kuitenkin paremmaksi, mun piti vaan ratsastaa ponnituksessa tosi paljon jalalla, jotta hyppy suuntautuisi enemmän eteen kuin ylös.

© Heidi Jalavikko

Lankulta siirryttiin puomi-ristikko-puomi-okseri-jumppaan (välissä 1 laukka), jota Aapo teki alusta asti hyvin. Sarjat on aina ekalla kerralla ollu sille vaikeita, mutta nyt se oli koko ajan menossa ihan keskeltä ja suoraviivaisesti yli. Nikke vähän innostui sen okserin kanssa ja hypättiin sitä lopulta varmaan 110-korkeudella... Voin kertoa, että sai ihan tsempata jäätyneiden varpaiden kanssa, että pysyi kyydissä koko matkan :D Nikke totesikin, ettei taida hevonen ihan heti loppua kesken tän perusteella :D

© Heidi Jalavikko

Tämän jälkeen tehtiin kolmen esteen rata. Aloitettiin diagonaalin pystyllä ja jatkettiin pitkälle sivulle, jonne oli rakennettu 6 laukan väli, pysty - okseri. Radan eka este oli metrissä, toka ehkä 80cm ja okseri myös metrisenä. Eka pysty sujui ekalla rundilla hyvin, mutta linjan ekalle osalle Aapo hyppäsi taas tosi voimakkaasti ylös päin ja väli jäi vähän pitkäksi vaikka ratsastin eteen ja seuraava hyppy okserille olikin ihan julmeton. Käytiin oikeasti varmaan kahdessa metrissä ja saatiin hyvät naurut siitä loikasta. Pysyin kyydissä, mutta tyyli olisi voinut olla kyllä aika paljon parempi.. Huh. Seuraava kierros oli onneksi parempi, mutta edelleen Aapo hyppäsi tosi paljon yli. Toistettiin näitä kolmea estettä niin kauan, että sain jalasta Aapon hypyissä eteen päin ja lopetettiin hyvään rundiin. Kyllä täytyy todeta, että aikamoista tasapainoa vaatii noi ton hypyt isommilla esteillä :D

Sunnuntaina, eli kurssin tokana päivänä aloitettiin puomeilla ympyräuralla. Aapo meinasi ekalla kerralla, ettei mene puomeille ollenkaan ja pysähtyi niiden eteen. Sain vähän potkia sitä niistä yli, mutta seuraavalla kerralla kaikki oli jo ihan vanhaa juttua.. Silloin ihan alkuaikoina kun aloitin puomeja Aapon kanssa, se teki joskus noin, mutta eipäs me olla aikoihin sen kanssa menty montaa puomia peräkkäin, joten pistetään tauon piikkiin. Kaikki hypyt sujuivat ihan ok koko päivän ajan, mitään sen suurempaa ongelmaa ei ollut. Mun tuli vain pitää Aapo mun edessä radalla ja ratsastaa rennosti niin kaikki oli hyvin. Aapo hyppäsi kivasti ja koko ajan se oli paremmin jalkojen välissä. Hypättiin selkeästi pienempää kuin edellisenä päivänä, mutta onneksi mulla on edes tosta radasta video.


Ihana Heidi oli kuvaamassa Aapoa hetken aikaa lauantaina, joten saatte myös pari kuvaa nähtäväksi :) Kiitos vielä Heidi kun tulitte jäätymään :)

maanantai 11. tammikuuta 2016

Talviset kuvaukset

Viime viikolla pakkasten paukkuessa vein Aapon ekaa kertaa lumiselle aukealle kartanon pihalle. En ollut koskaan mennyt Aapolla ulkona noin kylmässä - lähellämme oleva maneesi on nimittäin lämmitetty. Olin siis varautunut siihen, että Aapolla saattaisi olla aika hauskaa :D Pakkasta loppiaisena oli parikymmentä astetta, mutta se ei meidän kevyttä menoa haitannut!


 Olin sopinut ystäväni Annan tulevan paikalle kameran kanssa. Anna hoiti kuvaamisen jälleen kerran upeasti - olette ehkä aiemmin törmänneent Annan (Anna Aalto/Heasta) kuviin Hippoksessa ja muissa suomalaisissa hevoslehdissä.


Aapo oli loppujen lopuksi ihan superkiltisti eikä hötkyillyt ollenkaan. Muutaman kerran se laukkasi vähän reippaammin, mutta siinäpä se :D Saatiin tosi ihanasti auringonlaskukin osaan kuvista mukaan. Nyt on taas aika kauan kivoja kuvia tiedossa - tässä vaan osa Annan otoksista :)


Täytynee taas kehystää yksi kuva.. Oma suosikkini on ehdottomasti tämä alla oleva kuva Aapon päästä <3



Viikonloppuna oltiin Niken kurssilla Turussa ja Aapon lisäksi mukana oli myös Aku. Tunneista tulee lisää juttua myöhemmin, mutta molemmat hevoset menivät ihan ok. Ekana päivänä kumpikaan ei ollut mitenkään mahtava, mutta tokana päivänä oltiin jo paremmin messissä!


Jaoinkin jo osan näistä kuvista Somessa, kannattaa etenkin Instaa seurailla jos haluaa pysyä reaaliajassa mukana! Instasta mut löytää nimellä pikkkis :)

torstai 7. tammikuuta 2016

Tuike ja vuosi 2015

Tuikkeen kanssa tutustuttiin siis vasta juuri ennen mun Saksan reissua. Tarkoituksena oli tähdätä Tuikkeen kanssa 5-vuotiaiden suokkien laatareihin seuraavalle syksylle. Kerkesin mennä ponilla muutaman kerran, ennen kuin reissun aika koitti ja treenit jatkuivat vasta sen jälkeen.

Poni oli ennen meidän yhteistyötä ylittänyt muutaman puomin ja pienen esteen, mutta oikeastaan koko sen esteura alkoi helmikuussa 2015. Aloitettiin 5-vuotiaan pikkusuokin kanssa treenit ihan kahdestaan, mutta poni osoittautui sen verran fiksuksi, että vein sen aika nopeasti Kirsin silmän alle Peikin maneesiin treenamaan. Tehtiin jo ekoista kerroista lähtien Kirsin kanssa erikoisesteitä ja linjoja - poni oli niin hyvin sileällä ratsastettu, että laukka ja lähestymiset oli helppo tehdä tasapainoisesti.Välillä tosin ponin ego yllytti sitä aikamoisiin kamikaze loikkiin, mutta niistä päästiin onneksi eroon ;) Lisäksi käytiin tietty Niken kursseilla ja saatiin tosi paljon arvokasta oppia :)

Poni oli todella innokas ja sen suhteen teimme paljon hommia alusta asti. Halusimme saada sen malttamaan paremmin ja vasta sitten vein sen ensimmäisiin kilpailuihin. Alkukeväästä kävimme kuitenkin koulukisoissa Vihti DC:ssä ja Tuike teki ihan kiltisti töitä vaikka yksin olo maneesissa pistikin vähän jännittämään :) Sijoille ei ylletty, mutta kokemus oli hyvä.

Lopulta Tuike hyppäsi ekan kisansa Salossa, luokkina 40 ja 60cm. Poni suoriutui jännässä maneesissa oikein hyvin, tuloksena ekasta luokasta yksi pysähdys ja tokasta yksi keilaus. Koska poni teki radat niin kiltisti, hyppäsin seuraavat kisat Laaksolla. Siellä valitsin rohkeasti luokiksi jo 60cm ja 80cm. Poni hyppäsi toisen luokan 0/0 ja toisen 4vp. Luokkien nosto oli ihan oikea valinta, poni ei oikein tuntunut kunnioittavan noita pieniä esteitä.


Seuraavaksi päästiin Tuikun kanssa Urjalaan Suomenhevosten kummajaisiin. Aluekisoissa starttasimme Helpon C:n ja Helpon B:n koulupuolella ja toisena päivänä hyppäsimme 80 ja 90cm. Koulupuolella Tuike teki hyvän ekan radan ja sai sijoituksen, mutta toisella radalla se otti hirveät slaagit jostain asiasta X ja ei meinannut pysyä ollenkan nahoissaan :D Rata menikin ihan penkin alle, mutta sille ei voinut mitään.

Estepuolella Tuike hyppäsi ekan radan 0/4 ja 90cm poni pudotti kaksi vikaa, muuten rata oli ihan super! Viikonloppu sujui siis ihan hyvin ja olimme hyvässä vaiheessa ajatellen laatareita.


Tässä välissä treenailtiin niin yksin kuin valmennuksissa. Vierailtiin mm. Niels Nanningin kurssilla ja Tuike teki ekoja kertoja hieman "isompia" esteitä.


Pienen kisatauon jälkeen hypättiin myös ponin ekat nurmikisat Lohjalla. 80cm luokasta tuli 4vp, mutta poni toimi nurmella oikein kivasti :)


Tämän jälkeen jatkettiin kisarupeamaa Tuomarinkylässä, missä poni hyppäsi varsin massiiviset 80 ja 90cm radat. Ysikympissä oli ihan tosissaan tekemistä ponille, mutta se hyppäsi sen upeasti yhdellä puomilla. Kasikympin toisessa vaiheessa saimme yhden puomin, mutta poni teki tosi hienon radan :)



Sitten olikin enää muutamat treenit ennen laatareita. Hypättiin vielä kerran yksin ja yhden kerran Kirsin kanssa ja sitten suunnattiinkin jo laatareihin Ypäjälle. Siellä Tuike teki elämänsä radat. Se hyppäsi näytössä metrin radan ihan mutkattomasti ja pääsin esittämään sen paremmin kuin olisin ikinä uskonut.. Se odotti, laukkasi rennosti ja oli tosi suora. Tuike oli toisiksi paras piensuokki ja muistaakseni esteiden jälkeen 9. kokonaiskisassa. Sain itse kiitosta hyvin esitetystä ja valmistellusta ponista :) Koulupuolella Tuikkeella meni sen omistaja, mutta harmillisesti Tuikkeella oli vähän "häsäkkä" päivä ja se oli radalla liian rauhaton, jonka takia se menetti hirveästi pisteitä :( Harmi, ponilla olisi ollut niin paljon skouppia, nuo Unikuvalaiset vaan tuppaavat olemaan vähän "meneviä" välillä :D

Laatareiden jälkeen käytiin vielä yhdet kisat Ypäjällä. Halli oli sama kuin laatareissa, mutta Tuike pelkäsi katsomopäätyä jostain syystä nyt ihan hirveästi. Sain sen kasikympissä sinne vielä ihan hyvin ja tehtiinkin nollarata, mutta yksi valitettava yliaika napsahti. Ysikympissä Tuike pysähtyi yhdelle esteelle kohti katsomoa, sitä ahdisti sinne meneminen ihan hirveästi. Tällä yhdellä kiellolla päästiin kuitenkin maaliin :)

Tuikkeen kausi oli siis oikein hyvä. Päästiin selkeästi tavoitteisiin ja vähän yli. Itse olisin ollut tyytyväinen 80cm ratoihin kisoissa, mutta nuo 90cm rada olivat tosi kiva lisä. Ponilla on ihana työmoraali ja sen kanssa on ihana tehdä töitä. Ensi kaudella mun olisi tarkoitus jatkaa 90cm radoilla ja tehdä joku 100cm sen kanssa ennen Kasvattajakilpailua. Tuike on maksettu molempiin lajeihin, joten sinne treenataan :)

Kiitos Minna & co. hyvästä yhteistyöstä, teidän poni on ihana <3 Se on sellanen hyvän mielen ratsu, aina niin kivaa tehdä sen kanssa hommia!

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Hoi TURKU!

Seuraako kukaan Turkulainen mun blogia? Ja sattuisko kukaan Turkulainen olemaan haka kameran kanssa? Ja jos satut olemaan Turkulainen ja hyvä kameran kanssa, niin sattuisitko vielä lisäksi olemaan vapaa ensi viikonloppun la ja/tai su?

Olen tulossa Niken kurssille tosiaan ihan Turkuun asti ja olisi kiva saada joku kuvailemaan :) Aika kepillä jäähän tökkimistähän tämä on, mutta yritämpä kuitenkin ;)

Mulle saa laittaa meiliä/Fb-viestiä jos pääsee paikalle :) Eli erika.hanhisuanto@hippola.net ja Erika Hanhisuanto facessa.

Lauantaina tunnti on iltapäivästä (mukana Aku ja Aapo) ja sunnuntaina aamupäivästä!


Tb Saksa

Mulla on niiiiiin ikävä Saksaan!! Näiden kuvien katsominen ei ollenkaan helpota asiaa, mutta halusin laittaa pienen kollaasin epämääräisine sepustuksineen Saksan kuvista Uuden Vuoden kunniaksi, koska mun tämä vuosi on ollut hevosten kanssa loistava nimen omaan tuon Saksan reissun takia :)


Tässä ekassa kuvassa on Aku ja kaverit Konsta ja Hannele. Saksassa sain tutustua ihaniin ihmisiin, pusuja vaan Saksaan Roosalle ja Hannelelle <3


Ulkokenttä ihan tikissä kesellä talvea :D Vaikka suurimmaksi osaksi treenattiin sisällä, saatiin pari kertaa nauttia ulkokentästä! Täällä Suomessa viimeinen kuukausi on ollut kenttäkelien suhteen aika armoton..


Takana näkyy iso järvi jonka toisella puolella oli mm. Thies Lutherin talli.

Akun laukka parani Saksassa valovuoden. Nyt osaan työstää sitä oikein ja se kehittyy lisää koko ajan.


Alla oleva kuva otettiin Jouluaattona. Olin ainut tytöistä joka jäi Jouluksi Saksaan. En halunnut tuhlata yhtään treenipäivää reissaamiseen edestakaisin - Joulu Aromaiden luona oli kyllä kaikin puolin tosi mukava :)



Kävelyllä ennen kisoihin lähtöä. Aku näyttää tosi hienolta <3



Tässä kuvassa suunnataan Akun kanssa kisojen verkkaa kohti. Näissä kisoissa Akulla petti pohja ja sitä kautta tasapaino alta ja itse muksahdin alas kun hevonen katosi alta ennen vikaa estettä.



Ylemmässä kuvassa ollaan samojen kisojen verkassa. Nämä on ne samat kisat missä Aku joutui Doping-testiin :D


Radan toka este Friedrichschulessa. Hypättiin L-tasoa, eli n. 120cm.


Tässä kävellään rataa ihan ekoissa kisoissa. Noissa kisoissa oli tosi pieni verkka ja lisäksi hypyt ja sileän verkka tehtiin eri halleissa. Akun kanssa oli pikkusen tekemistä, kun sen piti spookata ensin kaikki kulmat joka hallissa :D


Vähän meinas jännittää aika iso rata kun Saksassa olin kerennyt hypätä vain kerran :D Inkaa vaan huvitti mun jutut :D


Ylemmässä kuvassa on iso talli jossa Akukin asui.


Tässä näkyy pienempi talli ja vasemmassa reunassa Niken ja Lauran koti.


Talleissa oli olkikuivitus, mikä vaati alkuun karsinoiden siivoamisen osalta vähän totuttelua :D Nopeasti se lähti kuitenkin luonnistumaan.


Aku ei välttynyt haavereilta reissussakaan. Kun olimme matkalla kotiin toisista kisoista, joutui rekka äkkijarrutuksen ja sen seurauksena Akun silmäkulma aukesi kun Akun pää kolahti ikkunan kalteriin. Tämän vuoksi kisoja jäi välistä, mutta sille ei mahtanut siinä vaiheessa mitään.


Nämä on ihan ekoja kuvia Aaposta. Hain sen pari päivää ennen lähtöä siistittäväksi ja irtojuoksutettavaksi.


Nenä on kyllä edelleen yhtä vaaleanpunainen ja karva yhtä pörröinen <3 Korkeutta tosin on kyllä tullut lisää :)


Mitä tykkäsitte tällaisesta postauksesta? Saksan kuvia ja videoita riittää kyllä vielä, joten voin tehdä lisääkin näitä postauksia jos ne keräävät peukutuksia :)