keskiviikko 21. elokuuta 2013

Eloveenatytöt Keravalla

En ole nyt saanut mistään käsiini enempää kuvia Keravalta, joten tässä nyt kokonaisvailtaisempi kertomus kisapäivästä :)

Keravalla vietetty päivä oli pitkä. Aamulla letitin ponin kotona siinä kuuden jälkeen ja matkaan lähdettiin hieman myöhässä. Keravalle saavuttiin kuitenkin ihan hyvissä ajoin, mutta silti luulimme jostain syystä että meillä olisi hirveä hoppu.

Itse ruuvasin äkkiä hokit jalkaan ja Jani juoksi kansliaan. Varustin ponin ja itseni, jonka jälkeen kiirehdin verkkaan. Koska kylttejä ei ollut missää, meinasin ensin lähteä ihan väärään suuntaan. Lopulta toista hevosta seuraamalla pääsin oikealle reitille..

Kouluratoja oli yllätyksekseni kolme. Toinen helpon rata toisessa päässä peltoa ja toinen toisessa. Missään ei ollut toimihenkilöitä, eikä kukaan tuntunut tietävän mistään mitään. Jostain kuitenkin kuulin että toisella radalla oli 10 menossa ja toisella 12. Kiirettä ei siis ollut, koska oma numeroni oli 24. Kävelin siis rauhassa pellon toiselle puolelle katsomaan oliko siellä a vai b meneillään. Kaiken lisäksi Janilla oli lista ja en edes tiennyt kumpaan ryhmään oikeasti kuuluin..

Lopulta löytyi sitten Jani ja oikea rata. Koska aikaa oli reilusti, otin hieman ravia ja laukkaa tunnustellen, miltä poni oikein tuntui. Kaikki oli aika hyvin reilassa, joten kävelin pitkän pätkän ja katsoin muiden ratoja. Olin aika positiivisesti yllättynyt tasosta, koska olin kuullut kauhutarinoita kamalista, pää pystyssä kaahottavista heevosista ja holtittomista kouluosuuksien suorittamisista.



Luokassa oli ennen mua vielä tauko, joten pääsin kiertämään radan aitojen ulkopuolelta useaan kertaan, mikä ei koskaan ole Hildan kanssa yhtään huono asia. Se kuitenkin kyttää jonkun verran ja se täytyy aina saada kunnolla rennoksi hankalissa paikoissa jos niiden kohdalla aikoo jotain suorittaa.

Ennen rataa tein vielä muutamat käyntisiirtymiset ja laukan nostot. Poni tuntui hyvältä ja jopa keskiravit olivat kelvollisia. Radalle lähdin hyvin mielin ja ponikin tuntui iloiselta :) Ratahan oli erittäin helppo ja tiesin Hildan pystyvän esittämään kaiken ilman mitään paineita. Rikkeitä radalla ei tullut, mutta käynti ei ollut tarpeeksi rentoa mun eikä tuomarin mielestä. Muuten perus siisti rata ja prossia reilut 63. Hieman vaan ihmetytti se, että ylätaulukossa oli paljon seiskoja, mutta alataulukko oli pelkkää kutosta. Tuomari ei myöskään ollut käyttänyt puolikkaita ollenkaan.. Mutta sellaista se kouluratsastus on, itse ajattelin saavani tradasta lähemmäs 65%, mutta ehkä sitten ensi kerralla ;)

Koulun jälkeen huovan ja omien tavaroiden vaihtoon ja eikun esteverkkaan. Ilmoittauduin heti valmiiksi, koska tiesin tarvitsevani vain lyhyen verkan.

Rataesteille lähdettiin letkeällä asenteella. Mutta kuinkas kävikään. Poni tuijotti kaikkea ja ekan esteen lähestyminenkin meinasi mennä ihan pieleen kun poni ei suostunut menemään kulmaan.. Päästiin kuitenkin lopulta ihan hyvin yli, mutta laukka jäi hieman jännittyneeksi. Kakkonen ja kolmonen sujuivat hyvin, mutta nelosena ollut sarja hirvitti ponia, samoin kulma ennen sarjaa. Vitoselle ihan hyvä hyppy jännittyneisyydestä huolimatta, samoin kutoselle ja seiskalle. Rata ei missään nimessä ollut hyvä, muttei huonokaan. Laukka jäi liian lyhyeksi ja jännittyneeksi, mikä on Hildalle kovin epänormaalia.

Tämän jälkeen poni pääsi jabaan ja ruokailemaan. Annoimme heinät ja kaurat, jonka jälkeen lähdimme myös itse syömään. Itse kävin myös nukkumassa päikkärit autossa ennen maastoa :D

Maastoa varten varustauduttiin Hevosmeren sponssaamilla tavaroilla. Turkoosi oli päivän väri ja saatiinkin Hildan kanssa paljon eloveenatyttö-kommentteja :D

Verkkailtiin hetki pellolla ja otettiin muutama hyppy laavulle ja tukeille. Ekat hypyt Hilda ryysi ihan pokkana vaan esteelle, mutta huomasi aika nopeasti ettei kannata kun joutuu niin lähelle :D Lopulta poni taas odotti hyvin ja siirryin odottamaan omaa vuoroa..

Pääsin lähtemään radalle hyvässä temmossa ja kolme ekaa estettä sujuivat hyvin. Nelonen oli ison mäen päällä ja itse olin lähdössä mäelle aidan väärtä puolta. Huomasin virheen onneksi heti ja sain ponin nopsasti ympäri :) Kaikki sujui hyvin jälleen valkoisen aidan yli, josta jatkettiin tukille ja haudalle. Sieltä mentiin taas tukille jonka jälkeen sarjalle. Sarjalle laukattiin pientä polkua pitkin ja se tuli aika yllättäen mutkan takaa ja sen takana seisoi paljon yleisöä. En oikein tiedä pelkäsikö Hilda enemmän yleisöä vai tuliko tukkisarja vain niin yllättäen ettei se uskaltanut lähteä hyppyyn. Sinne tuli siis ohimeno, mutta seuraavalla päästiin hyvin yli :)

Seuraavaksi oli edessä vesi. Tämä oli oikeastaan ainut kohta mitä jännitin radassa mutta Hilda yllätti ja lompsi sinne ihan reipaasti :) Tosin mentiin koko ravissa.. Hieman huoletti kun en saanut ponia laukkaan ja vedestä noustessa edessä oli ylämöen päällä punainen tukki jota ei oltu aiemmin hypätty. Poni kuitenkin sai laukan ylämäessä päälle ja hyvin mentiin yli! Sen jälkeen täysii vaan ja baana auki. Tiesin meneväni yliajalle joten päätin baanattaa aivan täysiä vikalle ja maaliin asti. Lopulta yliaikaa ei edes kertynyt niin paljon, vain vaibaiset 4 sekuntia :) Täytyy kyllä ehdottomasti saada tuo kello ensi kerrallakin messiin! Se on aivan must. Tietää tasan tarkkaan missä vauhdissa on ja paljon vielä on jäljellä.

Poni sai paljon taputuksia ja ennen kaikkea paljon kokemusta :) Nyt on kiva mieli lähteä Niinisaloon kohti piensuokkien kenttä SM-kilpailuja! 


4 kommenttia

  1. Tykkään blogistasi tosi paljon, on hyvälaatuisia kuvia, selkeä ulkka ja kirjoitat hyvin. Ainut miinus tulee siitä, etten jaksa lukea noin paljoa tekstiä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehhe :D Täytyy kyllä myöntää että tekstit tuppaavat venähtämään aika usein :) Sainkin tästä hyvän idean kirjoittaa pienen koosteen aina tekstin loppuun :)

      Poista
  2. Tsemppiä Piensuokkien skaboihin! Niinisalo on ihana paikka, sieltä ihania muistoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Koitan tällä kertaa selvitä ilman eksymisiä :D

      Poista