keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Ylävatsa kuntoon!

Mä painiskelen vuorotellen aina jonkun istuntaongelman kanssa. Ja niin varmasti aika moni muukin. Kun yhden ongelman saa korjattua, on toinen edessä. Silloin, kun oikean ongelman saa korjattua, saattaa samalla kuitenkin moni muukin asia loksahtaa paikoilleen ihan itsestään. 

Välillä ylävartalo on ihan hyvä..

Tämän hetkinen ongelma on mun ryhti. Kaikki korjaushan lähtee siitä, että pystyy itse myöntämään ongelman itselleen. Seuraavaksi täytyy olla se oma halua korjata virhe tai ongelma, koska ilman motivaatiota se on vaikeaa. Seuraavaksi täytyy miettiä, kuinka se ongelma korjataan.

Itse olen istunta-asioissa todella tarkka siitä, että korjaan istuntaani vain rennosti. En halua pakottaa jalkojani tiettyyn asentoon, tai ylävartaloani pysymään pystyssä. Korjauskeinojen tulee löytyä rennosti, erilaisten mielikuvien kautta. Esimerkiksi kun mulla oli ongelmana saada jalat pysymään alhaalla, yritin ensin koko ajan vain saada kantapäitä pysymään alhaalla ja painoin niitä jatkuvasti vain alas päin.Tämä kuitenkin jännitti mun takareiden, jolloin peppu irtosi satulasta. Alexandra kuitenkin neuvoi mulle silloin, että mun pitäisi nostaa varpaita, ei painaa kantapäitä alas. Nostaessani varpaat ylös, pysyy koko takareisi aivan rentona ja näin myös peppu on koko ajan satulassa!

Välillä ihan ok..

Nyt, kun haluan korjata omaa ylävartaloani, ajattelen vain ajan kahta asiaa. Leuka ylös ja rintakehä ulos ja ylös. Näin ainakin itse pysyn täysin rentona korjatessani asentoani ja saan keskittyä taas vain muutamaan asiaan kerrallaan. Toki mullakin on paljon korjattavaa tämän lisäksi, mutta niin kuin jo tekstin alussa sanoin, yksi korjaus kerrallaan.. Nyt mun täytyy saada ylävatsa tiukaksi ja jämptiksi, jolloin se auttaa mua myös säilyttämään rintakehän ylhäällä ja ulkona. Samalla mun täytyy kuitenkin olla tarkkana siitä, ettei mun alaselkä jää yhtään notkolle.

Ja välillä aika huono..

Ja niin kuin kuvista näkyy, välillä osaan tsempata todella hyvin sen ylävartalon kanssa ja välillä taas en :D Alla myös video mun ja Heidin vaihtotreeneistä. Tai oikeastaan loppupätkästä. Olis pitänyt tajuta kuvata ekat vaihdot, jotka ovat Heidin kanssa aina ne parhaat. Nyt saatiin videolle vain ne viimeiset vaihdot, jotka harmillisesti tulivat takaa jäljessä huonosta energiatasosta johtuen. Mutta saimpahan kuitenkin pätkän myös meidän menosta :)


Meillä oli heidin kanssa muutenkin aika onnistuneet treenit. Tehtiin ihan perustyöskentelyä ravissa ja laukassa, ajatuksena pitkä kaula ja selkä kunnolla ylös. Heidi jää myls mielellään hieman kiinni oikeaan ohjaan vasemmassa kierroksessa ja tätä korjasin aika paljon asetuksilla ulos. Tein myös aika paljon vastalaukkaa vasemmassa laukassa ja koitin sen avulla työstää vasenta laukkaa hieman laadukkaammaksi. Tämä onnistui hirmu kivasti ja jatkoin sen jälkeen vaihdoilla. Ekat vaihdot tulivat hyvin takaa eteen rytmissä ja avusta, mutta ponilta vähän lopahti kunto ja vikat vaihdot tulivat sitten yhden jäljessä, niin kuin jo aiemmin sanoin.

Loppuun hain ravissa vielä aika isoa liikettä ja aktiivisia takajalkoja. Oli se poni taas vaan niin hieno <3 Omistajat on tehny kyllä hyvää työtä sen kanssa :)

7 kommenttia

  1. En voi kun ihailla sun tapaas ratsastaa ja käsitellä hevosia. Ratsastat ihan hemmetin siististi, et käytä voimaa jos jokin asia ei toimi, et koskaan syytä mistään hevosta ja olet aktiivisesti aina korjaamassa virheitä miettien parasta ratskaisua. Erityisesti ihailen sitä, että et koskaan kirjoita blogiisi yhtään ainutta tekstiä jossa kerrot hevosen olleen huono ratsastaa. Lähes kaikissa muissa blogeissa on joskus mainintaa siitä kuinka "oli laiska", "oli vahva", "ei kuunnellut", "ei keskittynyt" ja plää plää, mutta ei tässä. Pidän siitä sussa todella paljon! Et taida olla ollenkaan valittajatyyppiä ;)

    Etsiskelin vielä hetki sitten jotakuta vähän ratsuttaman hevostani. Muutaman vaihtoehdon löysin ja suhun olin ottamassa yhteyttä, kunnes alkoi heppa ontumaan. Klinikkareissuhan siitä siten tuli ja nyt parannellaan täällä hankosidevammaa... Eihän se ollut edes 20% asti äitynyt, mutta harmittaa niin vietävästi! Olisi ollut kiva nähdä oikeasti taitava ratsastaja oman hevosen selässä, mutta eipä voi mitään. Toivotaan että tosta vielä jonkinsortin peli tulee, voipi olla että ura estehevosena tyssäsi tähän... :/

    Pahoittelen romaania! En yleensä kommentoi mihinkään, sillä en pysty välttyä romaaneilta :D Mutta nyt innostuin vähän liikaa ja oli pakko jättää kommentti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas ihania sanoja, kiitos! Tämä blogi on tosiaankin se mun oma tapa myös "valittaa", teen sen vain aika analysoiden :)

      Ikävä kuulla, että hevosesi ei ole kunnossa tällä hetkellä. Maltin kanssa melkein kaikki vaivat ovat kuitenkin selätettävissä, joten todella paljon tsemppiä sulle!!

      Ja romaaneissa ei ole mitään vikaa ;)

      Poista
  2. Tää oli hyvä postaus! Sai itsekin jotain irti :)

    elamanikuvina.blogspot.fi

    VastaaPoista
  3. Hyvä kirjoitus! Ja tuo on tärkeä pointti, että pitäisi etsiä sellainen tapa korjata asentoa, että pystyy tekemään sen jännittymättä – se ei vaan aina oo ihan helppoa :D Heidi on mahtava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se ei todellakaan aina ole helppoa! Joskus joku vaan saa kerrottua asiat sulle niin, että asiat vain naksahtaa paikoilleen. Välillä se on oma valmentaja, välillä joku iha muu..

      Poista