tiistai 30. syyskuuta 2014

Jokelassa

Pitkästä aikaa saatiin pakata Cara koppiin ja kisareissulle viime lauantaina! Luvassa oli seurakisat Jokelassa ja luokkina 80 ja 90.


Ponin mukaan lähti kaveriksi Joda, jolla olen itsekkin ratsastanut ja kilpaillut. Tällä kertaa kuskina oli kuitenkin Jodan omistaja, joten itselläni oli helppo kahden radan päivä luvassa.


Päivä oli kuitenkin kaikkea muuta kuin helppo. Saavuimme kisapaikalle ajoissa ja kuulimme kisojen olevan "hieman" myöhässä. Verkka oli siirretty sisälle koska kenttä oli märkä, mutta järjestäjä ei ollut viitsinyt ilmoittaa tästä etukäteen. Edes huomautus KIPAssa olisi auttanut varmasti monia, nyt ainakin me seisoimme paikan päällä kaksi tuntia ennen kuin Joda pääse hyppäämään ensimmäistä luokkaansa.


Kun vihdoin pääsin Caran kanssa verkkaamaan, aloitin sen kanssa raviradalla. Maneesissa aikaa oli oikeastaan vain hypyille, joten otin ravit ja laukat ulkona. Tämähän sopi Caralle koska se tykkää tuollaisesta rennommasta meiningistä ja viihtyy maastossa hyvin.


Kun pääsimme maneesiin, jännittyi Cara alkuun ihan kohmeloksi. Se laukkasi suorin jaloin ja vaihtoi ristilaukalle lähes joka toinen askel. Koska verkka-aikaa ei pahemmin ollut, oli mun vaan pakko alkaa hyppäämään.

Verkkaesteet oli valittu musta äärimmäisen huonosti. Sekä pysty että okseri oli sijoitettu ns. kulmiin ja Jokelan 18m leveä maneesi ei hirveästi anna tilaa sujua kaarteissa jos kääntösäde on 10m.. Lisäksi pohja kärsi ihan turhaan päädyssä, kun yksi jos toinenkin hevonen suti kaarteessa..

Otinkin sitten aika monta  hyppyä pienelle esteelle ja sain Caraa hieman rennommaksi. Lähestymiset olivat hankalia kun kaarre oli niin pieni ja epätasaisuutta oli ainakin meidän hypyissä havaittavissa. Poissa oli kyllä kaikki se maanantaina tunnilla saavutettu rentous ja tasaisuus. Onneksi mulla oli itselläni mielessä kuitenkin se fiilis mitä halusin tavoitella ja pikkuhiljaa päästiin verkan loppua kohden edes inahdus sitä kohti.


Myös radan suunnittelussa olisi voitu käyttää hieman enemmän ajatusta. Jos ratamestari on ollut tietoinen siitä, että kisat joudutaan mahdollisesti siirtämään sisälle, olisi hän voinut joko a. suunnitella sellaisen radan joka on fiksu niin ulkona kuin sisällä, tai b. suunnitella kaksi erilaista rataa. Kaikki luokat hypättiin samalla piirrustuksella, osassa luokista oli vain uusinta mukana joten kahta rataa enempää ei olisi tarvinnut suunnitella. Näin molemmat piirrustukset olisi voinut tulostaa valmiiksi, jolloin mitään ongelmaa niiden suhteen ei olisi ollut.

Nyt ulos suunniteltu rata teki maneesissa seurakisan radasta aika haasteellisen. Esimerkiksi jo ykkösen lähestyminen oli äärettömän ikävä. Koska uralla oli este, piti ykköselle (pysty diagonaalille) lähestyä sen sisäpuolelta, jolloin hevonen näki esteen 2-3 askelta ennen ponnistusta. Jos kokematon ratsastaja ei osannut suoristaa hevosta, näki hevonen esteen vasta ponnistuksessa tai askeleen sitä ennen. Kakkonen oli sitten tämä "kulma este", joka oli laitettu kiltisti ristikko-okseriksi, mutta ylikorkeaksi sellaiseksi. Esim. 90:ssä ratamestari totesi sen olevan 95cm. Se este saa olla sen kokoinen, sitä en kiistä, mutta miksi sijoittaa se radan korkein este lähestymiseltään haastavimpaan paikkaan ja vielä esteelle numero 2? Kolmoselle jatkettiin suora linja ja sen jälkeen neloselta päädyn läpi. Tässäkin jos nelosen kulmausta olisi hieman muutettu, olisi sinne saanut ratsastettua paremman tien ja kääntämiseen olisi jäänyt enemmän aikaa. Vitonen oli toinen näistä kulmaesteistä ja sieltä jatkettiin jälleen suora linja okserille. Seiska oli sijoitettu mukavasti diagonaalille nousuokseriksi, mutta kasi hypättiin jälleen hieman ikävästi toista estettä päin. Uusinta oli kahdeksikon kiertoa, mutta vaihtoehtoja oli tarjolla.


Mitään erikoisesteitä radassa ei ollut, siitä onneksi tuli noihin olosuhteisiin vähän "helpotusta".  Cara teki 80cm ihan ok radan, lisää tasaisuutta olisin kaivannut siihen kuitenkin edelleen. Laukat kuitenkin vaihtuivat kivasti ja itse löysin etäisyydet mukavasti nelosta lukuunottamatta. Sinne jäin itse liikaa pitämään kaarteesta enkä antanut laukan rullata tarpeeksi. Perusradan vikalla Cara kuitenkin säikähti liputtajaa esteen takana ja livahti ohi, mutta uudella yrittämällä ei ollut mitään ongelmaa :)


Toisessa luokassa meitä oli vain kaksi lähtijää, joten luokka oli kilpailuharjoitus. Otin vain muutaman hypyn koska nyt ne kaarteet olivat verkkaesteille entistä huonommassa kunnossa ja niille oli inhottava lähestyä. Radalla Cara toimi kivasti ja nyt jatkoin itse sujuvammin esteeltä toiselle. Nyt olisin kuitenkin saanut itse malttaa hieman siinä isommassa laukassa, jotta askeleet olisivat olleet esteiden välissä laadukkaampia. Tuloksena oli kuitenkin puhdas rata ja uusinnassakin käänsin pieniä teitä! Tulin radan jälkeen vielä nelosen uudelleen, koska sinne Cara zoomasi itse paikan ja halusin että se odottaa mun askeleen myös siitä isommasta laukasta. Tämän jälkeen poni sai kehuja ja loppuravailin sen vielä eteen alas.

Kisan jälkeen suunnattiin Caran kanssa kohti Järvenpäätä. Poni jäi sinne nyt koeajalle ylläpitokotiin kouluratsastajatytölle. Ainakin koeratsastukessa pari tuli hyvin toimeen ja poni liikkui hienosti, mutta koeaika sen sitten näyttää, mitä ponin kanssa tehdään :) Raportoin kyllä kun asianomaiset ovat päätöksensä tehneet!

ps. Joda meni hienosti pienen kuskinsa kanssa aina vikalle esteelle asti, kunnes kaverukset lähtivät eri suuntiin ;) hieno nollarata siihen asti!

11 kommenttia

  1. Jokelan kisat olivat myös mulle keväällä iso pettymys juuri noiden epäsujuvien ratojen puolesta. Sääli, ettei seura panosta asiansa osaavan ratamestarin käyttöön, koska puitteet itsessään ovat ihan riittävät tuon tason kisojen järjestämiseen. Kiva, että saitte kuitenkin hyvät radat suoritettua olosuhteista huolimatta! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen käynyt siellä aiemmin vain koulukisoissa ja silloin kaikki on pelittäny tosi mukavasti! Nytkin kisat olisivat varmasti olleet oikein onnistuneet jos kisa olisi ollut ulkona, mutta kyllä tällaisiinkin tilanteisiin pitäisi yrittää varautua..

      Poista
  2. Jokelan maneesi on kyllä ihan jäätävän kapea jo ihan sileälläkin, saatika, että siellä yrittäisi jotain rataa hypätä... Ihania syyskuvia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanoppa muuta :D Kuvat onnistu kerranki hyvin niin laitoin monta :)

      Poista
  3. Hihii, Cara muutti meidän naapuriin! On kyllä niin kivan näköinen ja tämä kouluratsastajatyttö sanoi kyllä että on todella kivan luontoinen poni! :)

    VastaaPoista
  4. Ei tosiaan pahalla mutta ihan naurettavaa syyttää kapeaa maneesia/ratoja omista virheistäsi :) itse olen ainakin kyseisessä maneesissa paljon puhtaita ratoja hypännyt ongelmitta. Toivottavasti ulkomaan reissulta tarttuu pala asennettakin mukaan :) tsempit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enhän minä omista virheistäni maneesia/ratoja syytä. Juurihan tekstissä kerroin että olisin itse saanut malttaa paremmin ja annoin siihen päälle vain palautetta radoista koska siihen toivottavasti jatkossa voidaan kiinnittää huomiota. Ja nollahan mekin hypättiin siitä 90, joten ei se maneesin leveys/radat siihen vaikuttaneet etteikö sieltä nollaa voisi ratsastaa! Asennetta löytyy ja lisää sitä saa varmasti ulkomailta :)

      Poista
  5. Onnittelut hyvistä suorituksista! Ja aivan todella ihania syyskuvia teistä!!:) Itseäni hiukan häiritsee kun alaturppis on väärinpäin :D
    Jatkatko blogin kirjoittelua myös ulkomailta käsin? Olisi mahtavaa kuulla kuulumisia ja tapahtumia myös sieltä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missä määrätään joku alaturpiksen suunta ihan oikeesti :D itse pidän ainakin samanlailla kun eerika :)

      Poista
  6. Onnea! Missä Cara on tällä hetkellä? Onko nykyisellä ratsastajallaan blogia tms. josta voisi seurata Caran kuulumisia? :)

    VastaaPoista