tiistai 2. syyskuuta 2014

Hirvikärpäsiä ja alue 120

Sunnuntaina aamu alkoi Caran kanssa maastoilulla, mistä mukaan tarttui ainakin 5 hirvikärpästä.. HYI! Akun omistaja Janine kiskoi niitä irti jonkun aikaa.. Viheliäisiä otuksia sanon minä! Mutta Caran kanssa oli tarkoitus kiipeillä ja tehdä sille lisää voimaa takaosaan reilun tunnin mittaisella maastolenkillä. Metsässä se sai katsoa tarkkaan mihin astui ja mäki riitti :) Tasaisemmalla alustalla otettiin muutama pätkä myös ravia!

Maastoilun jälkeen menin myös Jodalla. Tehtiin ihan perus sileän treeni, halusin näin tauon jälkeen saada vain avut läpi, ensi kerralla jatketaan sitten temppujen kanssa!

Rauhalasta matka jatkui Nupparin luo. Haissi on jälleen maastoilemassa naapuritallilla ja pääsee siellä myös hyppäämään! Haissi on todella nauttinut maastoilusta, siellä se pääsee liikkumaan ihan eri tavalla kuin omalla kentällä. Haissia ratsastaa naapurissa taitava kenttäratsastaja/jockey tyttö, joka on ratsuttanut mm. Haissin siskon :) Kun Haissi palaa kotiin, jatkuvat taas meidän treenit!

Nupparin kanssa jatkettiin hyppyhommilla. Tammassa riitti jälleen menohaluja ja sanoinkin omistajalle, että hän voisi viikoittain mennä puomeja ihan vain käynnissä ja ravissa. Niin että tuo hypääminen ei aina olisi noin tajunnan räjäyttävän upeeta :D Nuppu vaan on yksinkertaisesti niin innoissaan siitä hommasta että jarru meinaa kadota..

Olin rakentanut Nupulle pystyt molemmille pitkille sivuille sekä yhden myös diagonaalille. Tultiin molemmissa kierroksissa pitkiä sivuja ensin ravissa ja kun hypyt jolivat rauhallisia, nostin laukan. Laukassa Nuppu meinasi ola turhan vauhdikas. Esteen jälkeen sain pysäyttää Nupun muutaman kerran, vauhtia nimittäin piisasi sen verran paljon.. Muutaman kerran jälkeen vauhti tasaantui ja Nuppu sai kävellä. Yhdistin esteet vielä kolmen esteen radaksi ja Nuppu hyppäsi oikein hienosti. Kivaa sillä oli, siitä olen aivan varma :)

Sitten olikin Akun vuoro. Akulla oli edessä kisapäivä, olin ilmoittanut sen meidän ekaan 120 alueluokkaan..

Tallilla aloitin heti Akun puunaamisen. Oli ihanaa kun kerrankin oli vain yksi heppa mukana ja sai rauhassa valmistella kaiken :) Edellisenä päivänä olin jakanut harjan valmiiksi, joten letitys kävi nopsasti. Laitoin myös hännän kiharrusletille. Pakattiin ukko autoon ja lähdettiin kohti Saloa.

http://karita.kuvat.fi/

 Salossa oltiin perillä hyvissä ajoin ja sain rauhassa katsella kisoja. Kun metri oli hypätty ja rata korotettu sekä muutettu, kävelin 110-radan. Lähdin vasta numerolla 16, joten aikaa oli hyvin sekä radan kävelyyn sekä ensimmäisten ratsukoiden katsomiseen. Rata oli tosi simppeli, ei mitään kummempaa. Ratapiirrustuksen näätte alla :)

Verkkasin tällä kertaa hieman pidempää. Tein käynnissä alkuun paljon väistöjä sekä sulkuja, jotta saisin Akun herkäksi jalalle. Se on viime aikoina välillä nimenomaan kisoissa potkaissut mun kannuksesta, joten halusin sen reagoimaan hyvin yläpohkeeseen. Tämä käyntityö oli ainakin tällä kertaa hyvä vaihtoehto, nimittäin raviin siirryttäessä Aku liikkui oikein hyvin. Usein saan kisoissa herätellä sitä jo ravissa omaan makuun turhan paljon, mutta nyt saatiin ravi heti kuntoon.

Ravissa tein paljon eteen-taakse-siirtymisiä. Ne saavat Akun aina niin hyvin hereille ja ravin laatu paranee etenkin kisoissa merkittävästi. Minusta on tärkeää, että hevonen liikkuu myös esteverkassa mahdollisimman laadukkaasti ja läpi koko kropan, silloin hypytkin ovat parempia. Nyt pystyin tekemään siirtymiset hyvin pieninä, niin että Aku tuli vain vähän taakse ja lähti herkästi eteen, mutta vain perusraviin. Yleensä joudun kisoissa pyytämään ravin aina keskiraviin asti, koska reaktio on liian hidas.

http://karita.kuvat.fi/

Laukassa Aku potkaisi jälleen mun kannuksesta kun pyysin sitä laukkaamaan hieman kootummin, mutta silti aktiivisesti. Joka potkusta potkaisin sitä itse takaisin niin monta kertaa kunnes se ei enää potkaissut. Potkuja ei onneksi montaa tullut ja pystyin aloittamaan hyppäämisen.

Sain hyvät verkkahypyt vasemmalle ja siirryin aika nopeasti oikealle. Vasemmalle hyppäsin  vain pieniä pystyjä ja muutaman okserin. Oikealle mun oli selvästi vaikeampi löytää optimaalinen paikka verkkaesteille, jotenkin olin koko ajan hieman liian lähellä tai kaukana. Lisäksi Aku valui hypyissä vasemmalle ja esteen jälkeen se laskeutui koko ajan vasemmassa laukassa ja teki aina ihan armottoman pukin vaihtoon. Lopulta siirsin sen aina käyntiin ennen vaihtoa, jotta se ei ottaisi siitä painetta. Käynnistä nostin aina uuden laukan.

http://karita.kuvat.fi/

Mulla on aina jotenkin vaikeampaa hypätä verkassa kuin radalla Akun kanssa. Radalla on aina tilaa edetä, verkassa taas välttämättä ei. Siksi usein en hyppää Akun kanssa varsinkaan verkassa maksimikorkeita esteitä, jotta hyvä mieli säilyisi molemmilla. Mulle on tärkeää verkassa saada hyvä rytmi ja hyvät lähestymiset, muuten mulla on huono fiilis lähteä radalle. Nyt sain viimeiset hypyt osumaan hyvin ja Aku tuntui muutenkin hyvin reaktiiviselta.

Pääsin aloittamaan radan hyvällä asenteella. Ykkönen oli perus puomipysty, sinne hyvä pomppu. Jatkoin sujuvassa laukassa linjalle, välissä 5 laukkaa. Tiesin että mun pitäisi hieman odottaa välissä, mutta silti en odottanut ihan tarpeeksi, miksi?!! Noh, näitä sattuu, puomit kuitenkin pysyivät ylhäällä. Sarjalle tulin odottaen sisään, juuri niin kuin olin suunnitellut. Oma ylävartalo ei kuitenkaan tullut tarpeeksi pystyyn, eikä käsi rentoutunut ajoissa b-osalle, joten sieltä puomi mukaan. 5-6 välin pystyi tekemään kaarteen mukaan joko 5 tai 6 laukalla, itse päätin tehdä hyvän kaareen ja ottaa sen kuusi laukkaa. Viimeisellä askeleella kiirehdin ehkä hieman liikaa kohti, mikä aiheutti hipaisun, ja kuten videolta näätte, puomi kolahti alas pitkällä viiveellä.. Harmi juttu, mutta loppurata sujui ihan puhtaasti. Molemmat virheet siis omaan piikkiin, Aku toimi hienosti :)



120-luokassa lähdin numerolla 6. Esteet olivat varsin maltillisen kokoisia ja rata oli suht kiltti muutenkin. Sopi hyvin näin ensikertalaiselle! Verkassa tein saman kaavan mukaan kuin kympissä, mutta lyhyemmin. Hyppyjä otin vain oikealle, niitäkin vain 4 kappaletta. Musta oli ihana lähteä radalle kun Aku oli selkeästi innoissaan ja omaan silmään esteet eivät edes olleet niin isoja :)

Rata alkoi samalla pystyllä kuin kympissä ja sinne jouduin hieman lähettämään Akun kaukaa. Kakkoselle sain hyvän paikan, samoin kolmoselle. Nyt odotin linjalla enemmän, mutta jälleen tulin inahduksen liian lähelle linjan toista osaa. Aku kuitenkin tarvitsee hieman enemmän tilaa noilla isommilla esteillä ponnistukseen, joten mulla riittää harjoittelua oman silmän kanssa. Sarjalle ihan superisti, nyt oli oma ylävartalokin hallussa! Trippelille odotin Akun lähelle ja sen jälkeen pakka hieman sekosi, Aku jäi väärään laukkaan kohti seuraavaa estettä ja valui ulos, mutta päästiin puhtaasti yli. Vikalla linjalla pääsin korjaamaan edellisen linjan oman mokan, nyt kun odotin niin Akulla oli enemmän tilaa ponnistaa ja puomit pysyivät ylhäällä.



Tulos oli siis 4vp! Olin niin iloinen. Ton hevosen kanssa mun suurin haave on ollut aina hypätä se 120-luokka. Mulle on ollut ihan sama, onko se alue vai kansallinen, mutta kunhan se olisi 120-luokka.

/http://karita.kuvat.fi/

Akun kanssa ollaan aloitettu 70cm tasolta ja nyt ollaan päästy 120cm tasolle asti. Kaiken sen duunin jälkeen mitä olen ton hevosen kanssa tehnyt, en voisi olla tyytyväisempi. Muistan vieläkin yhdet meidän ekoista aluekisoista Keravalla, kun ei päästy kummassakaan luokassa 2 estettä pidemmälle. Aku vaan ei yksinkertaisesti suostunut menemään toiseen päätyyn. Muistan myös, kun ollaan treeneissä koitettu hypätä 60cm pientä muurilaatikkoa ja ei olla siitäkään päästy yli, koska Aku on ollut niin spooky ja epävarma myös treeneissä. 


http://karita.kuvat.fi/

 Onhan meillä edelleen niitä päiviä, kun ei päästä radalla ihan sinne minne haluttaisiin, mutta onneksi nekin voi nykyään laskea ihan muutamalla sormella, kun summataan koko kautta yhteen. Mutta kaikki se varmuus, mikä meihin ratsukkona on nyt etenkin viimeisen vuoden aikana tullut, on näin ratsastajan näkökulmasta ihan sanoinkuvaamattoman hienoa. Itse osaan reagoida paremmin ja hevonen vastaanottaa reaktiot paljon halukkaammin. Siitä epävarmasta hevosesta on kasvanut paljon luottavaisempi ja mä olen ajan myötä oppinut luottamaan siihen, vaikka se välillä jaksaa edelleen jallitella ja kunnolla ;)

http://karita.kuvat.fi/

Monen mielestä Aku on täysin väärä hevonen mulle, koska sen kanssa ei voi päästä pitkälle. Mutta mun mielestä tämä taso on meille molemmille, etenkin ratsukkona, jo se "pitkälle" päästy taso :) Monen mielestä mä olen myös Akulle väärä ratsastaja, mutta itse kyllä kehtaan sanoa olevani tyytyväinen työni tulokseen. Ammattilainen olisi varmasti päässyt tähän pisteeseen nopeammin, mutta tällä tahdilla hevonen on saanut ainakin rauhassa edetä tasolta toiselle. Se on myös oppinut sietämään mun virheitä ja auttaa mua nykyään jo yllättävän useassa tilanteessa.

http://karita.kuvat.fi/

Akun omistaja Janine on hevosen kehitykseen enemmän kuin tyytyväinen. Mä taas olen todella kiitollinen siitä, että olen saanut tuollaisen hevosen käyttööni ja että mun tekemiseen on uskottu. Kiitos siitä Janskulle :) Loppuvuoden suunnitelmat ovat Akun kanssa hieman auki, voipi olla jotain aika kivaa uutta tiedossa ;) Yhteistyö kyllä jatkuu, siitä ei huolta!

http://karita.kuvat.fi/

Seuraavaksi hypätään Akun kanssa Hyvinkäällä sennujen aluemestaruuksissa. Se on ollut mun oma salainen tavoite koko kauden ajan.. Saa nähdä kuinka käy! Siellä rata ei varmasti ole noin kiltti, mutta se ei haittaa! Me haetaan kokemusta ja hyvää suoritusta alle :)

6 kommenttia

  1. Hienosti! Haters gonna hate, usko itseesi =)

    VastaaPoista
  2. Upeaa! Mielestäni saat olla todella ylpeä itsestäsi sekä hevosesta.

    VastaaPoista
  3. Tää oli kiva postaus, kun se sisälsi vähän kaikkea. :) Toivottavasti pääset Haissinkin kanssa vähintään yhtä pitkälle kuin Akun kanssa! Ja suokkien kanssa tietenkin etenemään niiden omissa rajoissa.

    VastaaPoista
  4. Itelläki on haaveena ollu aina tuo 120cm :) En tiedä pääsenkö sitä ikinä hyppään,kun nuita hevosia ei ole liiemmin tarjolla. Nykynen kumppani on niin iso, että sillä pysytään 110cm varmaan aina. Oli nätti rata, onnea!

    VastaaPoista