maanantai 30. joulukuuta 2013

Epäonnistumiasikin tarvitaan

Mä olin eilen niin surkea. En voi muistaa milloin olisin viimeksi ratsastanut noin huonosti.

Oltiin siis Akun kanssa hyppärillä. Olin itse ratsastanut edellisenä päivänä ja Aku oli silloin aivan super. Samoin verkassa mulla oli sellainen fiilis, että pystyin kontrolloimaan sen jokaista askelta ja tekoa. Se taipui hyvin, liikkui eteen ja tuli takaisin pysyen jalan edessä. Kirsikin kehui sen liikkumista ja sanoi että sen ratsastettavuus oli ihan omaa luokkaansa..

video
vaihto :)

Ja sitten alkoi alamäki. Akuhan tunnetusti inhoaa kaikenlaisia kavalettitehtäviä. Se hyppää paljon paremmin esteitä, kuin tekee puomeja tai kavaletteja, näin se on aina ollut. Me ollaan Kirsin kanssa tehty paljon töitä kavaleteilla ja tullaan varmasti aina tekemään.

Nytkin tunti aloitettiin kavaleteilla. Tehtävän piti olla meille helppo ja kiva, toisin kävi. Kolmesta ympyrälle sijoitetusta kavaletista yksi oli tolppa/rojukasan vieressä ja sehän olikin Akusta sitten maailman kamalin asia. Ja kun Aku jännittyy yhdestä kavaletista, joutuu se keräilemään itseään sen jälkeen kaksi seuraavaa kavalettia, jolloin ollaan taas kammottavalla kavaletilla. Sen pasmat ja keskittyminen menevät täysin retuperälle ja kaikki mun keskittyminen menee siihen että saisin sen keskittymään muhun. Ensin pyysin liikaa taakse, sitten hieman liikaa eteen. Tämän jälkeen kun löysin rytmin, en antanut tarpeeksi nopeasti periksi. Onneksi lopulta saatiin edes muutama kelvollinen kierros aikaan niin että laukka oli hyvä ja kuski pystyi pysymään rentona. Edelleenkään laukka ei ollut hyvä, mutta ei sentään niin nopea ja voimaton kuin alussa. Jo tässä vaiheessa mulla oli sellainen olo, että tänään ei kyllä niin suju.

Kavalettien jälkeen siirryttin kahdelle linjalle joihin molempiin kuului kahden askeleen sarja. Blogia pidempään seuranneet tietävät, että ne sarjat ovat Akulle se kaikista vaikein asia. Olin ihan että great, Kirsi pistää meille tänään kaikista vaikeimmat tehtävät, jess. Ei auttanut muu kuin tsempata.

Ensimmäinen linja hypättiin sarjalla sisään. Eli okseri - 2 laukkaa - pysty - 6 laukkaa - pysty. Tämä sujui hyvin, koska pääsin vaikuttamaan suoruuteen kaarteessa ja tuomaan Akun siihen paikkaan mihin halusin. Aku myös otti hyvin vasemman laukan alas aina sarjalta ja pääsin sujumaan hyvin pystylle.

Tältä linjalta jatkettiin sitten pystylle, josta oli 5 laukkaa sarjalle. Tässä vaiheessa en itse aina päässyt pystylle siinä askeleessa missä halusin ja se kostautui kaksi kertaa sillä, että sössin sarjan ihan täysin. Ekalla kerralla tulin liian pienellä askeleella sisään ja otin väliin kuusi askelta ja kiivettiin yli a:sta ja b:lle tuli ihan ihme hyppy myös. Kiltti se oli kun meni. Mutta vielä kiltimmäksi se päätti ruveta, kun tulin liian isolla hypyllä sisään ja aloin kiskomaan laukkaa pois, jolloin Aku jäi kahden askeleen väliin ja päätti lähteä jostain niiden välistä hyppyyn. Onneksi sain pysäytettyä sen ennen b-osaa.

video
ja liikaa askeleita ja kamala kiipeäminen ja hassu hyppy b-osalle..

video
Liian isolla hypylläs sisään linjalle ja vino hevonen sarjalla

Saatiin me onneksi tämän jälkeen sitten muutama ihan kelvollinen kierroskin aikaan, mutta tuollaiset virheet vaan suututtavat mua itseäni niin paljon. Miten vaikeaa voi olla jättää kaarteesta yksi askel pois ja vaan laukata kohti linjaa. Hyvin vaikeaa, voin kertoa.
 

Lisäksi Aku jäi suoralla linjalla kohti sarjaa todella vinoksi, minkä vuoksi laitettiin puomit maahan suoristamaan sitä. Tällaisten harjoitusten kanssa jatketaan tulevaisuudessa, koska Aku täytyy saada suoraksi sarjoilla myös linjoissa. Kun pystyn tuomaan sen kaarteesta sarjalle, on kaikki ihan okei, mutta suoralla ollaan edelleen vaikeuksissa.

video
tässä jo vähän tsempataan..

video

Mutta näitäkin epäonnistumisia tarvitaan. Tämä muistutti mua taas siitä, kuinka paljon Aku on kasvanut hevosena. Ennen se olisi aivan varmasti sanonut että menen ihan yksinäsi, mutta nyt se kiltisti yrittää JOKA kerta. Lisäksi se ei kytännyt ollenkaan sarjassa olleita sateenkaaria ja mahtui sinne vasemmassa kierroksessa jo hyvin, oikeassa taas väli tuli edelleen hieman ahtaaksi, mutta me selvitimme sen ihan kunnialla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti