perjantai 25. maaliskuuta 2016

Aku 125 Ypäjällä

Olin ilmoittanut Akun sunnuntaille 125 luokkaan vaikka viime keralla kun koitettiin Akun kanssa hypätä samaista luokkaa Turussa viime alkukesänä, ei lopputulos ollut kovin kehuttava. Keskeytys ja sen jälkeen alkaneet jalkahoidot venyivät pitkälle kesän loppuun ja kausi katkesi pahasti kesken.


Nyt takana oli onneksi hyvä alkukausi ja edellisen päivän mieletön draivi 120-luokasta, mutta tätyy myöntää että hieman mietitytti miten Aku suhtautuisi kisoissa isompiin esteisiin. Vaikka ihan saman kokoisiahan ne on kotona ja kisoissa.. Mutta takaraivossa kummitteli kaikesta huolimatta pieni jännitys että mitenköhän se mahtaa sujua vaikka kaikki on sujunut jo pidemmän aikaa hyvin.


Verkassa Aku oli onneksi tosi hyvä ja sain psyykattua itsenikin hyvään fiilikseen vaikka radankävelyssä olin rakentanut esteistä taas mielessäni taloja. Lisäksi mua hieman ahdisti vika este, joka oli okseri pysty sarja. Lopulta onnistuneen verkan jälkeen mulla oli radalla niin hyvä fiilis että tiesin meidän pystyvän siihen radan suoritukseen ihan hyvin.



 

Vaikka nollana ei päästy maaliin, niin olin super innoissani taas siitä fiiliksestä jonka radalla sain. Aku hyppäsi niin varmasti ja kaikki esteet tuntuivat ihan normaalin kokoisilta, ihan samanlaisilta kuin mikä tahansa 120-rata. Laukka oli vielä paremi kuin edellisenä päivänä ja linjat onnistuivat tosi hyvin. Tosissaan pisti kyllä vaan hamittamaan tuo ykkösen ja ekan sarjan a-osan pudotukset. Niille kaikki oli lähetymisessä kunnossa ja Akun olisi pitänyt hypätä ne tarkemmin. Kolmoselle paineistin vähän liikaa ja siihen puomiin Akulla oli kyllä siis syy, mutta ei tuokaan paikka mahdoton ollut missään nimessä. Mutta, niin kuin sanoin, fiilis oli hieno ja se oli kaikista tärkeintä tässä radassa!

Nyt mulle tuli vihdoin sellainen olo, että kotitreeneistä saatu varmuus on nyt siirtynyt kokonaan myös kisoihin. Aku on niin paljon paremmin avuilla ja se ei kyttäile enää läheskään niin paljon kuin aiemmin. Lisäksi radalla esteet tuntuivat mukavan kokoisilta eikä okseri-pysty sarjakaan tuntunut pahalta. 

Suunnittelin nyt, että hyppäisin Akulla seuraavaksi Riders Innissä 120 ja Ainossa taas 125. Sen jälkeen jos kaikki on tositosi hyvin, voi alkaa miettiä sitä 130 debyyttiä :D Mutta vain, jos kaikki on sujunut tosi hyvin. En ota mitään stressiä tuosta 130 debyytistä, sen aika on kun on. Mutta toivottavasti tällä kaudella ;)

4 kommenttia

  1. Voisitko tehdä kisakama postauksen?

    VastaaPoista
  2. En kysy tätä mitenkään pahalla tai ilkeästi, mutta eikö yleensä odoteta että saadaan sijoituksia tai edes puhtaita ratoja ennenkuin noustaan luokissa ylöspäin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi toisaalta odottaa, jos hevosen kanssa ei ole kovin realistista saada niitä sijoituksia, mutta kuitenkaan ei ole mitään isompia virheitä? Aku nyt taitaa olla hevonen joka niitä yksittäisiä turhia puomeja nappaa niin 100cm radalta kuin 125cm radalta, niin miksei käy niitä yksittäisiä turhia puomeja nappaamassa 130cm tasolta?

      Poista
    2. Akuhan on jo kaksi kautta tehnyt tuloksia 120 radoilta. Nolliakin on tipahdellut tasaisin aikavälein :) akukin alkaa olemaan jo sen verran "iäkäs" että jos sen kanssa haluaa nousta vielä uudelle tasolle niin se täytyy pikkuhiljaa aloitella :)

      Mutta ehdottomasti olen kanssasi samaa mieltä että luokissa ei kannata siirtyä ylöspäin ilman tasaisia suorituksia. Varsinkin lapsien ja junnujen on hyvä käydä läpi aina valmentajan kanssa luokkavalinnat ja edetä maltilla luokissa ylöspäin :)

      Poista