perjantai 6. maaliskuuta 2015

Ypäjä Sunnuntai 120cm

Sunnuntaille oli alunperin ilmoittautunut 110 ja 120-luokkiin. Koska Akulla oli ollut sen verran hyvä asenne ja itse en ollut kämmäillyt lauantaina sen pahemmin, päätin perua 110-luokan ja mennä vain 120cm.


Luokka ratsastettiin vasta 5 aikaan illalla. Aamusta kävinkin Akun kanssa pitkällä kävelylenkillä. Täytyy kyllä sanoa että Akun käytös on nyt tuon Saksan reissun jälkeen parantunut ihan hrveästi. Se kunnioittaa mua myös maasta nyt paljon paremmin ja kaikki ylimääräinen höösääminen on jäänyt aika lailla kokonaan nyt pois. Se oli koko viikonlopun super fiksu ja käyttäytyi juuri noilla kävelylenkeillä kuin mallioppilas :) Päivällä kävin myös letittämässä sen valmiiksi ja ennen starttia harjasin ja varustin sen.


Antti oli luvannut tulla auttamaan mua verkkaan mutta uninen ystävämme pääsi paikalle lopulta viimeisten verkkahyppyjeni ajaksi :D Sain ratsastettua Akun sileällä todella hyvän tuntuiseksi, laukka pyöri paremmin kuin koko viikonlopun aikana :)

este nro. 1

Kuitenkin kun aloitin hypyt, ei niissä ollut samanlaista hyvää fiilistä kuin aiempina päivinä.. Aku veti itseään pitkäksi viimeisessä askeleessa ja hyppäsi ilman selkää. Tulin alkuun ihan normaalisti rennolla kädellä ja koitin antaa hevosen hypätä itse. Tämän seurauksena hevonen vain pudotti, pudotti ja pudotti.. Olin ihan ymmällään ja päätin laittaa seuraavalle pystylle hieman enemmän painetta. Paineen kautta puomi pysyi ylhäällä ja siirryin epätoivoisena okserille.

Kattokaa Akun peppua :D

Okserilla Aku vasta vetikin itseään pitkäksi ja olin ihan epätoivon partaalla. Kysyinkin sitten neuvoa Madikselta ja hän neuvoi vain tulemaan rennosti ja viimeisessä askeleessa olemaan ihan extratarkkana rentouden kanssa. Mä todella yritin mutta eipä se meno siitä paljon paremmaksi muuttunut. Kun olin kävellyt hetken, pääsi Anttikin lopulta paikalle ja hyppäsimme vielä pystyä.

Aku venyttää kaulaansa nykyään hypyissä paremmin

Muutimme sen verran lähestymistä, että kaarteesta ulos tultaessa tein hieman isomman pidätteen jonka avulla tasapainotin laukkaa sen verran, että Aku tajuaisi jäädä enemmän takajaloilleen. Pidätteen jälkeen mun piti rentoutua aivan täysin. Näin saimme muutaman hyvän hypyn tehtyä ja sitten pitikin kiirehtiä jo radalle. Aku oli todennäköisesti hypyissä hieman maitohapoilla edellisestä päivästä ja siksi ei selviytynyt verkasta ihan niin kunnialla.


Lähtökohdat olivat siis kaikkea muuta kuin hyvät. Päätin kuitenkin olla relampi kuin edellisen päivän radoilla, oli tuloksena sittem 2 tai 20 puomia. En halua, että Aku palaa taas siihen moodiin että autan sen joka esteestä yli. Myös silloin kun se on väsynyt, täytyy sen suorittaa itse ja mun täytyy olla rento.

Ykköselle pääsimme hyvään paikkaan, mutta sieltä saimme tylsän tilastopuomin. Tylsä alku siis radalle.. Kakkoselle hieno hyppy ja kolmoselle pääsin hyvin kuudella laukalla. Sarjalle koitin tulla pienesti ja rauhassa sisään, mutta vieolta näätte kuinka Aku vetää itseään A-osan päällä ihan järjettömän pitkäksi.. Koitin tulla nopeasti välissä pystyyn, tehdä ison pidätteen ja saman tien rentoutua. Yritys hyvä, mutta silti pudotus. Antti neuvoi mua ensi kerralla käyttämään tuollaisessa tilanteessa enemmän ääntä, jolloin pidätteeseen saa hyvän lisävaikuttajan. Vitoselle tehtiin hieno hyppy, samoin kutoselle. Seiskalle olisi pitänyt rauhoittaa välissä hieman rytmiä, mutta sinnekin ihan ok. Kasille liian kaukaa, mutta ainakin ratkaisin ja vielä eteen päin enkä nypyttämällä taakse ;)


Kokonaisuudessaan siis ihan jees. Kun tuon oman tekemisen saa vielä rauhoittumaan niin hyvä tästä tulee. Omaan istuntaa pitää nyt jatkossa malttaa korjata myös radalla, sen painon on pysyttävä myös isommissa hypyissä paremmin jalustimilla ja ylävartalon on jäätävä pystymmäs! Ensi kerralla startataan Akun kanssa jälleen Ypäjällä ja sitä ennen päästään Niken rääkkiin :)

Alta näätte kisavideon. Kun treenaa sillä idealla, että haluaa kehittää itseään ja etenkin hevosta, ovat nuo pienet onnistumiset, joita tälläkin radalla nähdään, tosi tärkeitä asioita. Se voittaminen on nyt jäänyt jotenkin niin toissijaiseksi asiaksi.. Haluan vain pitää Akun kunnossa ja viedä sitä eteen päin niin pitkälle kuin vaan on mahdollista. Eikä se 130-taso kuulemma ole meidän kohdalla yhtään mahdoton! Mutta laitetaan ensin nuo 20-radat rauhassa kuntoon :)



2 kommenttia