perjantai 20. maaliskuuta 2015

Saksan ABC

Olen jo pidemmän aikaa työstänyt tekstejä Saksasta ja siitä, mitä reissusta jäi käteen. Ensin ajattelin toteuttaa vain pohdiskelevan tekstin, mutta sitten mieleeni juolahti kiva idea aakkosista koostuvasta sanaleikistä.

Kerron teille nyt jokaisen kirjaimen turvin jotain Saksaan liittyvää pientä kivaa :) Toinenkin teksti on työn alla ;)

Edit. Tekstin koko vaihtelee ihmeellisesti läpi tekstin enkä ole saanut useiden yrityksien kautta sitä muutettua.. Yritän vielä myöhemmin uudemman kerran :)



Avotaivutus. Liike, jonka olen luullut osaavani ratsastaa... Sain Nikeltä aivan uuden käsityksen avotaivutukseen ja siihen, kuinka hevosen oikeasti täytyy olla suorana ja kontrollissa ulkoa. Sitä ulkolapaa täytyy pystyä kontrolloimaan samalla kun hevosta taivuttaa ja takajalkojen on työskenneltävä koko ajan aktiivisesti läpi liikkeen. Aku sai liikkumiseen ihan uutta rauhaa avotaivutusten kautta ja se pääsi lisäksi paljon paremmin takajalkojensa päälle kun itse tajusin kuinka tuo liike ratsastetaan.

Banaani. Iltaherkkujen vakkariresepti oli aikalailla vakio combolla banaanit ja suklaa. Tein usein meille banaaneja uunissa niin että banaanien kuoren ja hedelmän läpi tehtiin syvä viilto joka tungettiin täyteen suklaata ja nutellaa. Suklaa suli ihanasti uunissa ja banaani pehmeni mukavasti. Nam. On muuten tytöt ikävä teitä ja banaaneja <3

Carambola. Mun Aapo <3 Keksittiin tyttöjen kanssa nimi itse ja halusin että kutsumanimi Aapo tulee järkevästi sen oikeasta nimestä. Enhän mä osannut kutsua sitä enää muulla nimellä.. Lisäksi nimen piti alkaa isän mukaan C-kirjaimella. Nimi ei saanut olla liian hieno, kosa Aapo on oikeasti aikamoinen rähjäroope :D Lopulta nimeksi valikoitui Carambola.

Aapo

Dohm. Sen niminen oli lähin heppakauppa, jossa vierailtiin oikeastaan melkei joka maanantai. Kaupassa oli ihana vakituine henkilökunta joka aina jaksoi palvella meitä joka tilanteessa :)

Energia. Aromaat halusivat että hevoset liikkuvat isosti eteen hyvällä energialla. Hevoset eivät saaneet juosta alta pois, vaan niiden piti työskennellä koko kropan läpi isossa ravissa. Oli myös tärkeää, että radoilla edettiin energisesti eikä ratsastettu taakse päin. Rytmiä ja energiaa ei saanut rikkoa, vaan se piti säilyttää alusta loppuun.

Flöte. Saksassa vastaan tuli jos jonkinmoista kuolainta. Yksi uusi tuttavuus näistä minulle oli flöte, eli suomeksi huilu. En löytänyt kuolaimesta kuvaa mutta yksinkertaisesti selitettynä se on metallinen suora pötikkä josta menee läpi n. kuusi pyöreää reikää. Kuolain on täysin suora ja se vaikuttaa hevoseen todella tehokkaasti. Itse en päässyt kokeilemaan kyseistä kuolainta, mutta se vaikutti hypätessä varsin toimivalta niin ennen kuin jälkeen esteen. Jos joku löytää kuvan tästä kuolaimesta niin linkatkaa se kommentteihin :)

Saksassa hevosille etsittiin aika äkkiä joku muu kuolain jos perus nivel ei tyydyttänyt ratsastajaa hevosen ratsastettavuudesta. Olen itse aina ehkä yrittänyt liiankin kauan selvitä nivelen kanssa.. Kun käyttöön ottaa jonkun kuolaimen, jonka kanssa hevoseen pääsee vaikuttamaan pehmeämmin, välttyy siinä itse monilta muilta ongelmilta. Esimerkiksi jos hevonen ei pääse liikkumaan koko kropan läpi sen vuoksi että pidätteet eivät mene läpi, saattaa sen selkä esimerkiksi kipeytyä tämän vuoksi hyvin nopeasti.

Gramaanit. Kuten jo aikaisemmin olen postauksissa kertonut, sain gramaaneille ihan uudenlaisen arvon Saksassa etenkin juoksutuksen suhteen. En ole koskaan ollut hifistellyt apuohjien suhteen, mutta kun näkee noin selkeitä eroja hevosessa, joka työskennellään apuohjien kanssa/ilman, vakuuttuu vähemmästäkin. Enkä nyt todellakaan puhu niiden puolesta jotka vetävät hevosen gramaaneilla pakettiin ja jättävät päästämättä paineen pois.. Kaiken työskentelyn voi tehdä myös hevosystävällisellä tavalla :)

Hamburg. Sieltä se matka alkoi. Varasin lennot reissua varten vasta kaksi viikkoa ennen lähtöä. Silti liput maksoivat todella vähän - muistaakseni 67e :)


Aku valmistautuu kisoihin :)

Istunta. Ehkä yksi suurimmista edistysaskeleista mun oman ratsastuksen suhteen tapahtui mun istunnan korjaamisen kautta. Nikke ja Laura jaksoivat jankuttaa mulle laukassa rennosti istumisesta ja siitä kuinka mun oikeasti pitää päästä istumaan niin sinne satulaan, että Akun ja muiden hevosten on pakko laukata mun läpi. Muiden hevosten kanssa oli helppo harjoitella koska ne olivat tottuneet siihen, että niiden selässä istuttiin syvällä ja kunnolla. Aku taas ei ollut tottunut siihen ja sainkin aluksi sen vaan siirtymään raviin kun tiivistin istuntaa. Monien toistojen jälkeen hevonen kuitenkin alkoi ymmärtämään mua. Sen jälkeen päästiinkin parantamaan Akun laukkaa ihan toden teolla :)

Jännevamma. En ole ennen Saksan reissua koskaan joutunut todistamaan sitä surullista päivää kun hevoselta menee jänne. Tässä tapauksessa vielä toistamiseen. Kun treeni on ollut edellisenä päivänä täysin normaali, hevonen on mennyt hyvin ja kun kaikki asiat ovat olleet ihan samalla tavalla kuin minä tahansa muunakin päivänä on aivan kauheaa joutua toteamaan että hevosen jalka on edelliseen päivään verrattuna paksu, lämmin ja kosketusarka. Kun mitään kunnon syytä vamman aiheutumiseen ei ole, on kaikki vaan niin epäreilun tuntuista. Pahinta on kuitenkin se fiilis kun viet hevosta maneesiin kertoaksesi epäilystäsi sen ratsastajalle, on jotain aivan kamalaa. Kun tietää miten tärkeä juuri se hevonen on ratsasajalle ja sen omistajille, ei todellakaan haluaisi olla se viestinviejä joka kertoo juuri sen viestin, mitä kukaan ei haluaisi kuulla.

Kiitollisuus. Mä en voi sanoin kuvailla sitä kiitollisuuden tunnetta mitä mä tunnen useampaa ihmistä kohtaan tän reissun takia. Reissun mahdollistivat monet asiat, mutta tärkeimpänä Akun omistajat, Aromaat ja mun poikaystävä. Akun omistajat luottivat ja uskoivat meihin niin paljon, että päästivät meidät rapakon taakse. Reissu nosti meidät kuitenkin aivan uudelle tasolle ja tämän kehitys teki Akun perheen todella iloiseksi :) Aromaat taas.. Noh, he eivät varmasti edes tajua sitä, kuinka paljon sain oppia heidän asenteestaan, tavoistaan ja hevosmiestaidoistaan. Olin koko reissun jotenkin aivan pilvessä, imin vain tietoa pieneen päähäni ja koitin suoriutua kaikesta koko ajan paremmin ja paremmin. Sain ratsastaa todella hienoilla hevosilla ja se oppi jota Laura ja Nikke takoivat muhun lähes päivittäin oli vaan niin tehokasta ja opettavaista. Onneksi myös mun poikaystävä ymmärsi jo ennen lähtöä kuinka tärkeä tämä matka olisi mulle ja jaksoi tukea mua koko reissun ajan Suomesta käsin :) Heikommat olisivat ehkä sanoneet heippa :D

Kaverit Konsta ja Aku <3

Laukka. Istunnan korjaamisen jälkeen Aku sai opetella laukkaamaan. Sen piti itse pyörittää laukkaaa aktiivisesti vaikka itse istuin syvällä ja tekemättä mitään. Kun Aku oppi laukkaamaan lyhyenä aktiivisesti niin, että olin aivan rento, sain ratsastaa kevyessä istunnassa joka treenin päätteeksi ympäri maneesia kevyessä istunnassa ja Akun piti edelleen säilyttää hallittu laukka ja pysyä aktiivisena ilman mun kokoaikaisia apuja. Vasta näiden kahden asian loksahtaessa eteen päin sain laukata isommin. Jos laukka ei pyörinyt kootummin, oli turha lähteä ratsastamaan isompaa laukkaa, koska silloin tahti vain kiihtyi ja takaosa jäi kauas. Pikkuhiljaa mukaan tulivat myös siirtymisen isomman ja kootumman laukan välille ja huomasin että hevosellani oli vihdoin laukka. Tämä projekti jatkuu kuitenkin edelleen vaikka laukka onkin suhteellisen hyvässä jamassa ;)

Laukka paranemaan päin

Maastot. Parempia saa kuulkaa hakea! Upeita metsäpolkuja, lukuisia mäkiä ja reittejä ristiin rastiin.. Voin vaan kuvitella millaista tuolla on kesällä! Hevoset rakastivat maastoilua ja etenkin Aku nautti kyllä aina täysin siemauksin meidän maastoretkistä :)


Maastossa
Nutella. Mä en ole koskaan ollut mikään suuri Nutella-fani. En varmaan itseasiassa ole koskaan edes ennen Saksan reissua maistanut kunnon Nutellaa. Joulumarkkinoilla kuitenkin söin crepeksiä johon täytteeksi tuli Nutellaa ja banaania ja olihan se aivan käsittämättömän hyvää.. Tämän jälkeen vedinkin lettuja sitten aina Nutellan kanssa!

Joulumarkkinoilla
Oppiminen. Se ei tapahdu hetkessä. Sen tosin olen tiennyt aina.. Koko reissu oli yhtä oppimista ja huomaan sisäistäneeni monta asiaa vasta nyt Suomessa. Onneksi suurin osa treeneistä on kuvattu ainakin kännykällä ja olen saanut kuunnella ohjeita uudestaan ja uudestaan. Kun niitä videoita tuijottaa tarpeeksi monta kertaa ja näkee sen kehityksen, ymmärtää joka kerta myös uusia asioita. Onneksi Nikke käy nykyään myös Suomessa valmentamassa ja saan jatkaa oppimista hänen seurassaan vielä jatkossakin :)

Kisoissa radankävelyssä

Pohkeet. Mun suuri idoli Meredith Michaels-Beerbaum ja sen jalat on mulle päiväunien aihe vuodesta toiseen! Sellaset jalat kun sais niin olishan se upeeta.. Treenasin istunnan osa-alueena pohkeita todella paljon Saksassa. Ratsastin paljon ilman jalustimia ja kevyessä istunnassa jotta jalat painuisivat pitkälle alas ja varpaat nousisivat ylös samalla kun kantapäät laskisivat. Ja onhan ne jalat jo paremmat mutta ei ne vieläkään kelpaa ;)

Qvintus. Tämä kirjain oli kaikista vaikein, mutta lopulta keksin siihenkin sanan. Yksi Aromaiden hevosista oli kutsumanimeltään Qvintus ja sainkin ratsastaa tällä hevosella useaampaan otteeseen. Hevonen oli todella miellyttävä ja sopi mulle omasta mielestäni hyvin. Hevonen oli kaikin tavoin selväpäinen ja mukava. Tämän hevosen kanssa opin Akun ohella miltä tuntuu ero "avotaivutuksen" ja AVOTAIVUTUKSEN välillä. Yksi antoisimmista ratsastushetkistä oli Niken silmän alla juuri tämän hevosen kanssa. Sain silloin kuulla että hevonen oli juuri vasta kääntynyt 6-vuotiaaksi.. Olin koko ajan kuvitellut sen ratsastettavuuden perusteella että se on jo 7 tai 8.. Näin se ennakkoluulottomuus kouluttaa niin ratsastajia kuin hevosia.. Täytyy pyytää niitä asioita jotka tuntuvat hyvältä, oli hevonen 5 tai 8 :)

Rude. Kuka tietää MAGIC! -bändin Rude-biisin? Jokainen Nehmteniläinen ainakin :D Soi nimittäin meillä autossa joka kerta kun jonnekkin ajettiin.. Why you gotta be so rude?! Näin jälkeen päin on tosi hauska huomata mite joku tietty biisi tuo mieleen Saksan ja kaikki tyypit sieltä :)

Kisoissa :)

Satula. Akun satula oli loppuvaiheilla jo todella huono hevosen selkään. Onneksi heti Suomeen palattua saimme Akulle uuden ihanan Antareksen :) 

Tarhat. Aku on tottunut olemaan tarhassa lähes päivittäin kellon ympäri. Olin aluksi huolissani siitä ettei hevonen pääsisi tarhaan Saksassa läheskään niin paljon ja että sen takajalat reagoisivat siihen turvottelemalla. Aromailla on vain kolme tarhaa jossa hevoset vuorottelevat pareittain tai yksin. Akulle onneksi löytyi kaveri ja tämä kaksikko jaksoi kyllä koko kahden kuukauden ajan hauskuttaa toisiaan erinäisillä mutaleikeillä ja kiljumisilla.. Pojat on poikii vai miten se meni :D

Uni. Välillä yöunet jäivät todella vähäisiksi kun herätykset kisoihin saattoivat hyvinkin olla jo aamuyöstä 3-4 aikaan.. Mulle on onneksi suotu niin hyvät unenlahjat että nukuin sitten aina hevosautossa matkalla kisoihin tai takaisin kotiin.

Valmennus. Parasta. Ylivoimaista. Uskomatonta. Kun valmentautuu ja treenaa samanhenkisten ihmisten kanssa päivästä toiseen saa treeneihin ihan erilaista intoa ja tarmoa. Positiivisessa mielessä mulla ainakin syntyi päässä pieni kilpajuoksu itseni kanssa siitä, kuinka hevosten tulisi liikkua kerta kerralta paremmin ja miten mun oman ratsastuksen tulisi edistyä viikko viikolta. Valmennuksissa asiat tehtiin johdonmukaisesti, tehokkaasti ja aina ammattilaisen kanssa. Kehitys oli sen mukaista. Saisimpa Suomessa samanlaista valmennusta kaksi kertaa viikossa niin kuin Saksassa ilman omien aikataulujen aiheuttamia paineita ja kiirettä.

X-ray. Kävin yskästä aiheutuneen kylkiluumurtuman epäilyn takia lääkärissä naapurikylässä. Kylkiluu oli vaivannut jo muutaman päivän ajan ja yskä ei ottanut taantuakseen. Luulin pääseväni lääkärissä röntgeniin mutta toisin kävi. Lääkäri vain kuunteli hengitysäänet ja totesi kylkiluun olevan murtunut. Kerroin lääärille myös syksyisestä ilmarinnastani ja kysin eikö minua kuvattaisi. Vastaus oli selkeä ei, koska tarvetta ei kuulemma ollut :D Hän kirjoitti vain reseptin ja lähetti kotiin apteekin kautta. Apteekissa selvisi lisäksi, että pyynnöistäni huolimatta mitään kipulääkkeitä ei reseptiin oltu kirjoitettu. Sain kuitenkin onneksi edes yskään auttavaa astmalääkettä.

Ihana järvi ja maisemat
Yhteistyö. Saksassa tehdään ratsastajien, kasvattajien ja sponsoreiden puolesta ensinnäkin paljon enemmän ja toiseksi paljon avoimempaa yhteistyötä kuin Suomessa. Saataisiimpa mekin tätä systeemiä kehitettyä Suomessa.. Itse kilpailisin erittäin mielelläni jollain Suomalaisen kasvattajan hevosella jos tavoitteet kohtaisivat :)

Zarah. Tässä oli sellainen hevonen jonka olisin valinnut omakseni kaikista tallin hevosista jos siihen olisi ollut mahdollisuus. Hevonen oli pieni, hyvän ikäinen, lahjakas ja todellinen aikaluokkien tähti. Se oli kaikin tavoin laadukas ja kyvykäs hevonen joka miellytti ihmistä jokaisessa tilanteessa kaikin tavoin.

Ääniavut. Sain Lauralta ja Nikeltä todella paljon oppia nuorten hevosten ratsastukseen. Kolmivuotiaiden kanssa kättä ei käytetty hidastavana apuna oikeastaan lainkaan, vaan siirtymiset alas päin tehtiin vain ääniapuja käyttäen. Tätä neuvoa olen noudattanut nyt kaikkien nelivuotaiden kanssa ja aion jatkossa käyttää sitä sisäänratsastamieni hevosten kanssa. Äänen kautta hevoset oppivat siirtymään rauhassa ja ylimääräinen kiskominen jää helposti pois.

Ihanin 3-vuotias <3

Öljy. Kröhöm. Ennen mun saapumista tytöt paistoivat kaiken pannulla rypsiöljyssä... Itse oman elämäni Master Chefinä tietenkin pääsin heti opastamaan tyttöjä oliiviöljyn käyttöön :D Mutta nykyään se on edelleen käytössä joten kai tuostakin tiedosta jotain hyötyä oli!


Mitäs tykkäsitte tällaisesta postauksesta? Työn alla on nyt tosiaan postaus Saksasta jossa pohdin kaikkea aina oppimisesta kuluihin. Kommentoikaa vielä ihmeessä tähän posaukseen mitä haluaisitte lukea, kaikkea en varmasti muista kuitenkaan kirjoittaa kun mielessä on niin miljoona Saksaan liittyvää juttua ;)

24 kommenttia

  1. Tässähän tulee väkisin ikävä tuota ihanaa maata, kun näitä lueskelee :D Itse tosin olin viime keväänä siellä ihan muissa hommissa, ku heppahommissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saksa on kyllä ihana maa :) Takas on päästävä!!

      Poista
  2. tässä "huilukuolain" http://bitspecialist.de/media/catalog/product/cache/3/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/i/r/ir1327wm.jpg :)

    VastaaPoista
  3. Olipa kiva postaus, kiinnostava ja hyvin toteutettu =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Vähän piti koittaa keksiä jotain vaihtelua :)

      Poista
  4. http://www.kotielaintarvike.fi/tuote/huilukuolain-suora-globus/568220L/ huilukuolain kun laittaa googleen niin heti tulee kuva :)

    VastaaPoista
  5. Kiva postaus! Kävittekö Dohmin retkillänne pikkupuodissa Bad Segebergissä vai siinä isossa liikkeessä Tensfeldissä? Molemmat on mun suosikkeja :) ja banaanit + nutella on täydellinen paritus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Banaanit ja nutella <3<3 Ja käytiin siinä pienessä Segebergin liikkeessä :)

      Poista
  6. Voi ku aku on komea tossa kisoihin valmistautumis kuvassa, niin ylväs! Ja upeat maastot siellä tosiaan. Kiva ois kuulla miten teidän kisat meni siellä ja vastasiko reissu odotuksia, mitä olisit toivonut enemmän/vähemmän jne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli aika komeana ;) Ja kerron noista ehdottomasti!

      Poista
  7. Oli kiva postaus, tykkäsin. Ei ollut liian pitkä ja asiat tuli selväksi :)

    VastaaPoista
  8. Kiva postaus. Toivottavasti saadaan vielä kuulla miten ne sun asettamat tavoitteet toteutui ja kisamatkoista ym.

    VastaaPoista
  9. hei tiiätkö sattumoisin humman ville nimistä suokkiruunaa? oon kuullut että sua kutsutaan pikkikseksi ja sen omistaja kertoi jonkun pikkiksen käyneen aina välillä moikkaamassa sitä (nykyäänhän herra on jo vihreillä laitumilla), niin mietin tässä vaan että ei taida olla susta kyse? en usko että sama henkilö on nyt kyseessä, mutta päätin kuitenkin varmistaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tunne :D Eri tyyppi siis kyseessä :)

      Poista
  10. Kivasti toteutettu postaus.

    Oliiviöljyyn kuitenkin pakko kommentoida, että sitä ei kannata käyttää paistamiseen, koska sen kaikki hyvät ainesosat kärsivät ja katoavat kuumennuksessa. Eli salaattiin ja kylmiin ruokiin jees, mutta paistamiseen joi toinen öljy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paremman makusta se ainakin on jos ei muuta :) Kokkipoikaystävä ainakin neuvoo aina näin tekemään :)

      Poista
  11. hei ! mistä varasit lentolippusi hampuriin kun noin halvalla sait ? itse olen lähdössä elokuussa vuodeksi tekemään töitä niin siksi kiinnostaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otin Skyscannerin kautta :) Jos selaat useampana päivänä niin tyjennä välimuisti - palvelin nostaa muuten hintoja ;)

      Poista
  12. Oliko siellä vielä semmosta pikkusta heppaa, muistaakseni nimi oli Juuso?
    Tulee kyllä loppusyksystä neljä vuotta ku ite olin siellä, et ei se välttii enää siellä oo ja oisko jo 7-8vuotta �� tais iso läsi olla ja semmonen ruskee

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei muistaakseni ollut ketään Juusoa enää tollon :)

      Poista