keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

LOR 4.7

Siis heti alkuun on pakko hehkuttaa super upeita kuvia, jotka Tiiti on meistä kisoissa ottanut! Olin ihan fiiliksissä kun sain paljon kuvia Lohjalta, puitteet olivat niin mahtavat ja sääkin suosi! Muutenkin arvostan hirveästi sitä kun te kaikki kuvaajat jaksatte pyöriä kisoissa kerrasta toiseen ja ikuistaa kilpailijoiden menoa, satoi tai paistoi :) Kiitos siitä teille!


Mutta sitten itse kisoihin. Mukana oli siis tällä kertaa vain Aku ja luokkina tutut ja turvalliset 110 ja 120. Aku saapui paikalle hyvissä ajoin ja letitin sen autossa heti radankävelyn perään.

120cm

Vaikka rata oli simppeli, oli itse kentällä paljon katsottava. Löytyi tuomarirekkaa, isoa telttaa, erikoisesteitä ja kaikkea mahdollista härpäkettä. Akulle pitkät kisatauot eivät tee koskaan hyvää, se ehtii aina unohtaa sen, että radalla voi olla rennosti ja ihan samalla tavalla kuin ennen taukoakin. Helposti käy nimittäin taukojen jälkeen niin, että Aku jähmettyy täysin tuijottaessaan jotain ihan muuta kuin esteitä. Se on kuitenkin luonteeltaan hieman spooky, vaikka onneksi kaikki temput ovat vähentyneet tässä viimeisen vuoden aikana todella paljon :) Erityisesti nurmella Aku on aika keksinyt kakenlaista - viime vuonna Kemiössä ei päästy yhdelle sarjalle ollenkaan, koska sen vieressä oli puinen vene ja yhtenä päivänä päästiin toiseen päätyyn aluksi vain vetohevosen avulla koska suihkulähde oli Akusta suhteellisen epäilyttävä.. Myös Hyvinkään nurmella se mukamas pelkäsi tuomaritornia ja laitamainoksia.. Lähtökohdat olivat siis vähän huterat ekoihin kunnon kisoihin kauden jälkeen kun vastassa olivat sekä nurmi että tauko.

120cm

Olin suunnitellut veryttelyn samalla tavalla kuin Laaksolle. Hieman pitempi verkka, paljon laukan säätelyä ja työstöä. Tämä jäi kuitenkin haaveeksi, koska luokka sujuikin odottamaani verkkaammin. Olisin halunnut ehtiä työstämään laukkaa enemmän ensin isolla kentällä ennen esteverkkaan siirtymistä, mutta siihen ei lopulta vaan ollut aikaa. Esteverkassa Aku kyllä hyppäsi hyvin lyhyemmästä verkasta huolimatta. Sain kaarteista sen hyvin ulos ja vahdin omaa istuntaani kuin haukka. Yläkropan tuli olla tarpeeksi hidas ja lantion hieman edessä vikoissa askeleissa. Kerrankin kun oikein keskityin näihin juttuihin verkassa sain heti huomata kyllä eron! Pienet verkat on Akulle yleensä hankalia (ja mulle myös) mutta nyt kaikki onnistui tosi hyvin!


Radalla mulla oli hyvin aikaa näyttää Akulle tuomareiden rekka, teltta ja muutama este. Aku tuntui aika vastaanottavaiselta ja olin tyytyväinen sen reaktioihin. Se ei pelleillyt ja ainoa asia, josta se jännittyi, oli kun ratsastin sen viimeisen linjan esteiden ja aidan välistä. Siinä se jähmetyi ja lyheni, muta pääsin onneksi ratsastamaan sen hyvin eteen siitä.

Rata alkoi ihan hyvin. Aku laukkasi mukavasti eteen ja se teki hyvät suorat hypyt aina vitoselle asti. Pohja oli muuten aivan priima, vei kivasti eteen päin :) Sarjalle pääsin hyvin sisään ja Aku hyppäsi rennosti, mutta linjalla sen jälkee se pääsi vähän vinoksi, mutta sain korjattua viime metreillä.

110cm

Seuraava okseri oli hevoselle optiseti haastava. Vinopuomeilla rakenettu aivan vaaleanvihreä okseri loivaan alamäkeen ja kohti ei mitään, oli hevoselle suhteellisen haastava este hahmottaa. Aku jäikin ihmettelemään muutama askel ennen estettä että pitääkö tuosta hypätä yli vai mikä kasa siinä edessä oikein on.. Jouduin kirjaimellisesti puristamaan sen siitä okserista yli, se ei vaan tajunnut, että siinä oli este. Puomi sieltä siis matkaan epätasapainoisen hypyn seurauksena. Matka jatkui maaliin asti hyvin rytmissä, olin rataan loppujen lopuksi aika tyytyväinen. Arvostelu oli A20, eli aikaluokka, mutta itse olin päättänyt ratsastaa ihan rauhassa Akun tauon takia. 

Seuraava luokka 120cm samalla arvostelulla alkoi nopeasti kympin perään. Kävelin radan ja suutasin sen jälkeen saman tien verkkaan Akun kanssa. Rata oli sama rata kuin 10ssä, mutta toisin päin. Verkassa Aku oli taas tosi skarppi ja teki hyvin duunia!

Radalla kävin nyt sitten omaa vuoroani odotellessa näyttämässä Akulle sen vaalean vihreän esteen ihan kunnolla jotta se hahmottaisi sen paremmin. Laukkasin sen jälkeen kentällä esteiden ympärillä ja koitin saada Akun vain pysymään avuilla onnistunee verkan jäljiltä. 

Rata oli sarjalle asti varmasti yksi meidän parhaista 120-radoista. Aku hyppäsi rennosti (myös sen vihreän vino-okserin), mä ratsastin ajatuksella ja kaikki toimi ja ennen kaikkea TUNTUI helpolta. Sitten.. Kuuluisa sitten. Sarjan b-osalta tuli puomi. Olin iha että häh, olipas turha puomi. Pääsin linjalta sarjalle tosi hyvin sisään ja odotin välissä hyvin ylävartalolla. Seuraavalta pystyltäkin  saimme puomin.. Mietin, että nyt taisi loppua bensa. Seuraava okseri puhtaasti yli mutta sitten kympiltä kielto.. Aku jäi seisomaa esteelle ihan tosissaan vastaan ja olin jäämässä okserista hieman ulos ja Aku pysähtyi. Uudella yrittämällä yli, mutta taas puomi mukaan. Höh.
Olin samaan aikaan tosi pettynyt, mutta silti niin iloinen. Alkurata oli niin hyvää tekemistä, mutta sitten tapahtui jotain. Ajattelin sen ensin olevan Akun kunto joka petti - olihan lauantaina +30 ja Akun ekat kaksi pitkää rataa tauon jälkeen. Mutta sitten huomasimme, että Akulta puuttuu toinen takakenkä! Saman tien muistin, kuinka kuulin nelosen jälkeen tarran repeämisen äänen (akulla bootsit takana nurmella) ja lähdin saman tien etsimään kenkää sieltä. Ajattelin, että Aku oli polkaissut bootsia mutta saanutkin rti kengän.. Popoa ei kuitenkaan löytynyt ja aloin miettimään rataa vielä tarkemmin läpi. Katsoin samalla myös viedeolta rataa ja tajusin, että ennen kutosta jouduin ottamaan kunnolla takaisin jotta vaihto tulisi läpi ja sen jälkeen muutama askel tuntui vähän epätasapainoiselta. Tuostakaan kohdasta kenkää ei löytynyt, mutta nuo ovat ne paikat missä uskoin kengän irronneen. Sarjan jälkeen sitä ei enää jalassa ollut, sen verran sain tihrustettu zoomilla videolta. Joten ei ihme, että virheitä kasaantui. Hienosti se tsemppasi maaliin asti, moni hevonen olisi saattanut sanoa heti pelin irti. Varmasti myös Akun kunto verotti ja puomit tulivat myös sen takia herkemmin alas, mutta päätin keskittyä niihin alkuradan loistaviin hetkiin ja unohtaa sen loppuradan. 


Myös Johku oli tosi tyytyväinen Akun 120-radan alkuun ja mun ratsastukseen, jee! Seuraavan kerran hypätään Akun kanssa Johkun treenissä to ja sitten Tampereella sunnuntaina vain 120-luokka.

lemppari kuva :)

Nyt oli niin paljon upeita kuvia, että ajattelin teettää tuon toisiksi viimeisimmän meille kotiin kehyksiin. Mikä oli teidän mielestä hienoin kuva?













13 kommenttia

  1. upeita kuvia kaikki! :) mikä kuolain muuten teillä on hypätessä ? entä eikö noissa luokissa olisi pitänyt olla kisatakki?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kuminen nivelpelham :) Ja takkia ei tarvinnut olla kun oli niin kuuma :)

      Poista
  2. Todella hienoja kuvia! Mistä olet ostanut tuon kisapaidan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin sen Helsinki Horse Fairista. Kauppa oli Reunos :)

      Poista
  3. Todella huolimattomasti kirjoitettu, en saa tästä tekstistä mitään selvää. Tiedän, että olet näihin päivittelyihin aina vastannut, että ei ole aikaa kirjottaa tarpeeksi hyvin. Mutta miksi sitten kirjottaa julkista blogia ollenkaan? No taidanpa jättää tämän blogin jatkossa lukematta, kun ärsyttää tämä kirjoitusasu enempi, kun tää blogi ilahduttaa.

    VastaaPoista
  4. Kolmas kuva ehdottomasti hienoin :) kaikki kyllä upeita!

    VastaaPoista
  5. Pakko kyllä nyt hieman puuttua, vaikka yleensä en niin tee. Katoin just et kisaat akulla ihan älyttömän paljon! Onko sulla kisasuunnitelmat yms ihan ammattilaisen kanssa suunniteltu (ja akun omistajan kanssa puhuttu)? Ei mitenkään pahalla mutta tota menoa sulla ei ole hevosta enää alla, ainakaan ehjänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Akun kilpailut suunnitellaan omistajan kanssa, konsultoiden kuitenkin myös ammattilaisia. Aku on tällä kaudella startannut alue/kans tasolla 13 kertaa. Aku hyppää lähes aina kilpailuissa kaksi luokkaa valmentajien neuvojen mukaisesti, joten helmi-heinäkuun ajalle laskettuna tästä tulee noin kuusi kilpailua. Eli yksi kunnon kilpailu kuukaudelle. Lisäksi hyppään pienempiä harjoitus/seurakilpailuja siihen päälle sen vuoksi, koska kotitallimme kenttä on niin pieni, ettei siinä voi kunnolla treenata. En siis hyppää kotona ja nämä kilpailut toimivat hevoselle siis treeninä, jolloin kulutus ei nouse edes normi valmennuksen tasolle koska hyppyjä kertyy verkkahyppyjen lisäksi vain radan esteet.

      Moni kansallisella tasolla kilpaileva kilpailee kaksi tai kolme viikonloppua kuukaudessa. Silloin he hyppäävät kolmen päivän aikana yleensä 3 luokkaa. Myös Aku voisi tehdä näin, mutta koska haluan että minulla on tämä hevonen käytössä mahdollisimman kauan, hyppään yleensä vain yhtenä päivänä kolmesta. Poikkeuksia tiestysti on, kuten esim. tulevana kilpailuna Hanko.

      Mukavaa että huolehdit hevosen jaksamisesta, mutta tässä vaiheessa se taitaa olla hieman turhaa :) Saattaa olla, että lukijana sinusta tuntuu, että kilpailen Akulla paljon, koska kisapostauksia tulee niin paljon. Fakta on se, että niistä saan helpoiten materiaalia (kuvia, videoita) ja postausten tekeminen on mieluisampaa ja siksi niitä on ylivoimaisesti etenkin kesällä eniten :)

      Poista
  6. Mistä tuo paita on? On hieno 😀

    VastaaPoista