Kuvia Vilamourasta

Nyt olisi luvassa aika monta kuvaa Vilamouran talli-alueelta ja muusta ympäristöstä. Joka kuvan alle

on koottu pieni info kuvasta ja siitä miten se meidän menoon siellä liittyi :)

Tässä on meidän teltta ja tuo pieni "rako" on meidän ovi. Normaalisti se oli aina avattu isommaksi, en tiedä miksi se on tuossa noin pieni :D Tuossa takana olevassa trailerissa säilytettiin kaikkea ylimääräistä ja ruokia. Myös tuolla traileripäädyssä oli ovi jota käytettiin välillä, riippuen vähän siitä kuinka paljon tuuli. Tuossa takana näkyy myös tuo korkeampi teltta jossa oli mm. Tina Polin hevoset joiden hoitajien kanssa vietettiin reissussa paljon aikaa.

Tämä näkymä aukesi suoraan meidän hevosauton takaa. Tämän "kujan" päästä kun kääntyi oikealle niin pääsi toisen tallikäytävän viereen ja kävelemällä hetken aikaa suoraa, aukesi eteen verryttelykenttä ja eläinlääkäripiste.

Tässä on nyt sitten se toinen tallikuja. Vaikka nuo rakennukset vaikuttavat aika hepposilta, pärjäsivät kaikki oikein hyvin jopa niissä rankkasateissa noiden katosten kanssa. Helteellä nuo ovat itseasiassa paljon kivemmat kuin telttatalli - siellä ilma seisoo niin herkästi jos ei tuule. 

Monet tosiaan sijoittivat heiniä tms. noiden tallien päätyihin ja peittivät ne pressuilla, tai tässä tapauksessa sponsorin mainioksella :D

Tässä koko suoran hevoset ovat yhden ratsastajan käytössä. Emma Stoker ratsastaa Townhead -hevosia, joista mm. yksi on myyty Scott Brashille ja se menestyy tällä hetkellä 160-tasolla. Emman ratsastusta oli kyllä hieno seurata tuolla, niin tarkkaa ja suunnitelmallista. Hän tosiaan osaa tuottaa hevosia kv-tasolle ihan 4-vuotiaista asti!

Tässä on eläinlääkärin teltta ja se on tosiaan tuon tallikujan päässä. Heillä oli tuolla eläinlääkärissä mm. vesi kävelymatto hevosille ja kaikki mahdolliset hoitosysteemit. Ikävä kyllä tuollaisissa pitkissä kisoissa on tarvetta lähestulkoon jokaisella lekurille jossain vaiheessa touria.

Sitten tuosta eläinlääkärin teltan kulmalta pääsee heti ihan suoraan veryttelyyn. Juoksevia kavereita näki lähes joka päivä, milloin joltain puuttui raippa tai numero tai muuten vaan joku oli myöhässä :D Sattuu sitä paremmissakin piireissä..

Verkkakentän vieressä kulkee tuo yllä näkyvä tie, josta pääsee toiselle kentälle ja verkkakentälle. Tuossa vasemmalla näkyy myös kevyesti nuo ruskeat aidat, niiden sisällä sai juoksuttaa.

Tässä on kuva vielä tuosta ekasta verkkakentästä. Siellä oli tuollaiset auronko/sadekatokset molemmissa verkoissa. Aika monet hevoset pelkäsivät aluksi mennä niiden alle koska ne olivat tosiaan pressusta tehtyjä ja kun tuuli, niin niistä kuului välillä aika kova ääni. Kaikki hevoset kuitenkin tottuivat niihin yhden tai kahden ratsastuskerran jälkeen. Ja kyllä pari kertaa niiden alla tuli pidettyä sellaisia sateita että huh..

Tästä kuvasta näkyy tuo toinen verkkakenttä. Suoraan sitä vastapäätä, tästä kuvasta katsoen oikealla, on sitten toinen areena. 

Tällä Uniamo areenalla hyppäsin loppujen lopuksi aika vähän. Suurin osa nuorten hevosten luokista pyrittiin kierrättämään niin että eka päivä oli pääareenalla, toka tällä areenalla ja vika nurmella. Lopulta nurmea ei käytettykkään niin paljon ja suurin osa mun luokista meni aina pääareenalla. Itse tykkäsin siitä pääareenasta kaikista eniten, joten mua se ei haitannut :D Tällä areenalla meni sitten paljon avoimia 120, 130 ja 135-luokkia.

Tämä Undiamo -areena oli kooltaan myös todella iso ja melkein kaikki estetreenit hypättiin itseasiassa tällä areenalla. 

Tämä kuva on nyt sitten siitä ekasta verkkakentästä. Vasemmalla puolella on se isoin kisa-areena, eli Moura. Suoraan edessä näkyy meidän kantis rafla :D

Tässä ravintolassa syötiin usein iltaisin ranskiksia ja juotiin sangriaa :D Myös joka keskiviikko meillä oli täällä grillibileet ja joka sunnuntai muuten vaan bailut. Perjantaisin oli myös bileet mutta seitsemän viikon aikana taidettiin käydä niissä vain kaksi kertaa koska la ja su meillä oli aina eniten hevosia kisoissa :D

Kun käveli tämän ravintolan ohi, vasemmalle jäi tuo yllä näkyvä pieni kenttä. Aluksi tuolla kentällä oli nurmen verkka mutta lopulta se meni niin velliksi sateiden takia että nurmen verkka siirrettiin isolle verkkakentälle. Lisäksi tuolla kentällä juoksutettiin hevosia niin paljon että se oli ihan epätasainen ja lopulta myös melko huono pohjaltaan. Pahimpina kertoina kun yritin päästä tuolle kentälle siellä oli 7 juoksuttajaa samaan aikaan.. Ja kokoa tuolla kentällä oli ehkä 25x45 :D Eli vähän isompi kuin pieni koulurata :D

Oikealle taas jäi tuo nurmikenttä. Sen takana näkyykin meidän talli ja hevosautot. Nurmi oli mun mielestä ihan ok, siinä pystyi ihan hyvin hyppäämään 130 tasolle asti, mutta isoa GP:tä en olisi siinä järjestänyt. Uskon että järjestäjä saa sitä nyt vuodessa tai jopa puolessa paljon eteenpäin joten seuraavissa kisoissa siinä toivottavasti hypätään jo enemmän :)

Sitten ollaankin jo takaisin meidän autoilla :D Saitten nyt vähän niin kuin kierroksen kisapaikan ympäri :D Emma Broändan auto oli meidän vieressä, joten meillä oli kiva Suomiklaani koossa koko ajan! 

Seuraavaksi tulee vielä muutama Vilamoura-postaus ja sitten siirrytäänkin tämän hetkiseen tilanteeseen :D

Saappaista

Mä kulutan vähintään yhdet saappaat vuodessa. Oli kyseessä sitten Parlantit, Alex´s Bootsit, De Nirot tai Hööksin halpissaappaat.. (Ja muistaakseni Hööksin 200e saappaat kesti tuplasti yhtä kauan kuin De Nirot :D) Vilamourassa kulutin viime vuoden hevosmessuilta ostamani Parlantit ihan viimeiseen asti ja lopulta ihan viimeisinä päivinä edes nepparit eivät enää pysyneet kiinni. Nämäkin saappaat olivat ensin viime kesän vain kisakäytössä, eli ne eivät kestäneet edes oikeasti kokonaista vuotta. Tähän vaikutti toki se että aloitin Helasoilla syksyllä ja hevosmäärä päivittäin lisääntyi ihan hyvin jolloin tietysti saappaiden kulutus kasvoi.

Osittain tälle nopealle saappaiden kulumiselle on varmasti ollut myös Suomen ilmasto - ei näitä saappaita ole suunniteltu kestämään meidän pohjolan pakkasia, jatkuvia sateita tai kurakelejä.. Mullahan oli edelleen paljon hevosia maneesittomilla talleilla ennen Espanjan reissua joten kulutusta oli ihan mukavasti huonoissa keleissä normiduunin lisäksi.

Olisin halunnut ostaa seuraaviksi saappaiksi jonkun uuden brändin saappaat, mutta valitettavasti Suomen tarjonta on tosi huono. Lisäksi kun olin Suomessa vain 10 päivää ennen kuin palasin takaisin Espanjaan, ei mulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin ostaa uudet saappaat Suomesta, koska en tiennyt yhtään milloin pääsisin saapaskaupoille Espanjassa.

Valitsin lopulta saappaiden merkiksi jälleen Parlantin. Syy on hyvin yksinkertainen. Saappaissa on ehdottomasti tähän mennessä kokeilemistani merkeistä paras pohja ja nilkan istuvuus. Nämä ominaisuudet tukevat jalkaa hypyssä ihan eri tavalla kuin heppoinen pohja tai liian löysä istuvuus alapohkeesta tai nilkasta. Se mikä tekee istuvuudesta hyvän, on tämän kyseisen saapasmallin pohjeosan resori. Se mahdollistaa sen, että saappaat voi ostaa niin kireinä ettei jaloissa kierrä edes veri alkuun. Kun nahka hieman alkukäytössä venyy, mallaantuu saapas omaan jalkaan aivan ihanasti.

Suuri miinus tässä "ihanassa istuvuudessa" on kyllä saappaiden sisäänajo. Saappaat saa hädintuskin itse kiinni ja jo pelkkä käveleminen tuottaa tuskaa ainakin ekoina päivinä. Itse makaan yleensä aina jossain sohvalla jalat kohti kattoa kun survon niitä ensimmäisiä kertoja jalkaan :D Pari iltaa pidän saappaita aina kotona jalassa ja koitan saada niihin edes muutaman millin lisää tilaa ennen ekaa ratsastusta. Se eka ratsastus on nimittäin yksi tuskien taival. Pohkeet huutaa hoosiannaa jo ekan kahden kierroksen jälkeen ja mulla yleensä ne nilkan nepparit painaa sitä nilkkaluuta.. Sattuu siis kaikkialle mutta ei siinä voi muuta kuin jatkaa. Itse yleensä koitan valita ekoille ratsastuksille jonkun sellaisen hevosen millä voi huoletta mennä ilman jalustimia niin ettei tarvitse keventää kuin pakolliset ekat kierrokset. Harjoitusravissa ja laukassa on huomattavasti kivempaa ekoilla kerroilla :D

Nyt mulla on ollut nuo uudet Parlantit käytössä kaksi viikkoa. Kolme ekaa päivää taisin ratsastaa niillä yhden hevosen päivässä, sitten seuraavat kaksi päivää kaksi hevosta ja sitten siirryin kolmeen hevoseen. Viimeiset kolme päivää oon mennyt jo 8 hevosta niillä joka päivä, mutta keskiviikkona kun hypättiin niin laitoin vielä suosiolla kengät ja varret. Tänään hyppäsin kavaletteja saappailla ja fiilis alkaa olemaan niiden kanssa jo ihan ok. Edelleen ekan hevosen kohdalla joutuu pitämään kevyiden ravien jälkeen minuutin paussin mutta sen jälkeen voi mennä ihan normaalisti.

Niille jotka ratsastavat vain yhden hevosen päivässä suosittelen kunnon kävelyreissuja saappaiden kanssa. Kyllä ne siinäkin käytössä venyvät sopiviksi.. Itse olin yhtien saappaiden kohdalla niin epätoivoinen että menin niiden kanssa pari kertaa ihan saunaankin asti kun ne ei millään meinanneet venyä :D Ja kyllähän se auttoi.. Joten jos on oikeen tukalaa niin saunaan vaan!

Mulla on siis tällä hetkellä tämä Parlantin Miami-malli, mutta ruskeana. Saatavilla ei ollut missään mun kokoa mustana, joten nyt mennään ruskealla. Ei se ehkä kuitenkaan ole maailman loppu - Aapolla on nyt myös ruskeat varusteet niin ollaampahan sävy sävyyn :D Nyt on ihan mielenkiintoista nähdä kuinka kauan saappaat kestävät täällä paremmassa ilmastossa. Jos ne kestävät pidempää niin sitten mulla ei ole mitään syytä vaihtaa merkkiä mutta jos kulutustahti on edelleen sama kuin aiemmin niin sitten kokeilen kyllä jotain muita. Nyt tietenkin saappaat välttyvät siltä "turhalta käytöltä" kun mun ei tarvitse varustaa hevosia itse tai tehdä mitään tallitöitä. Siinäkin on nimittäin ero jos pystyy ja muistaa aina vaihtaa saappaat pois muita askareita varten.

Parlanteja saa Suomesta parhaiten Smart Riderssista ja Ratsukellarista. Mulle menee tuo ihan valmis malli ja koko, mutta moni tilaa itselleen ihan kustomoidut saappaat. Se on tietysti hieman tyyriimpää mutta joillekkin ei vaan mene nuo valmismallit..

Kuvia ei valitettavasti vielä ole kun mulla ei ole täällä Espanjassa vielä luottokuvaajaa.. Laitoin kyllä jo verkkoja vesille että saisin teille ylipäätänsä kuvia täältä, joten toivottavasti jossain vaiheessa saatte uusia kuvia :)