perjantai 26. lokakuuta 2018

CSI*** Arezzo. Week 1.

Arezzossa mulla oli mukana Prinssi ja Aapo. Molemmat hevoset olivat hypänneet Lierin kisassa Belgiassa hyvin, joten mulla oli ajatuksena hypätä Aapon kanssa ekalla viikolla muutama pienempi rata ja Prinssin kanssa taas nostaa luokkia. Tämä nimenomaan sen takia, että Aapo oli Lierissä isoimmilla radoillaan koskaan ja halusin tarjota sille muutamia mukavia pieniä ratoja väliin. Prinssi taas suoritti helposti 110 tasoa, joten halusimme nostaa sen tasoa ylemmäs, 120-luokkiin.

Saavuimme Arezzoon maanantaina, koska pomo hyppäsi muutamalla nuorella heti tiistaina. Ratsastin omat hevoset normaalisti sileällä torstaihin asti ja autoin myös pomoa parin hevosen kanssa joka päivä. Normaalista poiketen myös verkkasin pomolle 6-vuotiaita koska aikaa kahden hevosen välissä oli hieman niukasti siihen nähden mitä pomo tykkää verrytellä. Kävelin hevoset hyvin valmiiksi ja otin vähän ravia ja laukkaa jotta pomo pääsisi suoraan lämpimän hevosen kyytiin. Lisäksi loppuverkkasin aina ekan hevosen. 

Perjantaina alkoi sitten molempien mun ratsujen urakka. Oltiin ilmoitettu molemmat hevoset 120-luokkaan. Ensin vuorossa oli Aapo ja hän hyppäsi oikein mallikkaasti. Tein todella rauhallisen ja koulutuspohjaisen radan sillä fiiliksellä että halusin sen mahdollisimman rennoksi ja pyöreäksi jokaisessa kaarteessa ja odottamaan lähestymisissä, kuitenkin niin että sille jäisi hyvä tila ponnistukseen. Käytin paljon aikaa kaarteissa ja Aapo hyppäsi tosi rennosti. Toisessa vaiheessa avasin hieman rytmiä kaarteissa ja käänsin yhden pienemmän tien mutta en tehnyt mitään suurta aikaratsastusta. Nolla radalla Aapo oli lopulta luokan kolmas!

My dear friend Giulio

Prinssi hyppäsi saman luokan ja sen kanssa halusin pyrkiä säilyttämään saman rytmin alusta loppuun ja ensimmäinen vaihe olikin todella onnistunut. Toisen vaiheen ensimmäinen este oli kuitenkin juuri portin edessä, kuitenkin poispäin kaikesta ja hieman yllättäen Prinssi veti hirveää kylkimyyryä ohi esteestä. Noh, eikun takaisin esteen eteen ja pieni nevottelu ja uudestaan lähestyminen. Loppurata sujuikin ilman ongelmia ja muiden epäonnen myötä myös Prinssi sijoittui tässä 3* 120 luokassa! Jälkikäteen pomo muisti kertoa että se on harrastanut tälläistä pelleilyä myös edellisen ratsastajan kanssa..

Lauantaina Prinssi hyppäsi 125cm ja Aapo 130cm. Prinssi teki ihan jäätävän hienon radan!! Voisin sanoa että se oli kuin suoraan oppikirjasta! Kaikki tapahtui hyvässä rytmissä, olin ajoissa valmis kaikkien lähestymisien kanssa ja hevonen toimi kuin unelma.. Mutta tottakai viimeisellä pystyllä Prinssi koski puomiin ihan inan verran ja saatiin se alas.. Ilman tuota puomia olisimme sijoittuneet taas. Mutta olin niiiiin super tyytyväinen rataan!!


Aapo hyppäsi tosiaan sen 130. Rata oli sujuva ja hyvä mutta tein itse pienen lähestymisvirheen radan loppuosasta yhdelle okserille ja Aapo teki takajalkavirheen, joita se ei yleensä harrasta. Se kuitenkin hyppäsi hienosti joten sain olla tyytyväinen myös tähän rundiin :)


Sunnuntaina Prinssi meni jälleen 125cm ja Aapo 135cm. Prinssi oli todella hyvä verkassa ja fiilis radalle saavuttaessa oli hyvä. Kuitenkin heti kun sain lähtömerkin niin Prinssillä tuli joku ihme sporttivaihde päälle ja sitten mentiin.. Mulla oli ihan täysi työ saada se pidettyä käsissä kun se oli niin innoissan ja tämä kostautui sitten pysty-pysty sarjalla, joka oli valmiiksi jo lyhyt mutta tämän herran energisyyden vuoksi se muuttui vielä entistä lyhyemmäksi ja tottakai saimme b-osan alas. Harmitti tottakai, mutta eipä toisen innokkuudelle mahda mitään :D

Tuo ES:n pistaasi väri sopii niin hyvin Prinssille! Ja huomatkaa Arvin tekemä lucky charm!!

Aapo hyppäsi oikeastaan sunnuntaina viikonlopun parhaan ratansa ja tuntui aivan mielettömän hyvältä. Itse taas vaan tein ihan saman virheen kuin edellisenäkin päivänä. Jätin toiselle sarjalle liian vähän tilaa a-osan okserin eteen, joka oli vielä kaiken lisäksi ylämäkeen, joten puomihan sieltä tuli. Joten meille vain yksi nolla ekalta viikonlopulta vaikka radat sinänsä olivatkin hyviä.

Hieman mietittiin pitäisikö Prinssille vaihtaa kuolain koska se kävi joka päivä radalla hieman vahvemmaksi, mutta oli kuitenkin toisaalta ihan hallittava. Sen suu tuntuu siltä ettei se halua sinne mitään nopeaa kuolainta, vaan nimenomaan jonkun tavallisen suuosan, mutta ehkä jotain pientä vipua. Päädyimme kuitenkin vielä jatkamaan samalla kuolaimella ja katsomaan mitä seuraava viikko tuo tullessaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti