Akun kanssa

Eilen olin vihdoin valoisan aikaan tallilla ja pääsin näin hyppäämään Akulla. Treenattiin sen inhokkijuttuja, jumpaa ja lyhyitä välejä. Tein myös pitkästä aikaa hieman vaihtotreeniä! Laukka menee ennen vaihtoa vielä hieman nopeaksi, koska Aku ennakoi vaihtoja jonkun verran. Kun se saadaan kuntoon, niin eiköhän ne vaihdot ala sitten pikkuhiljaa vakiintumaan. Kun se vaan malttaa kuunnella mua rauhassa niin se kyllä tekee hyvän vaihdon, mutta usein homma kaatuu siihen että se lähtee ennakoimaan niitä ihan liikaa. Alla on video, jossa näkyy jo ihan kelvollinen vaihto, mutta siinäkin huomaatte kyllä vielä ennakointia..

Alotin Akun kanssa siis innareilla ja hypyt olivat jälleen yllättävän rauhallisia ja hyviä. Aku toimi niin hyvin, että siirryin aika nopeasti jatkamaan innareilta kolmen askeleen päässä olevalle pystylle. Väli oli alkuun aika ahdas kun Aku ei oikein malttanut. Muutaman kerran jälkeen se kuitenkin onneksi hiffasi, ettei se vaan yksinkertaisesti mahdu väliin jos se ei kuuntele pidätteitä loppuun asti. Sitten kaikki lähti sujumaan oikeastaan tosi hyvin. Kun sain tehtyä kolme rauhallista askelta tekin Aku mielettömän pyöreitä ja hienoja hyppyjä selän läpi.

Kun tämä linja toimi, jatkoin kaarevalle uralle, missä mulla oli pysty ja sieltä 15 metriä takaisin innareille. Tämä koko homma näkyy alla olevalla videolla. Usein Aku jää vielä harmillisesti vasempaan laukkaan alas tultaessa ja sitä rupean nyt työstämään ihan urakalla, koska se vaikeuttaa mun työskentelyä radalla niin paljon.

Muuten olen aika tyytyväine hyppytreeniin Akun kanssa, tuo oikeassa laukassa alas tuleminen on vaan saatava vakiintumaan. Apupuomit käyttöön vaan niin eiköhän se saada kuosiin :)

Tänään tein Akun kanssa sileän treenin ja heppa ei oo koskaan ollu noin hieno!! Se ei ollut yhtään kiinni vasemmalla oikeassa kierroksessa ja sain sen niin hyvin ohjan ja pohkeen väliin ettei mitään järkeä.. Kyllähän se aina yleensä liikkuu ihan hyvin tai hyvin, mutta kyllä se fiilis vaan on ihan mahtava kun tuntee jotain uutta ja vielä parempaa.. Oon kyllä niin ilonen tän päivän treenistä, ihan innolla ootan seuraavaa kertaa jo!!

Voihan Virma!

Naurulle ei meinaa tulla loppua :D Ratsastin tänään Hildan äidillä, Virmalla. Tuo pieni lentävä lihapulla oli kyllä huisin hauska tapaus ja nyt kyllä tiedän mistä Hilda on perinyt loistavan esteälyn sekä nopeat etujalat. Niin, ja sen huumorin.

Menin Virmalla ihan vain kokeilumielessä. Alkuun sain hieman keskustella ponin kanssa asetuksista ja taivutuksista, mutta kun ne saatii kohdilleen niin sain vain keskittyä ohjailuun ja poni puksutti tyytyväisenä eteen päin :)

Otettiin Virman kanssa muutamat hypyt alkuun ympyrällä ja voin rehellisesti sanoa, että tuo poni hoitaa kyllä aivan kaiken. Sille kun näytti esteen ja istui itse hiljaa, osui varmasti. Jos olisin tehnyt pienenkin pidätteen, olisi se mennyt ihan sekaisin. Yhden kerran koitin ja heti oltiin vähän lähellä. Päätin antaa ponin hoitaa. Ja sehän hoiti.

Tällaisia poneja pitäisi olla maailma täynnä. Mutkattomia, kilttejä, opettavaisia ja luonteeltaan täysiä kymppejä. Onneksi Virma on periyttänyt Hildalle nämä parhaat puolensa. Massu on onneksi jäänyt äiskälle.. Virma astutettiin siis aikoinaan Lorentsolla juuri siksi, koska tulevaan varsaan haluttiin aste lisää sporttisuutta, Virma kun on enemmän maatiaismalli :D

Loppuun hypättiin 16 metrin linjaa, johon meillä mahtui juuri sopivasti viisi askelta. Varmasti oltaisiin päästy se myös neljällä, mutta en viitsinyt lähteä työntämään mammaa sinne. Poni oli kyllä niin tosissaan ja mä en voinut muuta kun nauraa kun se oli niin huisin hyvällä tuulella.

Oli kyllä tosi mielenkiintoista kokeilla Virmaa ihan vain senkin vuoksi, että sai huomata sen ja Hildan yhtäläisyydet. Molemmilla on todella herkkä suu, niillä on hyvä työmoraali ja loistava estesilmä. Hilda on perinyt isänsä puolelta hieman liikkeensä svungia, mutta äidiltä tullut luonne näkyy kyllä todella selvästi. Molemmilla on aina pilke silmäkulmassa ja musta tuntuu että ne heittävät huulta toisilleen minkä kerkeävät. Hilda ja Virma siis asuvat samassa tallissa ja ovat tarhakavereita. Äitillä meinaa usein tulla hätä kun lapsi katoaa näköpiiristä, mutta Hilda on sen verran cool, ettei sitä huoleta vaikka mamma olisi ihan muualla ;)

Mun on ehkä pakko ratsastaa Virmalla vielä joku päivä uudestaan, niin hauska tyyppi se oli :)